Suomi

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Suomi.

Suomi

”Oi maamme Suomi,
sinun päiväs koittaa!”
Tätä maata niin rakastan,
kotimaatani arvostan.
Sen kauneus, suot, järvet, veet,
ovat mieleeni tiukasti piirtyneet.
Tunturit aavat,
tai meren rannat laajat.
On täällä ihmisellä tilaa olla,
istua iltaa nuotiolla,
tai viettää aikaa kalliolla.
Tätä maata pitää arvostaa,
ei esi-isiemme työtä unohtaa saa.
He jättivät meille vapaan maan,
heidän tekojaan tulee kunnioittaa.
Tämä maa ansaitsee vapauden,
jo muinaiset viikingit kunnioittivat kansaa sen.
Täällä arvostetaan ahkeruutta,
no, siinähän ei ole kenellekkään mitään uutta.
Arvostetaan myöskin sitkeyttä kansan jalon,
joka sai itselleen maansa puolustamisen palon.
Paljon se on kokenut,
monet asiat unohtanut,
mutta sisua ei milloinkaan
tämä kansa unohtaa saa.
Vielä kerran, sinun päiväs koittaa,
valo vielä pimeyden voittaa.

Ulla-Maija Mantere

Yksi vastaus artikkeliin “Suomi”

  1. Kiitos Ulla-Maija taas upeasta runostasi.
    Hyvää itsenäisyyspäivää toivottaen
    Merja C

Kommentit on suljettu.