Kesäleski

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Kesäleski.

Kesäleski

Kesä oli kivasti kesken,
kun tapasin pirteän kesälesken,
joka tarmonsa minuun tartutti,
ja kokemuksia kartutti.
Ei haitannut lähiön pölyävä katu,
oli loma kuin kaunis tuhkimo-satu,
jota itsellein koskaan en oottaa voinut,
vaikka toisille nuo sävelet usein on soinut.
Olivat naapuritkin poissa sopivasti
romanssimme loppuun asti.
Aika tuo oli niin täydellinen,
että haikeana huomasin loppuvan sen.
Vielä yhdessä kuunsillan
katsoimme viimeisen illan.
Olimme ainoat ihmiset rannan.
Melkein hautauduin sekaan valkean sannan.
Niin ihanan aito
oli rakastamisen taito.

Ulla-Maija Mantere

Kaatuneitten muistopäivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Kaatuneitten muistopäivä.

Kaatuneitten muistopäivä

Tänään muistetaan kaikkia niitä,
jotka ovat taistelussa kaatuneet,
rauhanturvaamisessa tai vankileirillä surmansa saaneet.
Mannerheim päiväkäskyssään
määräsi päivää viettämään,
kaikkien vakaumuksensa takia kaatuneiden,
tai taistelun jälkeen sodan takia kuolleiden.
Heidän muistonsa elää yhä,
ja on meille vieläkin kallis ja pyhä.
Liputussäännöt ovat jo vaihtuneet,
ennen lippua vuoroin ylös, vuoroin alas laskeneet,
ajat ovat jääneet taa,
silti, vieläkin heidän kunniakseen liputetaan.

Ulla-Maija Mantere

Ihme

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Ihme.

Ihme

Kuka ei usko ihmeisiin?
Eihän käveleminenkään ole itsestäänselvyys,
ei tahaton laihuus, taikka pyyleyvyys
Ei kaikilla ole käsiä,
enkä nyt tarkoita vain pässiä.
Ihme on jokainen vauva ,
ihminen, kissa, tai hauva.
Ihme on sauva vanhuksen,
jo Rautavaara totesi laulussaan sen.
Ihme on käsiä liikuttaa,
ihme, että puhdasta ilmaa hengittää saa.
Ihme on jokainen taideteos,
jokaisen valokuvan koevedos.
Ihme, joka lauluna kurkusta kimpoaa,
ihme saa joet virtaamaan.
Katso tarkkaan ja huomaat sen,
ilman ihmeitä on vaikea olla ihminen.

Ulla-Maija Mantere

J. V. Snellman

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo J. V. Snellman.

J. V. Snellman

Johan Viljam Snellman vanhasta satasesta muistetaan,
mutta ensimmäistä rahaa ei muisteta ollenkaan.
Jo kolmas Snellmanin kuvalla varustettu raha on satanen,
ja Snellman oli ensimmäinen,
jonka kuva rahaan painettiin,
ja näin uusi tapa aloitettiin.
Snellman laajasti matkusteli,
jäi kotitannuille useampikin veli,
mutta hänet lähetettiin Ouluun opiskelemaan,
ja myöhemmin papin opintoja jatkamaan.
Ei tullut pappia hänestä,
hän haaveili kansan sivistämisestä.
Oli filosofia sydäntä lähellä,
väitettiin Snellmanin olevan aikaansa edellä.
Ehkä niin,
hän turvautui mm Saksan, Ruotsin, Tanskan ja Englannin ajatuksiin,
Niitä muokkasi ja sovelsi Suomen oloihin,
sorto- ja nälkävuosiin poloihin.
Monta kirjaa kirjoitti ruotsiksi,
lehtiin kirjoitti suomeksi.
Menetti äitinsä ihan lapsena,
mutta pitkälle pääsi ihan sisulla.
Itsepäiseksi häntä sanotaan,
ei suostunut toisia kumartelemaan.
Keski-iässä nuoren naisen nai,
puolitusinaa lasta sai.
Toimi professorina,
eripuoilla Suomea.
Hänet myös aateloitiin
ja taas historian kätköihin vuodeksi haudattiin.

Ulla-Maija Mantere

Äitienpäivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Äitienpäivä. Hyvää äitienpäivää kaikille äideille.

Äitienpäivä

Tämä päivä äideille omistettu on,
olkoon se äideille huoleton.
Pelkkää päivänpaistetta vaan,
saanen silti kukkakimpun ojentaa.
Äiti, tiedätkö sen,
olet minulle tärkeä ihminen.
Monesti mielesi pahoitin,
sanoilla sinua haavoitin.
Nyt paremmin sinua ymmärrän,
liitän kukkasiin tunteen lämpimän.
Äitienpäivä oma,
olkoon jokaiselle äidille huoleton ja soma.

Ulla-Maija Mantere

Kevät

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Kevät.

Kevät

Taas luonto vihertää,
linnut iloisesti visertää.
Jo kukkivat monet kukkaset,
ja maahan työntyvät rukkaset,
uutta kasvua avittamaan,
mistä koko kesän nauttia saa.
Näin meillä täällä etelässä,
mutta Suomi on pitkä maa,
pohjoisessa ei keväästä vielä ole tietoakaan.
Tosin siellä päivä on pitempi kuin täällä,
ja pitempään voi siellä kuljeskella jäällä.
Meillä ei jäästä ole tietoakaan,
ainoastaan grogilasissa niistä nautitaan.
Jo sata kilometriä on pitkä matka,
siinä huomaa kevään etenemisen,
laajan maan erivaiheiden.
Vaan kun matkaa on kilometreissä tuhat,
on pohjoisessa tulvat ja toisenlaiset uhat,
mistä me vain radiosta kuunnellaan,
ja rikkaruohoja voivotellaan.

Ulla-Maija Mantere

Vappu

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Vappu. Tällä runolla toivotamme hyvää vappua.

Vappu

Tänävuonna Vappu ei suosi palkansaajaa,
sattuu Vappu sunnuntaille sattumaan.
Eli suurin osa palkansaajista on vapaalla,
mutta onhan torilla silti  kiva tuttuja tavata.
Pitkästä aikaa taas vapputorvet soi,
ilmapallonkin ostaa voi.
Nautitaan tippaleipiä, munkkeja ja simaa,
kenties grillikausi avataan.
ehkä pukeudutaan serpenttiiniin,
tai muihin keväisiin hepeneisiin.
Kevään ensimmäinen jäätelö nyt syödään kuitenkin,
vaikka kevät etenee vielä varsin epävarmoin askelin.
Räntää sataa vaakatasossa,
mutta tunnelma on silti katossa.

Ulla-Maija Mantere