Ennen

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Ennen.

Ennen

Kun ennen meni ostamaan huonekaluja,
olivat tuotteet kaupassa valmiina.
Sama koski rautakauppaa,
autokaupasta nyt puhumattakaan.
Toisin on nyt:
Meneppä huonekaluja ostamaan,
kai kaupan jälkeen vasta puita kaadetaan.
Rautakaupan hyllyltä harvoja tuotteita saa,
autokaupassa vasta malmia louhitaan,
kun ensin tuotteen varaat,
se kuukausien jälkeen toimitetaan.
Jos nopeasti jotain tarvitaan,
suosittelen kirpputorilta katsomaan.
Vaikka maailma on muutoin hektinen,
tätä epäkohtaa ymmärrä en.

Ulla-Maija Mantere

Lasten oikeuksien päivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Lasten oikeuksien päivä.

Lasten oikeuksien päivä

Tästä on maarätty Yk-ssa,
lapsen oikeudet vain helposti unohtuvat tuskassa.
Lasten pahaa oloa ovat lisänneet pandemia, sota ja ilmastokriisi,
eikä turvallisuutta lisää, jos loppuu riisi,
tai rahaa ei riitä ruokaan ja vaatteisiin,
säästäminen kohdistuu helposti lasten tarpeisiin.
Tänä vuonna teemana on lasten turvallisuus,
uusi uhka on kuitenkin lapsiin kohdistuva seksuaalisuus:
Varsinkin tytöt ovat siitä huolissaan,
eihän kenenkään toisen kehoon kajota saa.
Tämä on hyvä muistaa jokaisen,
niin lapsen, kuin myös aikuisen.
Lapsissa on tulevaisuus,
löytyykö aikuisilta joustavuus,
pitää lapsista hyvää huolta,
ettei turvaa joudu hakemaan vaikka suolta.

Ulla-Maija Mantere

Pyyntö

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Pyyntö.

Pyyntö

Maailmankaikkeus,
avaa silmäni näkemään,
se, mikä vielä verhon taakse jää.
Auta minua ymmärtämäään,
mitä en vielä voi käsittää,
Auta minua kuulemaan,
mitä en vielä jaksa oivaltaa.
Anna minun tuntea aidosti ja syvästi,
tahdon maailmalle loistaa pyhästi.
Pyydän, poista kaikki pelkoni,
valaise kaikki varjoni.
opastaa ehkä voisit tällä tiellä,
tiedän, et minulta apuasi kiellä.
Kiitos.

Ulla-Maija Mantere

Isänpäivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Isänpäivä.

Isänpäivä

Tänään isää muistetaan,
häntä lahjoin ja kahvein hemmotellaan.
Omat kortit isälle annetaan
ja tuo kaikki kyllä ansaitaan.
Jokaisella meistä on isä,
onko hän meidän elämässämme,
vai muistoissa ehkä sydämessämme,
muistetaan häntä tänään,
ehkä hieman pidempään.
Onko kyseessä isä, vaari, pappa vai ukki,
vielä marraskuussakin lämpö sydämessä kukki.
Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa muistamiseen,
kunhan hetki keskitytään kiitollisuuteen.

Ulla-Maija Mantere

Tärkeää

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Tärkeää.

Tärkeää

Usko minua,
en huijaa sinua.
Meitä opetetaan
oma itsemme unohtamaan,
vaan kun on kovin tärkeää
nostaa ensin pystyyn oma pää.
Kaikki lähtee itsensä rakastamisesta,
ja sen jälkeen vasta
voit rakastaa aidosti myös muita,
ihmisiä, eläimiä, puita…
Ja ohimennen sanoen,
olet silloin myös terveempi ihminen.
ja olet omalla rakkaudellasi saanut aikaan sen.

Ulla-Maija Mantere

Puistojen Kotka

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Puistojen Kotka.

Puistojen Kotka

Olimme puistokierroksella,
oikeastaan aivan mahtavalla.
Vaikka itse täällä asustan,
sain puistoihin aivan uuden tuntuman.
Oikeastaan, en edes ajatellut asiaa,
jokapäivä kun niitä katsella saa.
Kotka on kuitenkin puistoja pullollaan.
oli mielenkiintoista kuunnella niiden tarinaa.
Jokaisella on oma teemansa ,
jokaisessa voi jotain uutta katsella.
Vaikka kaupunki onkin ”pussinperällä”
ja siitä helposti ajaa ohi moottoritiellä,
on kaupunki tutustumisen arvoinen,
kesäisin varsin kaunis ja merellinen.
Kotkaa puistojen Kotkaksi sanotaan,
ja tämä nimitys todellakin ansaitaan.
Löytyy monta palkittua puistoa,
merenrantaa, jokisuistoa.
Jokaisesta voisi kirjoittaa erikseen,
mutta tämäkin kai riittänee?

Ulla-Maija Mantere

Halloween kekri

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Halloween – kekri.

Halloween – kekri

Kukin tavallaan
syksyä juhlia saa.
Tänävuonna Halloween arkipäivälle sattuu,
maanantaille asettuu.
No, jos arkena juhliminen on vaikeaa,
voi pyhänpäivänä koettaa uudestaan.
Sattuvat sentään samalle viikolle,
lauantaina voi viedä kynttilöitä haudalle,
tai viettää kekriä,
ja kunnioittaa suomalaista perinnettä.
Kekrinä vietettiin vuoden suurinta juhlaa.
silloin väki ruokaa tuhlaa.
Silloin tehtiin taikoja seuraavalle sadolle,
nuoret päätyivät jopa kihloille.
Nythän voi juhlia koko viikon, maanataista lauantaihin,
tai, miksei muutenkin voi mennä naamiaisiin.

Ulla-Maija Mantere

Autoilu

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo  Autoilu.

 Autoilu

Mitä ihmeessä autokoulussa opetetaan,
Aku Ankkaako siellä nykyisin luetaan?
Meidät ohitetaan jatkuvasti oikealta,
Vanhojen oppien mukaan se tuntuu laittomalta.
Vilkkua ei osata käyttää,
nopeusrajoitukset suuntaa antavia olevan näyttää.
Tietyömaalla ovat työntekijät vaarassa,
Vika tuskin lienee kaarassa.
Pitääköhän omaat tiedot päivittää,
Kun ei liikennettä tajua enää ensinkään?

Ulla-Maija Mantere

Maailman onnellisin kansa

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Maailman onnellisin kansa.

Maailman onnellisin kansa

Maailman onnellisin kansa
harvoin tukee omiansa.
Ehkä urheilijaa, toisinaan,
entinen urheilija helposti unohdetaan,
kun hän on antanut kaikkensa,
eikä häntä voi enää juhlia.
Mutta tuetaanko laulajaa,
jota koko muu maailma arvostaa?
Kuvataitelijaa arvostetaan
vasta hänen kuoltuaan.
Vai, montako maalaria voit mainita nimeltä?
Ja vielä jos sattuu olemaan monilahjakkuus.
siinä varsinaien kummallisuus!
No, Loiri oli poikkeus säännöstä,
häntä arvostettiin jo elävänä.
Mitenkä lienee laita Laura Voutilaisen,
tai monen muun taiteellisen?
Onko maailman onnellisin kansa
samalla maailman kateellisin kansa?

Ulla-Maija Mantere

Koiran sanomaa

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Koiran sanomaa.

Koiran sanomaa

Koira silmiin katsoo ja anoo,
sen katse minulle sanoo:
”Syöt itse juustoa ja makkaraa,
enkä minä saa ollenkaan!”
Ja kun en tajua vieläkään.
minua tassulla läpsäistään.
Ohimennen korvani nuolaistaan,
samalla ruokapöytä tarkistetaan:
OK: jos et itse anna, niin voinhan minä nuo itsekkin ottaa,
no, ehkä se vähän paikkoja sottaa,
mutta minäkin tahdon syödä aamiaisen.
olen kyllä sen arvoinen!

Ulla-Maija Mantere