Runoja ääneen lausuttuna ääniblogissa Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee
taas tänään sinulle liputetaan.
Arvostetaan sotien veteraaneja
ja kunnioitetaan lottia.
Eikä unohdeta työtä kotirintaman,
heillekkin arvostusta antaa haluan.
Ilman näiden ihmisten panosta
ei heiluisi tänään Suomen lippu salossa.
Nyt voimme olla ylpeitä vakaasta ja itsenäisestä isänmaasta,
jossa nautitaan vapaudesta ja rauhasta.
Ulla-Maija Mantere
Tarja Kaarina Halonen syntyi 24.12 Helsingissä
tarkemmin sanottuna Kallion kaupunginosassa,
ja siellä hän aloitti myös koulunsa.
Isä jätti perheensä Tarjan ollessa kaksivuotias,
maailmansodan takia kai,
vieraantua perheestään sai.
Tarjan äiti uudelleen avioitui,
ja isäpuoli Tarjalle siunukseksi koitui.
Ensimmäisenä suvustaan
Tarja ylioppilaslakin saavuttaa.
Hän oikeustieteen kandidaatiksi valmistui,
varsinkin rikosoikeuteen tutustui.
Hän aloitti työuransa Luontovalvonta Oy:n lakimiehenä,
ja jatkoi Suomen Ylioppilaskuntien Liiton sosiali-ja järjestösihteerinä.
Tarja oli SAK;n ensimmäinen naisjuristi,
ja näin ennakkoluuloja karisti.
Tarja oli Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöjen lakimiehenä,
toimi Kalevi Sorsan eduskuntasihteerinä,
toimi eduskunnassa sosialivaliokunnan puheenjohtajana,
lakiasianvaliokunnan varapuheenjohtajana,
suuren valiokunnan puheenjohtajana,
ja viisi kautta Helsingin kaupunginvaltuustossa.
Hän on ollut ministerinä sosiaali- ja terveysministeriössä,
oikeusministerinä
ja ulkoasiainministerinä.
Aina ei käy niin, kuin suunnitellaan,
piti Tarjankin lentää Rissalaan,
ja siellä kurssiemäntänä toimia,
vaan jouduttiin muut lentokoneessa olleet koneesta ruumisarkkuun poimia,
Raskaus ja lääkäri Tarjan pelastivat,
oli kohtalolla hänelle toiset suunnitelmat.
Tyttövauva oli joskus mukana eduskunnassakin,
avioliiton pikaisesti karahtaneen huomasin.
Tarja oli mukana niin solidaarisuusliikkeessä kuin
puolustamassa ihmisoikeuksia ja rauhaa,
ja vaikka ei kirkkoon kuulukkaan,
hän suvaitsevaisuutta opettaa.
Hän on ollut mukana setlementtiliitossa,
jossa ihmisarvot ovat kunniassa.
Monella tapaa
Tarja tahtoo maailmaa parantaa.
Hän on ollut mukana Setassa,
rasismin vastaisessa valtuuskunnassa,
ja romaniasiain neuvottelukunnassa.
Myös ikäihmisiin Tarja kohdistaa huomion,
toki rakkaita harrastuksia muitakin on:
Tarja on toiminut erilaisissa kulttuuri-ja urheilujärjestöissä,
taide, kulttuuri, siirtolapuutarhan hoito ja liikunta pyörivät ympyröissä.
Oli sosialiministerinä,
hoiti Pohjoismaisen yhteistyöministerin tehtäviä,
oikeusministerinä työskenteli,
ensimmäisenä naispuoleisena ulkoasiainministerinä hallituksessa käyskenteli.
Presidenttikauden alussa
vain neljässä maassa maailmassa,
on ollut naispresidentti ennen Suomea.
Tarja kommentoi presidentintehtäviä näin:
”Presidentin tulee olla laillinen, vahva ja yhteistyökykyinen!”
(Tarjahan on sydämellinen.)
Hän oli edeltäjiään esiintymistavaltaan mutkattomampi,
ja hiljaisesti avioitumalla meidät kaikki yllätti,
vaikka olikin pitkään ollut avoliitossa,
uudistuksia nähtiin myös linnanjuhlissa.
Siellä nähtiin nyt enemmän nuoria,
kulttuurin edustajia ja kansalaisjärjestöjen vaikuttajia.
Tarja tapasi Valkoisessa talossa, George Bushin,
jota myöhemmin arvostelikin
Irakin sodan aloittamisesta
ja kansainvälisten sopimusten rikkomisesta.
Tarja osallistui keskusteluun presidentin vallan kaventamisesta,
mutta puolusti oikeutta perustuslaillista.
puuhissaan Tarja korostaa vanhusten aseman heikkoutta,
suomalaista väkivaltaa ja uusköyhyyttä-
Toisella presidenttikaudellaan
myös YK enemmän huomiota saa.
Tarja valitaan Kansainvälisen naisjohtoverkoston puheenkohtajaksi,
ja YK:n kauppa-ja kehitysjärjestön puheenjohtajaksi.
Presidenttikautensa jälkeen Halonen jatkaa työtään
kotimaisissa ja ulkomaisissa järjestöissä.
Pentti Ilkka Olavi Arajärvi s. 2.6 1948 Helsingissä.
Hän oli kuitenkin Tarjan mies presidenttikauden ajan,
Tarjasta tietoa on vähän hujanhajan.
Arajärvestä kirjoittaa
oli paljon helpompaa.
Pentti luki itsensä ylioppilaaksi,
ja valmistui yliopistosta oikeustieteen kanditaatiksi.
Toimi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajana,
jatkoi opintojaan lisensiaatiksi,
ja tästä vielä väitteli tohtoriksi.
Hän työskenteli opetusministeriön virkamiehenä,
on toiminut eduskunnassa sosiaalivaliokunnan ja talousvaliokunnan sihteerinä
ja myöhemmin sosiaali- ja terveysvaliokunnan valiokuntaneuvoksena.
Oli Kelan tutkivana johtajana
Halosen ensimmäisellä presidenttikaudella.
vain kahden vuoden ajalla.
Hän on toiminut selvitysmiehenä useissa sosiaalipoliittisissa kysymyksissä,
jotka käsittelivät toimeentuloturvaa, aikuiskoulutusta ,kansalaisjärjestöjen toimintaa
ja maahanmuuttajien työllistymistä ja kannustinlokkuja.
Arajärvellä on sosiaalioikeuden dosenttuuri Helsingin yliopistossa,
ja on toiminut myös Helsingin kaupungin koululautakunnan jäsenenä,
ja opetuslautakunnan varapuheenjohtajana.
Pentti jatkoi työtään tutkijana ja yliopiston professorina,
Halosen presidenttikauden aikana.
Hänen useista luottamustehtävistään mainitaan,
Lastensuojelun keskusliiton hallituksen puheenjohtaja,
Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry.n hallituksen puheenjohtaja.
Hän on toiminut myös aivosäätiön valtuuskunnan puheenjohtajana,
Suomen Mielenterveysseuran puheenjohtajana,
sekä ihmisoikeusvaliokunnan varapuheenjohtajana,
Ja vielä Suomen koripalloliiton puheenjohtajana.
Kerrotaan vielä hänen Jukolan viestiinkin useampana vuonna osallistuneen,
Linnankiertäjiä siellä edustaneen.
Mitä hän tekee nykyisin, tiedä en,
joten runonkin loppu on hieman kummallinen.
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Koulukiusaaja.
Olenkohan taas ihan hakoteillä,
vai onko väärä lähestymistapa yleensäkin meillä.
Mietin, mistä jouhtuu koulukiusaaminen,
yritin keksiä syytä sen.
Onkohan niin,
että kiusaajan tunteet jäävät unohduksiin?
Hän on uhri, ymmärrän,
kuka tietää tästä asiasta enemmän?
Kun lapselle pienestä asti huudetaan,
oppii lapsi tunteensa kovettamaan.
Ja kovaahan pitää esittää,
ettei kukaan pahaa oloa nää.
Mihin ne tunteet sitten puretaan,
niistä koulukiusattu kärsiä saa.
Onkohan tässä järkeä ollenkaan,
lienee parasta tämäkin tuno lopettaa.
Ulla-Maija Mantere
Tai oikeastaan koko viikko lasten oikeuksia vietetään,
mutta 20, pvä tämä viikon alkuna mielletään.
Tavoitteena on lisätä Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettavuutta,
(edistämmekö näin turvallisuutta?)
ja lapsen oikeuksien toteutumista,
tässä onkn paljon suunnittelemista.
Teemaviikkoon voi osallistua kouluissa,
varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.
Jokaisella lapsella on oikeus turvallisuuteen,
lapsilla on oikeus tulevaisuuteen.
Oikeus hyvään kohteluun,
Leikkimiseen ja haaveiluun?
Lapsen oikeus omana itsenään olla,
joten luovutaan pakottamisesta sovinnolla
Kasvatetaan lapsia ilolla,
suvaitsevaisuudella ja rakkaudella.
Ulla-Maija Mantere
Martti Oiva Kalevi Ahtisaari syntyi 23 kesäkuuta 1937 Viipurissa,
kuoli 16,10 Helsingissä,ja vietti varhaislapsuutensa Kuopiossa.
lähti evakkoon Viipurista,
Kuopioon äitinsä kanssa ,
isän sotiessa rintamalla.
Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulussa,
opiskeli siellä opettajaksi valmistavassa seminaarissa.
Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys Maraa kiinnosti,
uteliaaksi,rohkeaksi ja seuralliseksi netti häntä luonnehti.
Hän tutustui Pakistanissa kehitysyhteistyön käytännön ongelmiin,
ja tästä hänet myöhemmin myös palkittiin.
Opiskeli Helsingin kauppakorkeakoulussa,
ja toimi Ylioppilaiden Kansainvälisen Avun toiminnanjohtajana
.Martti työskenteli Afrikassa kehtitysaputoimiston sihteerinä,
sitten jaosto-ja toimistopäällikkönä,
ja työskenteli kehtitysyhteistyöosaston apulaisosastopäällikkönä.
Oli mukana pohjoismaiden yhteistyöhankkeessa,
erilaisia kouluja kehittämässä Tansaniaan.
Tapasi nuoruudenystävänsä uudelleen,
ja kerrotaan Martin Eevaa käyntikortilla kosineen.
Jo Kuopion aikana
Martti tapasi tulevan vaimonsa.
Eeva ja Martti vuonna 1968 vihittiin,
ja seuraavana vuonna Marko-poika kastettiin.
Martti lähetysneuvokseksi nimitettiin
ja samana vuonna jo häntä suurlähettilääksi kutsuttiin.
Seurasi Namivian itsenäistymishankkeen etenemistä,
nautti Namibialaisten luotttamusta,
hänet Namibia-valtuutetuksi nimitettiin,
mutta Ahtisaarien matka jatkui New Yorkkiin.
Siellä Mara työskenteli Yhdistyneissä Kansakunnissa,
jatkoi työtä Namibian tueksi Yhdysvalloissa,
joka ei silloin vielä kyennyt itsenäistymään,
joten Mara palasi Suomeen kehityshankkeiden arvostusta kehittämään.
Namibia-prosessin etenemisen seuraaminen jatkui edelleen,
kylmän sodan rintamalinjojen murtuminen johti hankkeen etenemiseen.
YK-n pääministerin eritystarkkailijaksi nimitettynä Mara taas Namibiaan matkusti,
ja maan itsenäisyyteen johdatti.
Tätä tapausta Namibialaiset arvostivat niin,
että Martti ja Eeva Namibian kunniakansalaisiksi nimitettiin.
Maartista tuli Suomen ulkoministeriön valtiosihteeri,
ja tätä tehtävää Mara mieluisaksi luonnehti.
1994 oli Suomessa voimaksa lama,
politiikkojen maine oli vaakalaudalla.
Presidentiksi pyydettiin kokenutta johtajaa,
joka ei politiikkojen ryvettyneisyydestä kärsi ollenkaan.
Mara voitti sosiaalidemokraattisesessa puolueessa käydyssä esivaaleissa
pääministerinä toimineen Kalevi Sorsan,
ja kävi läpi ahkeran presidenttikamppanjan.
Nyt käytettiin ensimmäistä kertaa suoraa, kaksivaiheista presidentinvalia,
Elisabeth Rehnin ja Ahtisaaren välillä käytiin taistoa loppusuoralla.
Martti teki paljon ulkomaanmatkoja,
edisti ulkomaankaupan suhteiden luomista.
Lupasi vaalikamppanjassaan,
että maakuntamatkoillaan
kerran kuussa tulisi tavallista kansaa tapaamaan.
Ahtisaaren aikana
Suomesta tuli osa EU.ta.
Maran keskeisiä ulkopoliittisia linjauksia olivat
Eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän ja pohjoismaisen yhteistyön edistäminen,
tärkeimpiin tehtäviin kuului myös Kosovon rauhanneuvottelijan tehtävissä toimiminen.
Kun jatkosodan päättymisestä tuli 50-vuotta,
antoi presidentti ensimmäisen rauhanaikaisen päiväkäskyn,
jakoi tunnustusta sotilaille ja lotille,
heidän työstään itsenäiselle suomelle.
Hän oli osallistunut presidenttikaudellaan useisiin kansainvälisiin välitystehtäviin,
ja presidenttikausi yhteen kauteen päätettiin.
Kautensa jälkeen Mara rauhantyöhön keskittyy,
ja enemmän neuvotteluihin syventyy.
Hän perustaa CMI_:n,
joka ehkäisee ja ratkaisee väkivaltaisia konflikteja epävirallisen neuvottelun ja vuoropuhelun avulla
kaikkialla maailmassa,
nykyisin CMI on johtavia toimijoita maailmassa.
Hänet useammallakin palkinnolla palkitaan:
Pyhän Olavin ritarikunta Norja,
Norjan kuninkaallinen ritarikunta,
Marianmaan ristin rititarikunta, Viro,
Islannin Haukan ritarikunta,
Italian tasavallan ansioritarikunta,
Isabella Katollilaisen ritarikunta, Espanja,
Australian ritarikunta,
Hyväntoivonniemen ritarikunta, Etelä-Afrikka,
Oliver Tambon seuralaisten ritarikunta, Etelä-Afrikka
Kansallisen lipun kunniamerkki, Albania.
UNESCO.n rauhanpalkinto,
Nobelin rauhanpalkinto,
Martti perustaa myös Ahtisaari-päivän koululaisille,
rauhankasvatuspäivän lapsille.
Ahtisaari oli usein ivan ja pilkan kohteena,
mm- ylipainonsa takia.
Tätä runoa kun kirjoitin,
niin itseni suuttuvan huomasin.
Ei näin saa ketään kohdella,
emme tiedä taustalla olevia faktoja.
Maraa erilaisiin rauhantyöhön tarvittiin,
häntä edelleen YK:ssa tarvittiin
Mara oli mukana Jimmy Carterin valtuuskunnassa,
Kevättalvella 2009 Ahtisaari sai 50 000 euroa CMI:n toimintaan,
eihän Mara toimettomana olla osaa.
Maralla oma nimikkokoulut Kuopion Saaristokaupungissa,
Namibiassa ja Sudanissa.
Ahtisaaren aukio löytyy Katajanokalta,
mielestäni tämäkin tieto välttyi suurelta huomiolta.
Enkä muista puhutun tästäkään,
että Mara kunniatohtoriksi vihittiin,
hänet maailmanrauhan hyväksi tehdystä työstä palkittiin,
Kunniatohtorin arvo on Suomesta, Thaimaasta, Argentiinasta,
Venäjältä, Ukrainasta, Namibiasta ja Yhdysvalloista.
Kuopion yliopisto vihki tohtoripromootiossaan Ahtisaaren yhteiskuntatieteiden kunniatohtoriksi hänen maailmanrauhan hyväksi tekemästään työstä. Ahtisaarella on kunniatohtorin arvonimiä Suomen lisäksi Thaimaasta, Argentiinasta, Venäjältä, Ukrainasta, Namibiasta ja Yhdysvalloista,
Reservissä hän on saavuttanut kapteenin arvon,
onko hän oikeasti suuri tuntematon?
Ahtisaari tuli presidentiksi politiikan ulkopuolelta,
eikä tahtonut politiikkaan sopeutua.
Kai siksi häntä niin arvosteltiin,
tai, ehkä häntä kadehdittiin?
Mara on altzheimerin tautiin sairastunut,
ja julkisuudesta vetäytynyt.
Hänenkin viimeinen leposijansa Hietaniemen hautausmaa on,
seurassa Rydin, Kekkosen ja Mauno Koiviston.
Eeva Irmeli Hyvärinen syntyi 18.6 1936 Varkaudessa,
en löydä tietoa hänen lapsuudesta enkä sisaruksista.
Hän kuitenkin ylioppilaaksi valmistui,
Historiaa opiskeli.
humanististen tieteiden kandidaatiksi itsensä luki.
Filosofian maisteriksi valmistui,
Kasvatustieteiden kunniatohtoriksikin sukeutui.
(Ennen maisterin sanottiin kandidaatiksi.)
Eeva työskenteli historian opettajana,
ja asuin eripuolilla Suomea.
Hän oli Kuopion kesäyliopiston kansliapäällikkönä,
Lapin kesäylipiston sihteerinä,
Espoon kotiseutusihteerinä,
Helsingin yliopiston harjoittelijana,
ja toimi jsenenä Suomen Kotiseutuliiton valtuuskunnassa.
Eeva Marttiin jo nuorena tutustui,
mutta vasta kolmekymppisenä pari avioitui.
ja Marko-poika heille siunaantui,
Perhe asui pitkiä aikoja Namibiassa,
Eeva toimi myös historioitsijana
eduskunnan rahoittamassa entisiä kansanedustajia koskeneessa tutkimuksessa.
Eeva oli monessa mukana,
kuten voimme seuraavasta todeta:
Hän sai Suomen Valkoisen Ruusun suurristin,
Ruotsin pohjantähden ritarikunnan suurristin,
Tanskan Danebrogin ritarikunnan suurristin.
Pelastakaa Lapset ry.n kunniapuheenjohtaja,
Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen kunniajäsen,
Mannerheimin Lastensuojeluliiton hopeinen Arvo Ylppö-mitalli,
Suomen Kotiseutuliiton kunniajäsen
Tapaseuran Vuoden käyttäytyjä,
Suomen Unifem-yhdistyksen kunniajäsen,
Joensuun yliopiston kasvatustieteiden kunniatohtori,
Tiedekeskus Heurekan kunniajäsen.
Eeva näytti mallia Afrikassa,
että nainen voi olla tasa-arvoinen miehensä kanssa.
Viimeisin hänestä löytämäni tieto on,
että Eeva sairastui koronaan,
mitään uutta tietoa ei olekkaan.
Ulla-Maija Mantere
Jälleen isänpäivää vietetään,
ja isälle jotain hauskaa keksitään.
Isälle kortteja tuodaan,
ehkä joku lahjakin suodaan.
Kahvit sänkyyn kannetaan,
ja isälle halauksia annetaan.
Näinhän se pitäisi olla,
vaan jos jossain vaiheessa kaatunut on jolla,
eikä isää enää elämässä näy,
miten silloin tälle ihannekuvalle käy?
Tiedän kyllä jonkun yksinhuoltaja-isänkin,
jotka lapsistaan huolehtivat hyvinkin.
Joka tapauksessa, tänään isälle liputetaan,
ja toivottavasti sitä poissaolevaa isääkin muistetaan.
Ulla-Maija Mantere
Minua ahdistaa,
kuinka ihmisiä hallitaan.
Meille sanotaan,
että noin tai näin ei sanoa saa.
Et saa erottua massasta,
tai voit erorahat noutaa kassasta.
Ja voi poloista,
jos kärsit erilaisuudesta.
Erotut vaikka ihonvärin takia,
tai kuulet seksuaalisuuden takia lakia.
Erilaiset uskonnot eivät hyväksy toisiaan,
eikä nainen ainakaan suutansa avata saa!
Kuka nämä säännöt on keksinyt,
kuka on meitä pimennossa pitänyt?
Olisiko vihdoinkin aika olla suvaitsevainen
ja hyväksyä myös toinen ihminen
Ulla-Maija Mantere
Pyhäinpäivä,
aiemmin pyhäinmiestenpäivä
ja Vieporin kekri tänävuonna samalle päivälle sattuvat,
ja hieman samankaltaiset ovat myös tapahtumat.
Pyhäinpäivänä vainajia muistetaan,
kynttilöitä haudoille roudataan.
Kekrin ajankohta taas vaihtelee vuosittain,
tälläisen käsityksen netistä sain.
29.9 – 6.11 aikana juhlitaan maatalouden syystoimien päättymistä,
kekriaika aikaa vietetään Mikkelinpäivästä pyhäinpäivään,
Kekri oli vielä 1900 -luvun alussa
kovassa huudossa:
se oli joulua ja pääsiäistäkin tärkeämpi juhla,
jonka nyt on annettu hiipua.
Miten kekri liittyy vainajiin,
tai muihin uskomuksiin?
Kekrinä piti hillitysti käyttäytyä,
ja arvokkaana näyttäytyä.
Kekrin toisena päivänä perinteisiin kuului kekrin kiertäminen,
naamareihin ja nurin käännettyihin turkkeihin pukeutuminen.
kekrittäret kulkivat talosta taloon vaatimassa kestitystä uunin särkemisen uhalla,
ja illalla tanssittiin ja pidettiin hauskaa kekritulilla.
Ulla-Maija Mantere
Vielä, kun luonto kauneuttaan tuhlaa,
vietetään yhdistyksen 80-vuotisjuhlaa.
Yhdistys alkoi pienestä,
vain 20 ihmisestä.
Nyt yhdistys on paljon suurempi,
myös vastoinkäymisissä kokeneempi.
Kaikki ei aina mene kuin Ståmsöössä,
eteen tulee myös yllättäviä käänteitä.
Näistä on yhteistyöllä selvitty,
onpa meitä ulkopuoleltakin kiitelty.
Silti, yhdistys edistää yhdessä tekemistä,
ja erilaisiin tilaisuuksiin menemistä.
Yhdistyksestä vertaistukea saa,
ja yhdistys näkövammaisten etuja puolustaa.
Tästä on hyvä eteenpäin ponnistaa,
katsotaan, mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan.
Olkoon tulevaisuus valoisa,
ja yhdistystoiminta jäsenilleen mieluisa.
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Hallowen.
Nimi on lyhenne englanninkielisistä sanoista
All Hallowens, Eve kaikkien pyhien aatto.
Hallowenin syntyyn on vaikuttanut tapa muinainen,
talven alkamisen päivä muinaisten kelttien.
Tällöin vainajahenkien uskottiin liikkuvan,
ja meitä silloin vahingoittavan.
Tapa on alkuisin Euroopasta,
vaikka meille se tulikin Amerikasta.
Irlantilaiset ja skotit ja britit aikoinaan
veivät tapansa rapakon taa.
Ja nyt meilläkin Hallowenia juhlitaan,
koti ja juhlapaikat kauheuksilla koristellaan.
Kaiverrettu kurpitsa lienee jo kaikille tuttu,
samoin luurankoa muistuttava nuttu.
Mitä uutta ja kamalaa
tänävuonna nähdä saa?
Ulla-Maija Mantere