Joulutarina

Joulutarina

On kaunis hohde hankien, juoksee koirat taaas näin.
Retki metsätietä vie kotitanhua päin.
On mukana pentu huoleton, päässä kulkuset soi,
paksut talvivaatteet, kylmä ei tulla nyt voi.
Nosta hieman jalkaa, metsälenkki alkaa,
helkkää tiu’ut pienet iloiset,
Tähti kirkas hohtaa,
sinne matka johtaa,
mistä hohtaa valot lämpöiset.
Ei liene pelkkää harhaa:
taivaan tähtikarjaa,
kuukin kirkas yössä paimentaa.
Juokse, juokse, juokse,
kotimökin luokse,
siellä herkkuruoka odottaa.
Elää saa niin riemullisen hetken,
se, ken tekee reippaan metsäretken.
Koira, parhaas koita.
Soita tiuku soita,
hilpeät ja hauskat sävelet.
Hauskaa Joulua kaikille!

Ulla-Maija Mantere

Lapsen oikeuksien päivä

Lapsen oikeuksien päivä

Tai oikeastaan koko viikko lasten oikeuksia vietetään,
mutta 20, pvä tämä viikon alkuna mielletään.
Tavoitteena on lisätä Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettavuutta,
(edistämmekö näin turvallisuutta?)
ja lapsen oikeuksien toteutumista,
tässä onkn paljon suunnittelemista.
Teemaviikkoon voi osallistua kouluissa,
varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.
Jokaisella lapsella on oikeus turvallisuuteen,
lapsilla on oikeus tulevaisuuteen.
Oikeus hyvään kohteluun,
Leikkimiseen ja haaveiluun?
Lapsen oikeus omana itsenään olla,
joten luovutaan pakottamisesta sovinnolla
Kasvatetaan lapsia ilolla,
suvaitsevaisuudella ja rakkaudella.

Ulla-Maija Mantere

Isänpäivä

Isänpäivä

Jälleen isänpäivää vietetään,
ja isälle jotain hauskaa keksitään.
Isälle kortteja tuodaan,
ehkä joku lahjakin suodaan.
Kahvit sänkyyn kannetaan,
ja isälle halauksia annetaan.
Näinhän se pitäisi olla,
vaan jos jossain vaiheessa kaatunut on jolla,
eikä isää enää elämässä näy,
miten silloin tälle ihannekuvalle käy?
Tiedän kyllä jonkun yksinhuoltaja-isänkin,
jotka lapsistaan huolehtivat hyvinkin.
Joka tapauksessa, tänään isälle liputetaan,
ja toivottavasti sitä poissaolevaa isääkin muistetaan.

Ulla-Maija Mantere

Pyhäinpäivä ja kekri

Pyhäinpäivä ja kekri

Pyhäinpäivä,
aiemmin pyhäinmiestenpäivä
ja Vieporin kekri tänävuonna samalle päivälle sattuvat,
ja hieman samankaltaiset ovat myös tapahtumat.
Pyhäinpäivänä vainajia muistetaan,
kynttilöitä haudoille roudataan.
Kekrin ajankohta taas vaihtelee vuosittain,
tälläisen käsityksen netistä sain.
29.9 – 6.11 aikana juhlitaan maatalouden syystoimien päättymistä,
kekriaika aikaa vietetään Mikkelinpäivästä pyhäinpäivään,
Kekri oli vielä 1900 -luvun alussa
kovassa huudossa:
se oli joulua ja pääsiäistäkin tärkeämpi juhla,
jonka nyt on annettu hiipua.
Miten kekri liittyy vainajiin,
tai muihin uskomuksiin?
Kekrinä piti hillitysti käyttäytyä,
ja arvokkaana näyttäytyä.
Kekrin toisena päivänä perinteisiin kuului kekrin kiertäminen,
naamareihin ja nurin käännettyihin turkkeihin pukeutuminen.
kekrittäret kulkivat talosta taloon vaatimassa kestitystä uunin särkemisen uhalla,
ja illalla tanssittiin ja pidettiin hauskaa kekritulilla.

Ulla-Maija Mantere

Onnea Pohjois-Savon näkövammaiset ry

Onnea Pohjois-Savon näkövammaiset ry

Vielä, kun luonto kauneuttaan tuhlaa,
vietetään yhdistyksen 80-vuotisjuhlaa.
Yhdistys alkoi pienestä,
vain 20 ihmisestä.
Nyt yhdistys on paljon suurempi,
myös vastoinkäymisissä kokeneempi.
Kaikki ei aina mene kuin Ståmsöössä,
eteen tulee myös yllättäviä käänteitä.
Näistä on yhteistyöllä selvitty,
onpa meitä ulkopuoleltakin kiitelty.
Silti, yhdistys edistää yhdessä tekemistä,
ja erilaisiin tilaisuuksiin menemistä.
Yhdistyksestä vertaistukea saa,
ja yhdistys näkövammaisten etuja puolustaa.
Tästä on hyvä eteenpäin ponnistaa,
katsotaan, mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan.
Olkoon tulevaisuus valoisa,
ja yhdistystoiminta jäsenilleen mieluisa.

Ulla-Maija Mantere

Hallowen

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Hallowen.

Hallowen

Nimi on lyhenne englanninkielisistä sanoista
All Hallowens, Eve kaikkien pyhien aatto.
Hallowenin syntyyn on vaikuttanut tapa muinainen,
talven alkamisen päivä muinaisten kelttien.
Tällöin vainajahenkien uskottiin liikkuvan,
ja meitä silloin vahingoittavan.
Tapa on alkuisin Euroopasta,
vaikka meille se tulikin Amerikasta.
Irlantilaiset ja skotit ja britit aikoinaan
veivät tapansa rapakon taa.
Ja nyt meilläkin Hallowenia juhlitaan,
koti ja juhlapaikat kauheuksilla koristellaan.
Kaiverrettu kurpitsa lienee jo kaikille tuttu,
samoin luurankoa muistuttava nuttu.
Mitä uutta ja kamalaa
tänävuonna nähdä saa?

Ulla-Maija Mantere

Miina Sillanpää

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Miina Sillanpää.

Miina Sillanpää

Miina Sillanpää syntyi 4.6 1866,
hän kuoli 3.4 1954.
Hän nousi torpparista ja piiasta tärkeäksi vaikuttajaksi,
ja heikompiosaisten puolustajaksi.
Nyt hänen kunniakseen virallisestikkin liputetaan,
ja nostetaan samalla kansalaisvaikuttaminenkin kunniaan.
Nyt on myönnettävä,
että tunne on hieman hävettävä,
sillä en hänestä tiennyt ollenkaan,
ennenkuin ryhdyin kalenteria selaamaan.
Siispä hieman taustaa,
mitä hänestä lukea saa.
Miina toimi 38 vuotta kansanedustajana ,
siis merkittävänä vaikuttajana.
Hän oli ensimmäinen Suomalainen naisministeri,
Miina piikoja, vanhuksia , naisia ja yksinhuoltajia puolusti.
Hän perusti myös ensikodit,
ja jos itse arkuutta podit,
Miina sinua muistuttaa:
”Ei koskaan saa sanoa minä en osaa, vaan vaikeimmissakin tilanteissa pitää sanoa minä yritän.”
Miina oli rohkea edelläkävijä,
josta voisi ottaa esimerkkiä.

Ulla-Maija Mantere

Yrittäjän päivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Yrittäjän päivä.

Yrittäjän päivä

Yrittäjän päivää tänään vietetään,
ehkä syvennytään yrittäjyyteen hieman pidempään.
Yrittäjyydessä on hyvät, sekä huonot puolet,
nyt kyllä unohdetaan huolet.
Yrittäjä saa mieluistaan työtään toteuttaa,
monesti ei vietä lomaa ollenkaan.
Monesti hänet ahkeruudesta tunnetaan,
usein häntä myös kadehditaan.
Yrittäjä saa itse valita työajat,
joskin hämärtyvät työn ja vapaa-ajan rajat.
Yrittäjä toimii pomona itselleen,
ja saa monesti arvostelua osakseen.
Monesti hän muita palvelee,
enemmän arvostusta ansaitsee.
Yrittäjät monesti muita työllistää,
tätä luetteloa voisi jatkaa pidempään.
Yrittäjät uusia työpaikkoja luo,
ja tämähän meille iloa tuo.

Ulla-Maija Mantere

Suomen luonnon päivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Suomen luonnon päivä.

Suomen luonnon päivä

Hups.
tämän meinasin unohtaa,
tai, en huomannut ollenkaan.
Tänään kuitenkin ensimmäistä kertaa
Suomen luonnolle virallisesti liputetaan.
Tämä päivä omistetaan Suomen luonnolle,
arvokkaalle ja kauniille.
Luonto antaa meille voimaa,
auttaa arjessa paremmin jaksamaan.
Luonto terveyttä ja kuntoa kohentaa,
luonnosta rauhaa saa.
Luonto elvyttää ja auttaa palautumaan stressistä,
keskittymiskyky paranee,
syke ja verenpaine alenee.
Luonto edistää sosiaalista hyvinvointia,
ja toisten ihmisten kanssa kommunikointia.
Luonnossa mieliala kohenee,
ja jopa vastustuskykymme paranee.
Luonto meille paljon antaa,
ja mitä se saakaan kantaa!
Luontoa roskataan,
luontoa tuhotaan.
Luonto koetetaan ihmisen tahtoon alistaa,
tämä ei onnistu milloinkaan.
Luonto apuamme tarvitsee,
jotta luonto edelleen meitä ravitsee.

Ulla-Maija Mantere