Vappu

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Vappu. Tällä runolla toivotamme hyvää vappua.

Vappu

Tänävuonna Vappu ei suosi palkansaajaa,
sattuu Vappu sunnuntaille sattumaan.
Eli suurin osa palkansaajista on vapaalla,
mutta onhan torilla silti  kiva tuttuja tavata.
Pitkästä aikaa taas vapputorvet soi,
ilmapallonkin ostaa voi.
Nautitaan tippaleipiä, munkkeja ja simaa,
kenties grillikausi avataan.
ehkä pukeudutaan serpenttiiniin,
tai muihin keväisiin hepeneisiin.
Kevään ensimmäinen jäätelö nyt syödään kuitenkin,
vaikka kevät etenee vielä varsin epävarmoin askelin.
Räntää sataa vaakatasossa,
mutta tunnelma on silti katossa.

Ulla-Maija Mantere

Vappuaatto

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Vappuaatto.

Vappuaatto

Vappuaattona taas juhlitaan,
on lasissa vihdoinkin jotain kuplivaa.
Saa pitkästä aikaa ystäviään tavata,
pienellä varauksella ehkä halata.
Ja kun seuraava päivä on palkallinen vapaa,
ei tarvitse juhlimista rajoittaa ollenkaan.
Tätä olemme kauan kaivanneet,
olemme jo pari vuotta odottaneet.
Nyt otetaan ilo irti elämästä,
nautitaan yhdessä kaikesta hyvästä.

Ulla-Maija Mantere

Veteraanit

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Veteraanit. Toivotamme kaikille hyvää veteraanipäivää.

Veteraanit

Sata vuotta sitten,
oli puutetta aivan kaikesta:
ei ollut kunnolla ruokaa,
ei voita,
moni ihminen huokaa,
nälkäisenä nukahtaa koittaa.
Kun tutustui tuohon taustaan,
ymmärtää paremmin omia juuriaan.
Jokainen omalla tavallaan
tahtoi luoda maata parempaa.
Hiellä, verellä ja sisulla
aikaan on saatu suuria.
Euroopan köyhimpiin kuuluneesta Suomesta
on sadassa vuodessa leivottu vaurasta,
demokraattista tasavaltaa,
jossa vapaasti mielipiteensä ilmaista saa.
Hinta on ollut kova,
jäi rajan taakse moni koti ikioma.
Nöyrä kiitos heille,
vapauttamme puolustaneille,
urheille veteraaneille,
niin herroille kuin daameille.
Silti,
nyt voin olla ylpeä Suomesta,
pyyhitään kyynel silmäluomesta
ja pyritään samaan kehitykseen uudestaan,
mitä sisulla vielä aikaan saa?

Ulla-Maija Mantere

Pääsiäinen

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Pääsiäinen. Toivotamme kaikille hyvää pääsiäistä.

Pääsiäinen

Pääsiäinen Jeesuksen ylösnousemukseen liitetään,
ja sitä aina sunnuntaina vietetään.
Huomasin erilaisia käytäntöjä,
kun tutkin pääsiäisen sääntöjä.
Joku munat pääsiäisenä valmistaa,
toinen ei säännöistä piittaa laisinkaan.
Muna kuitenkin uutta elämää symboloi,
kuoren, haudankin, elämä murtaa voi.
Hauska netistä löytämäni tarina on tässä:
Maria Magdaleenan legenda
Kristillisestä pääsiäismunaperinteestä kerrotaan
Maria Magdaleenan legendaa.
Legendan mukaan Maria Magdaleena matkusti keisari Tiberiuksen luo kertomaan ylösnousseesta Kristuksesta.
Tiberius vastasi hänelle, että ylösnousemus on yhtä mahdollinen
kuin pöydällä olleen kananmunan muuttuminen punaiseksi.
Samassa muna muuttui punaiseksi ja siitä tuli ensimmäinen pääsiäismuna.
Tarina löytyi siis netistä, mistäpä muualta
voi tänä päivänä tietoa hakea.

Ulla-Maija Mantere

Pitkäperjantai

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Pitkäperjantai.

Pitkäperjantai

Pääsiäisen ajankohta vaihtelee,
mitä varmaan monikin ihmettelee.
Pääsiäinen on kevätpäiväntasauksena tai sen jälkeen olevan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina,
vaikka pääsiäinen alkaakin jo perjantaina.
Lapsena todella pitkänä koin sen,
vaikka perheeni ei ollut lainkaan uskonnollinen.
Ei ennen saanut tanssia,
ei julkisilla paikoilla edes musiikkia kuunnella.
Päivä oli aika ankea,
harmaa, eikä edes arkea.
Ja kun ennen kaupatkin olivat kiinni pyhäpäivinä,
oli päivä varsin ikävä.
Tähän kaikkeen uskonnosta löytyy selitys,
tässä siihen hyvin pieni selvitys:
Juhlittiinko sitä aikoinaan,
kun pistettiin Jeesus omaa ristiään kantamaan?
Jeesus kuoli pitkänä perjantaina,
päivän liturgisena värinä musta on aina.

Ulla-Maija Mantere

Mikael Agricola

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Mikael Agricola Hyvää Agricolan päivää kaikille..

Mikael Agricola

Oikeastaan aika mielenkiintoinen,
on tämä miehemme itä-uusimaalainen.
Hän syntyi 1500-luvun alussa Pernajassa,
suhteellisen vauraassa maalaistalossa.
Hänen isänsä kyllä tunnetaan,
mutta äidistä ei löydy tietoa ollenkaan.
Ehkä äiti oi suomenkielinen,
ainakin Mikael taisi myös suomenkielen,
vaikka Pernajassa ruotsia puhuttiinkin.
Birgitta Olavintyttären nai,
ja Kristian- nimisen pojan sai.
Agricola tarkoittaa maanviljelijää,
ja Viipurissa koulussa alkoi Mikael sitä sukunimenä käyttämään.
Maisteriksi valmistui.
ja Saksassa uskonpuhdistukseen tutustui,
Vuonna 1554 Agricola nimitettiin Turun ordinariukseksi eli piispaksi,
ordinariukseksi siksi,
että piispan nimitti paavi,
ja nyt oltiinkin kruunun alamaisia.
Mikael teki meille ABC-kirjan,
tahtoi kansan uskontoa kotikielellään oppivan.
Hän julkaisi Rucouskirjan,
kirjan suuren ja mahtavan.
Myös Raamatun suomensi hän,
netistä löytyy tietoa vieläkin enemmän.

Ulla-Maija Mantere

Aprillipäivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Aprillipäivä.

Aprillipäivä

”Aprillii,
syö sillii,
juo kuravettä päälle!”
Näin rallatettiin lapsena,
ja keksittiin toisille jekkuja.
Juksata yritettään vielä nytkin,
siksi kaikki hälytysjärjestelmät päälle kytkin.
Vaikka pila ei saakkaan satuttaa,
siihen lankeaminen kylläkin nolottaa.
Muista olla tänään varovainen,
vai suunnitteletko itse kenties kepposen?

Ulla-Maija Mantere

Minna Canth

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Minna Canth. Toivotamme hyvää tasa-arvon ja Minna Canthin päivää kaikille.

Minna Canth

Ulrika Wilhelmina Johnson syntyi 1844 Tampereella,
mutta hänen vaikutuksensa näkyvät paljon laajemmalla.
Jyväskylässä opettajaseminaarissa toimien,
suunnittel uran itsenäisen.
Vaan siellä kuitenkin avioitui,
ja omasta urastansa luopui.
Sai Canthin avionimekseen,
ja Minnaa tiedetään hänen itsensäkin käyttäneen.
7 lasta synnytti hän,
(nuorin ei koskaan isäänsä nähnytkään.)
Muutti takaisin Kuopioon lapsineen,
sai lankakaupasta elannon perheelleen.
Minna oli lehtinainen,
avarakatseinen ja suvaitsevainen.
Hän puolusti tyttöjen oikeuksia,
hän vaati tasa-arvoa.
Monta näytelmää kirjoitti ,
monen aikalaisen lihassa Minna oli piikki.
Minnan salongissa keskusteltiin vilkkaasti,
sen ovi kävi varsin ahkerasti.
1897 Kuopiossa uupui sydämensä,
vaan mittava on hänen perintönsä.
Tänään häntä muistetaan, syystä aivan,
Minna ansaitsee lipun salkoon vetämisen vaivan.

Ulla-Maija Mantere

Naistenpäivä 2022

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Naistenpäivä 2022. Toivotamme hyvää kansainvälistä naistenpäivää kaikille.

Naistenpäivä 2022

Taas on aika ruusujen,
tai muiden ihanien kukkasten.
On taas aika kohottaa arvoa naisten,
rohkeiden, itsenäisten ja suvaitsevaisten.
Meitä on sorrettu pitkään,
enää toivottavasti kahleet mitkän,
eivät meitä kaada,
ei vapaudesta voi tarpeeksi saada.
Ja vielä kun löydämme joukkovoiman,
hallitsemme voiman suunnattoman.
Yhteispeli saa hommat sujumaan,
ihan kuin sota-aikana konsanaan.
Ei kaikkea tarvitse tehdä yksin,
mutta nauretaan kimpassa, sylityksin.
Pidetään huolta heikoimmista,
sairaista ja vanhemmista.
Me pystymme kaikkeen tähän,
ja kuitenkin, tässä on kehuja aivan liian vähän.

Ulla-Maija Mantere

Kalevala

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Kalevala. Hyvää Kalevalan päivää kaikille!

Kalevala

”Mieleni minun tekevi,
aivoni ajattelevi”,
kertoa nyt tarinaa,
Kalevalan kertomaa.
Se kertoo meille historiasta,
muinaisesta mytolgiasta,
siitä, että Suomi on varsin shamanistinen,
olemme vain salanneet sen.
Meidät kristinuskoon pakotettiin,
ja omat oppimme kuopattiin.
Kalevala kertoo syntymästä maailman,
nyt toivotaan taas muistojemme aukeavan.
Kalevala kelpasi malliksi myös Tolkienille,
mutta ei enää meille.
Olisikohan aika Kalevalaa vilkaista,
ja ehkä omia ajatuksiakin oikaista?

Ulla-Maija Mantere