Naistenpäivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Naistenpäivä.

Naistenpäivä

Jo on aika naisten astua piiloistaan,
ja käydä tätä maailmaa muuttamaan.
Mennyt on mennyttä, historiaa,
sitä pitää rakkaudella otteensa irrottaa.
Antaa anteeksi sen virheet,
hyväksyä menneisyydessä tehdyt erheet.
Naisia on vuosituhansia alistettu,
naisia on vaiennettu.
Meitä on määräilty,
älyämme on väheksytty.
Monissa maissa vieläkään
naiset eivät saa kotoa mennä minnekkään.
Miehet omistavat vaimonsa,
tai pojat äitinsä ja siskonsa.
On aika tämä syrjintä lopettaa,
ja ihmiset uusille tavoille opettaa.
Nainen, olet voimakas,
älykäs ja avulias.
Maailma tarvitsee nyt feminiinisyyttä,
rakkautta ja ystävällisyyttä.
Liian pitkään on maailmaa hallittu pelolla,
kauhulla, väkivallalla.
Vaan yhteistyössä on voimaa,
koitetaan, mitä lempeydellä aikaan saa.
Nainen tule itsestäsi tietoiseksi,
ja muutetaan maailma inhimillisemmäksi.

Ulla-Maija Mantere

Kalevalan päivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Kalevalan päivä.

Kalevalan päivä

”Mieleni minun tekevi”
aivoni suunnittelevi
uutta runoa,
Kalevalasta kertoa.
Sen Elias Lönnrot aikoinaan kirjoitti.
meille kansalliseepokseksi tarkoitti.
Se mytologiaa sisältää,
kannattaa tutkailla sitä hieman pidempään.
Sen ensimmäinen kirja on hieman lyhyempi,
uudempi versio on pidempi.
Kelpasi malliksi myös Satuun sormusten herrasta,
olisiko alkuperäistä eeposta hieman syytä vilkaista?

Ulla-Maija Mantere

Saamelaisten kansallispäivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Saamelaisten kansallispäivä.

Saamelaisten kansallispäivä

Nythän Saamelaisten kansallispäivää vietetään,
ja yritin tutkailla sitä hieman pidempään.
Eipä siitä paljoa irti saa,
mutta ehkä runo, katsotaan.
Valtioministeriö suosittaa,
että tänäpäivänä liputetaan.
Jos lipputankoja on kaksi,
liputetaan Saamen ja Suomen lipuilla,
muutoin mielummin Saamen lipulla,
ja Suomen lippu käy,
jos ei kotona Saamen lippua näy.
Olisin kaivannut tietoa hieman enemmän,
nyt toivon tämän tiedon riittävän.

Ulla-Maija Mantere

Runeberg

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Runeberg.

Runeberg

Runeberg, Johan Ludvig
(1804 – 1877)
Mitä uutta hänestä kirjoitan,
saanko uuden näkökulman avaramman?
Hän syntyi Pietarsaaressa,
opiskeli eripuolilla Suomessa.
Hän Suomesta ihannekuvan loi,
sen kansaa ja luontoa jumaloi.
Lähes kaikki suomalaiset suurmiehet
olivat ruotsinkielisiä,
niin myös Runeberg.
Hän pikkuserkkunsa nai,
kahdeksan lasta sai,
joista kuusi poikaa jäi eloon.
Runeberg kirjoitti runoja,
toimi professorina ja lehtorina.
Hän Maamme laulun kirjoitti
ja itsetuntoamme vahvisti.
Pitkänä ja komeana,
hän herätti huomiota.
Tiedetään hänen useastikin rakastuneen,
ja ainakin yhden suhteen pitempäänkin jatkuneen.
Runeberg ensimmäisenä suurmiehenä mainitaan,
ja kyllähän häntä paljosta kiittää saa.
Hän kansan itsetuntoa vahvisti,
ja lehtorina kansaa valisti.
Hänet myös maisterina mainitaan,
papiksikin valmistui aikanaan.
Opettajana oli ankaravanhan ajan opettaja.
Hänen mukaansa nimettyjä katuja ja aukioita on eripuolella,
kaukaisin niistä jopa ruotsissa.
Hänen runojaan on käännetty usealle kielelle,
toi näin iloa myös ulkomaisten mielelle.
Saksa, Tanska, Ranska ja Englanti mainitaan,
italiaksikin jotain runoa lukea saa.
Hän monta virttä valmisti ja korjasi,
harrastuksenaan metsästi.
Metsällä hän myös aivoinfarktin sai,
ja loppuikänsä ihmisiä ikkunasta katsella sai.
Hän kuoli Porvoossa,
hautajaisissa oli tungosta:
Helsingistä tuli kolme junanvaunullista väkeä,
koko valtiopäivät kiipesi hautauspaikan mäkeä.
Runeberg korkeimmalle kummulle haudattiin,
hautajaisreitti pikkukuusilla ja kuusenoksilla koristeltiin.

Ulla-Maija Mantere

Loppiainen

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Loppiainen.

Loppiainen

Loppiainen,
perinteisesti joulun ajan lopettaa,
monesta tuvasta kuusi pihalle kannetaan.
Aikoinaan loppiainen oli jouluakin suurempi pyhä,
no vietetäänhän sitä vieläkin yhä,
Sitä vietetään itämään tietäjien Betlehemiin saapumisen muistolle,
vieläkin loppiaisena voi päästä vapaalle,
mutta palkkaa sitä ei enää saa,
ja työtunnit jollain muulla systeemillä korvataan.
Kaikki muuttuu,
montakohan vanhaa juhlapyhää meiltä nykyisin puuttuu?

Ulla-Maija Mantere

Uusivuosi

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Uusivuosi.

Uusivuosi

Uusivuosi,
rohkeutta suosi.
Älä turhaan mennyttä haikaa,
et sitä kuitenkaan saa palaamaan.
Tänävuonna pitää opetella jotain uutta,
jotain parempaa tulevaisuutta.
Vuoden sanoja ovat yhteisöllisyys,
rakkaus ja ystävällisyys.
Nämä uuteen aikaan liitetään,
kaikki tarpeeton menneeseen jätetään.
Mitä uusi tuo tullessaan,
sen varmaan vielä nähdä saan?

Ulla-Maija Mantere

Uusivuosi

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Uusi Vuosi.

Uusivuosi

Uusivuosi,
vaikka käki ei tähän aikaan vuodesta kuku,
niin monikaan ei ensiyönä nuku.
Nyt vietetään uutta vuotta,
ei siis valvota suotta.
Kuka tekee taikoja tulevalle,
toinen järjestää juhlia ystäville.
Ei tähänkään ole oikeaa tapaa,
kaikki tavat osuvat lapaan,
kunhan muistetaan pitää myös toisistamme huolta,
itse edustan luonnon puolta.
Minua surettaa,
kun luontoa roskataan,
vai oletko nähnyt jonkun raketin roskia keräävän?
No, motkotus pois,
vaikka eläimetkin huomioon ottaa vois.
Tänään kuitenkin tulevalle nousee malja,
oli sisältönä sitten kuohuva tai kalja.

Ulla-Maija Mantere

Joulupäivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Joulupäivä.

Joulupäivä

Joulupäivä olkoon rauhallinen,
eilisen hulinan jälkeen jopa hiljainen.
Leikkivät lapset uusilla leluillaan,
useimmat pitkään nukkua saa,
jolleivat Joulukirkkoon käy,
paljon muuta liiketta tiellä ei näy.
Monet Joulua mummolassa viettävät,
jo ehkä huomiseksi töihinsä rientävät.
Heille toivotamme turvallista matkaa,
toiset vielä lomaansa jatkaa.
Joulun opetuksista on syytä ottaa koppi,
ja rauhasta sisässämme ottaa oppi.
Hiljaa hyvä tulee, sanotaan,
ja liikenteessä tarkkaan katsotaan.
Väkeä on liikkeellä paljon,
ja liian monella kiire on suunnaton.
Vaan maltti on valttia,
ei vauhdista voi syyttää rattia.
Hyvää ja rauhalista Joulun jatkoa.

Ulla-Maija Mantere

Joulusatu

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Joulusatu.

Joulusatu

Koira näki unta,
metsässä oli puhdasta lunta.
Sai siellä vapaana temmeltää
ja tavata taas montaa ystävää.
Oli paikalle tullut koko taivaallinen väki,
sopivasti jäätynyt oli jo pulkkamäki.
Koira sai lentää yksisarvisella,
pulkkamäessä lasketella,
Syödä enkeleiden keittämää Joulupuuroa,
muista erilaista ystävää, kuuroa,
sokeaa, rampaa,
nähdä, kuinka keiju heidän hiuksiansa kampaa.
Nelistivät siinä hevoset, kissat , lampaat ja possut,
iloisesti vilkkui piirissa tonttujen tossut.
Tuli Joulupukkikin paikalle,
toi lahjoja koko taivaalliselle väelle.
Rauhan hän metsään toi,
jo kuorossa Joululaulut soi.
Koira näki edelleen unta,
lahjan saanut oli koko luomakunta,
ei ollut kiire kenelläkään,
kaikki halasivat ystävää.
Ei tiennyt kotiväki,
millaista unta heidän koiransa näki.
Ovat eläimet tulleet maailmaan
meille rakkautta opettamaan.
Vain juoksuaskeleet kertoivat koiran uneksivan,
unisena haukahtelevan.
Halusi näin kaikille toivottaa,
hyvää Joulun aikaa rauhaisaa!

Ulla-Maija Mantere

Vaari

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Vaari.

Vaari

”Reippahasti käypi askeleet,
vaan vaarin kulku käy verkalleen.
Hän on nähnyt jo
kiireet maailman,
tietä Joulun kuitenkin
saapuvan.
Ilman hoppua ja hulinaa,
jokainen viettäköön Joulua tavallaan.
Yksi koristaa jo joulukuusta,
toinen vasta aattona sisään tuo sen.
Kolmas ei hanki kuusta laisinkaan,
joku muovikuusta somistaa.
Onhan paljon väkeä,
jotka kaipaavat vain pulkkamäkeä,
eivätkä piittaa Joulusta ensinkään,
tai eivät nauti siitä mitenkään.
Oma valinta,
turha kenenkään tapaa on arvioida,
vaari tuumaa,
on meitä niin monenlaista Luojan luomaa.

Ulla-Maija Mantere