Tove Jansson

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Tove Jansson.

Tove Jansson

Vaikka vuosittain tasa-arvoa juhlitaan,
vain kahdelle naiselle liputetaan.
Tänään muistetaan heistä toista,
Tove Marika Janssonia.
Tove Jansson, syntyi 9.8 1914 Helsingissä,
kuoli 27.6 2001 myöskin Helsingissä.
Taiteilijoita olivat hänen vanhempansa,
Tove teki taiteellista yhteistyötä myös veljiensä kanssa.
Toven äiti oli ruotsalainen,
ja Ruotsista löytyy myös malli muumi-kirjojen,
Tove tauluja maalasi,
kirjoja ja novelleja kirjoitti,
piirsi sarjakuvia,
suunnitteli freskoja,
Ainakin yhden kirkon alttaritaulun maalasi hän,
Tovesta kerron kohta hieman enemmän.
Vanhemmiten keskittyi enemmän kirjoihin ja kuvataiteeseen,
tänään kiinnitetään huomiota myös suomalaiseen taiteeseen.
Tove käsitteli kirjoissaan vaikeita asioita,
kuten yksinäisyyttä, riittämättömyyttä ja kuolemaa,
Muumi-kirjoista niistä enemmän lukea saa.
Tove useammallakin kirjallisuuspalkinnolla palkittiin,
mutta hän itseään taidemaalariksi luonnehtii.
Muumi-kirjoja on käännetty lähes 50 kielelle,
on siinä saavutusta yhdelle naiselle,
eikä se vielä tähän jää,
hän kirjoitti myös 12 kirjaa ja novellia,
vietti elämää bohemia.
Tove ja Tuulikki Pietilä asuivat yhdessä,
30-vuotta pienessä mökissä,
Pellingin saaristossa,
tahtoi paikan, jossa
voi nauttia luonnosta ja vapaudesta,
perheen tuesta ja rakkaudesta.
Mökin rakensi luvatta,
se oli Toven pakopaikka.
Olihan hänellä myös ateljee,
jossa hän yksityisyyttään varjelee.
Nautti myös matkustelusta,
Janssonin alkuperäisiä satukuvituksia
ja erikielisiä Muumi-kirjoja
on tallennettu Muumi-museoon Tampereelle,
jonne Tove ja Tuulikki ne lahjoittivat,
Vuonna 2000 Tove sai aivoverenvuodon,
joka seuraavana vuonna aiheutti kuolon.
Tove lepää sukuhaudassa,
vanhempiensa ja sukulaistensa seurassa,
Hietaniemenhautausmaalla.

Ulla-Maija Mantere

Eino Leino

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Eino Leino.

Eino Leino

Tämän koen jo hieman haastavana,
koska on jo kolmas runo aiheesta kirjoitettavana.
Hän syntyi 6.7.1878 nykyisessä Kajaanissa,
ja kuoli vain 47-vuotiaana, 10.1.1926 nykyisessä Tuusulassa.
Armas Einar Leopold Lönnbohm syntyi keskivarakkaassa kodissa,
kymmenlapsisen perheen kuopuksena.
Hövelön tilalla,
samalla,
jolla Elias Lönnroth asui 40-vuotta aiemmin,
liekö siinä alku innon tarinoihin ja kaskuihin?
12-vuotiaana Eino siirtyi Hämeenlinnaan,
koska perheen varallisuus romahtaa
isän kuoleman takia,
eikä nälkä lähde lukemalla lakia.
Leino valmistui ylioppilaaksi 16-vuotiaana,
ja alkoi opiskella myös yliopistossa,
mutta kirjalliset harrastukset veivät voiton opiskelusta,
jo nuorena Leino kiinnostui runoilusta.
Kajaanin linna ilmestyi jo Leinon ollessa 12-vuotias,
ja lienee äidinkielen tunnilla ollut ahkerakin oppilas,
ainakin luki siellä latinaa,
että ulkolaisista kirjailijoista jotain irti saa,
luki myös saksan-ja ranskan kielisiä tekstejä,
ja käänsi hän suomeksi myös joitakin tekstejä.
Mikko Vilkastus ja Teemu nimimerkillä kirjoitti,
ihastutti ja monta lukijaa vihastutti,
suoralla satiirillaan,
mistä venäläiset eivät pitäneet laisinkaan.
Leino kiinnostui myös teatterista,
ja hänen romaaneissaan seikkailleista satiirisista hahmoista.
Italiaan Saksan kautta matkusti,
siellä mm. Danttea opiskeli.
Leino muistetaan pyylevöityneenä boheemina
pitkine kiharoineen ja viittoineen,
mainitaan hänen nimettömänä kaupunkikulttuuria tarkkailleen.
Sisälissodan hän koki raskaasti,
Helsingissä sota-ajan oleskeli,
myöhemmin ajoi punavangeille yleistä armahdusta
ja kuolemantuomiosta luopumista.
Tahtoi kansaa näin yhdistää,
ihanteitaan ylläpitää,
vetosi kansaan rauhan ja keskinäisen ymmärryksen puolesta,
kärsi itse myöhemmin myös vuotavasta suolesta.
Eino kolmesti avioitui,
jokainen liitto pikaisesti kariutui.
Vain yksi lapsi mainitaan,
muita ei kai olekkaan.
Onervan kanssa avioitunut ei lain,
ystäviä olivatko vain?
Leinon kuolinsyystä arvaillaan,
Onervan lähteessä syfiliskin mainitaan.
Aiheesta olen kirjoittanut aiemminkin,
jos kiinnostaa, voit tutustua arkistoihin.

Ulla-Maija Mantere

Juhannussauna

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Juhannussauna.

Juhannussauna

Lauteilla kotoisen saunan
unohtaa pitkänkin kaunan.
Siellä lämpöisen löylyn hyväilyssä
ja vuoroin viileän joen syleilyssä
vihainen ei olla voi.
Saunan peittävät koivut somat,
sateen jälkeen vallattomat,
jotka kuistille mukavan varjon soi,
jolla lepotauon ottaa voi.
Tauosta ei pitkää tuu…
kun jo saunan kutsu kantautuu.
Aisteihin rentoutuneisiin,
jo tuli vilkasta kiirettä reisiin.
Alkukesän vastan
viileään veteen kastan,
ja vaikka jalassa ois nasta
ei se estäisi mua nauttimasta
ihmeestä ihmisen pesän,
saunasta kotoisen kesän.

Ja samalla huomataan,
että Suomen lippu tangossa liehua saa
koko päivän,
koko yön.
Juhannuksena vietetään myös Suomen lipun päivää.

Ulla-Maija Mantere

Puolustusvoimain lippujuhla

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Puolustusvoimain lippujuhla.

Puolustusvoimain lippujuhla

Tänäänhän tietenkin liputetaan
ja Gustaf Mannerheimia muistetaan,
Miten hän liittyy tähän,
siitä kerron vähän:
Mannerheim oli puolustusvoimien ylipäällikkö sodan aikana,
ja hän sai 75-vuotissytymäpäivälahjakseen marsalkan arvon,
joka vieläkin Suomen ainoa on.
Siis päivä on myös Mannerheimin syntymäpäivä.
Paraati tänävuonna Jyväskylässä järjestetään,
ja siellä myös keskiyön Hawk-näytös näytetään.

Ulla-Maija Mantere

Helluntai

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Helluntai.

Helluntai

Helluntaikin on kristillinen juhla,
sitä vietetään,
koska Jeesus pyysi Pyhää Henkeä opetuslapsille tietä näyttämään.
Siis Pyhän Hengen vuodattamisen juhlapäivä.
Helluntainkin ajankohta vaihtelee,
sen pääsiäinen sanelee:
7 viikkoa pääsiäisestä.
ja 10 päivää helatorstain jälkeen,
muistellaan Raamatun tapahtumia jälleen.
Pyhä Henki sai apostolit puhumaan kielillä vierailla,
jotta uskoa voitiin levittää vierailla mailla.

Ulla-Maija Mantere

Kaatuneitten muistopäivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Kaatuneitten muistopäivä

Kaatuneitten muistopäivä

Tätä päivää vietetään sodissa ja vankileireillä,
ja sotien jälkeen, tai rauhanturvatehtävissä kaatuneille,
tai muutoin sodissa menehtyneille.
Mannerheim antoi päivän viettämisen päiväkäskyssään,
ja tätä päivää kaikkien kaatuneiden muistoille vietetään.
Päivä on yleinen liputuspäivä,
kaikkien niiden kunniaksi, jotka taistelusta palaamatta jäivät.
Päivällä muistetaan myös sisällissodassa kaatuneita,
ja myöskin maamme rajojen ulkopuolelle maatuneita.
Päivää nimitetään myös yksimielisyyden ja sankarivainajien muistopäiväksi,
toivotaan, että aseet vaikenevat iäksi,
eikä tälläistä enää joudu kokemaan
yksikään ihminen tai maailman maa.
Toivottavasti kaikkia kunnioitetaan
ja jokainen rauhassa elää saa.

Ulla-Maija Mantere

Helatorstai 2023

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Helatorstai 2023.

Helatorstai 2023

Helatorstai on juhlapyhä,
ja monia se hämmentää yhä.
Kerrotaan Jeesuksen pääsiäisenä kuoleman voittaneen,
ja kerrotaan hänen helluntaina astuneen taivaaseen,
Mitä hän teki 40 päivää?
Kerrotaan hänen opetuslapsilleen ilmestyneen
ja heitä tämän ajan opettaneen.
Raamatun mukaan Jeesus lähetti oppaaksi Pyhän Hengen opetuslapsilleen,
jotta nämä eivät jäisi aivan omilleen.
10 päivää Helatorstaista
juhlitaankin Helluntaita.

Ulla-Maija Mantere

Äitienpäivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Äitienpäivä.

Äitienpäivä

Päivä voi olla vaikka kuinka tuulinen ja harmaa,
silti se on täysin varmaa,
että eripuolilla Suomea juhlitaan
ja lippu salkoon hinataan.
Ja syystä aivan,
meistä jokaisen äiti on nähnyt ison vaivan
meitä kasvattaessaan,
pukiessaan ja vaatettaessaan.
Nythän on mahdollista
valkovuokko-kimppu metsästä kipaista,
tai noutaa kalliimpi kimppu kaupasta,
tai äidin jokin muu lahjakäärö aukaista.
Kahvit tietenkin sänkyyn kannetaan,
halauksia äidille annetaan.
Ja muistetaan niitäkin äitejä,
jotka eivät enää ole lähellä.
Heillekkin terveiset lähetän,
ja liitän mukaan ajatuksen lämpimän.

Ulla-Maija Mantere

Snellman

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Snellman.

Snellman

12.5 on Snellmanin päivä,
ja sehän on yleinen liputuspäivä.
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman syntyi 1808 Tukholmassa,
satamassa olleessa laivassa.
Hänen isänsä oli merikapteeni,
ja hän perheineen Kokkolaan suunnisti.
Äiti kuoli lapsivuoteeseen,
kuuden lapsen tiedetään syntyneen.
Perhepiirissä Juhaksi kutsuttu poika muutti tätinsä luokse Ouluun,
kun meni sinne opiskelemaan yliopiston valmistamaan kouluun.
 Anna Piponiuksen kerrotaan kerran sanoneen Jannelle, jolla nimellä poikaa kutsuttiin perhepiirissä: ”Jos sinusta tulee hyvä, sinusta tulee oikein kelpo mies, mutta muussa tapauksessa sinusta tulee aikamoinen roisto, sillä keskinkertaista sinusta ei tule.”
Ei tullut pojasta huonoa eikä keskinkertaista,
eipä taida löytyä toista hänen vertaista.
 Hän oli suomalainen filosofi,
valtiomies,
kirjailija,  sanomalehtimies,
yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista,
kiitämme häntä mm. Suomen markasta.
Snellman rahoitti opintojaan
opettamalla eripuolella suomenmaan.
Hän opiskeli pastoriksi,
hänet vihittiin maisteriksi.
Toimi Helsingissä filosofian dosenttina,
toimi Kuopion yläalkeiskoulun rehtorina.
Snellman apteekkarin tyttären nai
ja liitosta viisi lasta sai.
Muutti Helsinkiin perheineen,
hänen kerrottaan siellä yliopistolla professorina toimineen.
Hänenkin vaimonsa kuoli synnytykseen,
lieneekö käynyt oma lapsuus mieleen?
Snellman sai kansallisneuvoksen arvonimen,
hänet valtiovaraintoimikunnan päälliköksi kutsuttiin,
Snellman myös aateloitiin.
Hän kuoli vanhana ja sairaana,
velkojenmäärä kai painoi rinnassa.
Hänen lääkäripoikansa diaknostisoi vaivan olevan sydän-ja verisuonikalkkeuma,
Hietaniemen hautausmaalta löydät Snellmanin haudan.

Ulla-Maija Mantere

Vappu

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Vappu.

Vappu

Tänävuonna vappu maanantaille asettuu,
joten moni jo sunnuntaina riehaantuu,
varsinkin kun vappu on yleinen vapaa,
ja vaikka silloin vielä lentääkin rapaa,
ei se menoa haittaa laisinkaan,
nyt kevätvaatteet päälle laitetaan.
Vappuna työläisiä ja ylioppilaita muistetaan,
ja vietetään kevään karnevaalijuhlaa.
jolloin kylmyyttä tuskin murehditaan.
Suomalainen harvoin innostuu revittelemään,
mutta vappuna karnevaaliriemu repeää.
Silloin pukeudutaan värikkäästi,
ehkä joku korjaussarjan vappuun säästi.
Koska vappu on vapaa,
monesti aattona juhlitaan.
Niin tai näin,
lakilla tai paljaspäin,
toivotamme kaikille hauskaa vappua!

Ulla-Maija Mantere