Artikkelit

Julkaistu

6. presidentti Mannerheim

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo 6. presidentti Mannerheim.

6. presidentti Mannerheim

Hieman lisää Mannerheimista:
Carl Gustaf Emil Mannerheim syntyi 4.6 Askaisessa,
hän palveli Venäjän puolustusvoimissa,
osallistui Venäjän ja Japanin sotaan.
Mannerheimin isä vararikkoon ajautui
ja rakastajattarensa kanssa Ranskaan rantautui.
Hänen äitinsä kuoli sydänkohtaukseen
ja Mannerheimin tiedetään jo nuorena kadettikouluun pyrkineen.
Hänet erotettiin Haminan kadettikoulusta,
ja häntä rangaistiin kurittomuudesta.
Hän opiskeli yksityisesti ylioppilaaksi,
ja pääsi Venäjän kadettikouluun ratsastajaksi.
Mannerheim avioitui varakkaan venäläisen perijättären kanssa,
tämä ratkaisi Mannerheimin taloudelliset ongelmat.
Avioliitto ei kestänyt pitkään,
liekö syynä ollut Mannerheimin työajat?
Hän hankki armeijalle ja hoville hevosia,
ja matkusti näin ympäri Euroopan eriosia.
Mannerheim yleni Venäjällä,
palkittiin useammalla arvonimellä,
vaan kun Venäjällä vallankumous toteutettiin,
Mannerheim sotaväestä erotettiin.
Mannerheim vastusti sisällissodan aikana
ulkomaisten sotavoimien käyttöä.
Apua kuitenkin Saksalta pyydettiin
ja Mannerheim jälleen syrjäytettiin.
Toisen maailmansodan syttyessä hänet taas päälliköksi pyydettiin,
Venäjän tuntemusta varmasti nyt tarvittiin.
Hänestä tuli Suomen kuudes presidentti 1944,
1945 Mannerheimillä todettiin mahahaava,
ja tilanne oli leikkaukseen johtava.
Hän erosi presidentin tehtävistä,
ja vietti loppuelämänsä Sveitsissä.
Mannerheimin lastensuojeluliiton ehti kuitenkin perustaa,
tekevänä miehenä myöskin paljon aikaan saa.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Puolustusvoimain lippujuhla

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Puolustusvoimain lippujuhla.

Puolustusvoimain lippujuhla

Tänäänhän tietenkin liputetaan
ja Gustaf Mannerheimia muistetaan,
Miten hän liittyy tähän,
siitä kerron vähän:
Mannerheim oli puolustusvoimien ylipäällikkö sodan aikana,
ja hän sai 75-vuotissytymäpäivälahjakseen marsalkan arvon,
joka vieläkin Suomen ainoa on.
Siis päivä on myös Mannerheimin syntymäpäivä.
Paraati tänävuonna Jyväskylässä järjestetään,
ja siellä myös keskiyön Hawk-näytös näytetään.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

2. presidentti Relander

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo 2. presidentti Relander

2. presidentti Relander

Lauri Kristian Relander syntyi 31.5.1883 Laatokan rannalla,
Kurkijoen kunnassa.
Hänkin suoriutui ylioppilaskirjoituksistaan,
ryhtyi maanviljelyskemiaa ja maataloutta opiskelemaan.
Valmistui filosofian kanditaatiksi,
myöhemmin myös maisteriksi.
Hänen oppejaan kuitenkin kritisoitiin,
ja näin hänet yliopistosta sivuutettiin.
Relander siirtyi politiikkaan,
ja Viipurin maaherrana häntä tarvitaan.
Maalaispuolueella oli miehelle käyttöä,
jonka kielitaidosta, esiintymiskyvystä ja korkeasta koulutuksesta oli näyttöä.
Kun Ståhlberg kieltäytyi asettumasta ehdolle toiselle kaudelle,
päätyi Relander nuoren valtion toiseksi presidentiksi.
Virkaan astuessaan Relander oli 41-vuotias,
oikeastaan hän oli aika onnekas.
Häntä paljon arvosteltiin,
Ståhlbergiin verrattiin.
Miehet olivat samasta puolueesta,
mutta erimielisiä lähes kaikesta.
Relander herkästi mielensä pahoitti,
kansa ja ulkomaat hänen esiintymistaitoaan arvosti.
Kaikki pääministerit olivat häntä vanhempia,
ja politikot olivat myös keskenään riitaisia.
Relander otti tavakseen hyvien ulkosuhteiden luomisen,
”Reissu-Lasse” esiintyi ulkomailla edukseen.
Vain viisi matkaa hän matkusti
ja Suomea näin edusti.
Hän suhtautui uskontoon vakavuudella,
vaikeina hetkinä suhtautui suurella hartaudella.
Korkeimman opastukseen,
osallistui hän myös usein Jumalanpalvelukseen.
Hänen puolisonsa Signe Relander, oli edustava näky puolisonsa rinnalla,
kotimaassa ja ulkomaan matkoilla.
Signe käsitti roolinsa olevan vain edustaa,
politiikkaan hän ei puuttunut ollenkaan.
Relanderin kuoleman jälkeen Signellä oli taloudellisesti vaikeaa,
koska puolisolle ei annettu eläkettä laisinkaan.
Hänen lastensa ansiosta Signe sai pienen eläkkeen,
ja kerrotaan hänen suuresti lapsenlapsistansa iloineen.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Helluntai

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Helluntai.

Helluntai

Helluntaikin on kristillinen juhla,
sitä vietetään,
koska Jeesus pyysi Pyhää Henkeä opetuslapsille tietä näyttämään.
Siis Pyhän Hengen vuodattamisen juhlapäivä.
Helluntainkin ajankohta vaihtelee,
sen pääsiäinen sanelee:
7 viikkoa pääsiäisestä.
ja 10 päivää helatorstain jälkeen,
muistellaan Raamatun tapahtumia jälleen.
Pyhä Henki sai apostolit puhumaan kielillä vierailla,
jotta uskoa voitiin levittää vierailla mailla.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

1. presidentti Ståhlberg

1. presidentti Ståhlberg

Kaarlo Juho Ståhlberg oli Suomen ensimmäinen presidentti.
Hänen koko lapsuusperheensä oli suomenmielinen,
kuten myöskin suomenkielinen.
Ståhlberg syntyi 1865 Suomussalmella.
Yksityiskoulussa
Kaarlo oli mallioppilas.
Hän peitti änkytyksensä muodollisuuteen,
tämä taito johti vielä moneen mahdollisuuteen.
Hän opiskeli Helsingissä lakia,
ja vielä vanhanakin häneltä kysyttiin neuvoa tämän takia.
Valmistui filosofian kanditaatiksi,
ja molempien oikeuksien tohtoriksi.
Opintojen päätyttyä Ståhlberg meni naimisiin,
mutta vaimo Hedvig alle 50-v. hautaan saatettiin.
Kuuden lapsen yksinhuoltajana,
ei varmasti ollut helppoa.
Hallitusmuodon valmistelu oli hänen tärkein yhteiskunnallinen tehtävä,
toki paljon muutakin oli vielä jäljellä.
Ståhlberg ei halunnut presidentiksi,
mutta hänet saatiin ylipuhutuksi.
Presidenttiaika oli vaikeaa,
sisällissodan jälkeen yhtenäistä maata rakentaa.
Hallitukset olivat lyhytikäisiä,
eikä maassa oikein ollut yhtenäistä lakia.
Toisena presidenttivuotenaan
Ståhlberg uuden rakkauden saa,
ja Ester Hållströmistä tuli valtion ensimmäinen presidentin vaimo,
jonka perustama Pelastakaa Lapset ry on,
tosin silloin toisella nimellä.
Koteja kodittomille lapsille,
Ester loi myös mallin monille linnan tavoille.
Hän pehmensi miehensä jylhää olemusta,
opettajana ja kirjailijana nautti arvostusta.
Tosin miehensä lapset häntä aluksi kovin kritisoivat,
ja jälkeenpäin käytöstään kohtuuttomaksi nimittää voivat.
Uskonto oli tärkeää Esterille,
ja varmasti nuoren valtion tulevaisuudelle.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Kaatuneitten muistopäivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Kaatuneitten muistopäivä

Kaatuneitten muistopäivä

Tätä päivää vietetään sodissa ja vankileireillä,
ja sotien jälkeen, tai rauhanturvatehtävissä kaatuneille,
tai muutoin sodissa menehtyneille.
Mannerheim antoi päivän viettämisen päiväkäskyssään,
ja tätä päivää kaikkien kaatuneiden muistoille vietetään.
Päivä on yleinen liputuspäivä,
kaikkien niiden kunniaksi, jotka taistelusta palaamatta jäivät.
Päivällä muistetaan myös sisällissodassa kaatuneita,
ja myöskin maamme rajojen ulkopuolelle maatuneita.
Päivää nimitetään myös yksimielisyyden ja sankarivainajien muistopäiväksi,
toivotaan, että aseet vaikenevat iäksi,
eikä tälläistä enää joudu kokemaan
yksikään ihminen tai maailman maa.
Toivottavasti kaikkia kunnioitetaan
ja jokainen rauhassa elää saa.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Kiitollisuus

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Kiitollisuus.

Kiitollisuus

Montakohan kertaa siitä minulle sanottiin,
kovapäisyydestä huomautettiin.
Ei mennyt perille.
Olen senkin kokenut,
jokin este on elämästä toisten toimesta poistunut,
vaan kun en ole sisäistänyt asiaa, se palaa elämääni uudestaan.
Vasta nyt sisäistin sen,
on oikeasti oltava kiitollinen.
Ei pelkät listat asiasta riitä,
oikea tunne mukaan liitä.
Tämä on nopein tapa värähtelyä nostaa,
eikä sitä tunnetta voi mistään kaupasta ostaa.
Lähes kaikki oppi on itse oivallettava,
että oppi on tarpeeksi vakuuttava.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Helatorstai 2023

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Helatorstai 2023.

Helatorstai 2023

Helatorstai on juhlapyhä,
ja monia se hämmentää yhä.
Kerrotaan Jeesuksen pääsiäisenä kuoleman voittaneen,
ja kerrotaan hänen helluntaina astuneen taivaaseen,
Mitä hän teki 40 päivää?
Kerrotaan hänen opetuslapsilleen ilmestyneen
ja heitä tämän ajan opettaneen.
Raamatun mukaan Jeesus lähetti oppaaksi Pyhän Hengen opetuslapsilleen,
jotta nämä eivät jäisi aivan omilleen.
10 päivää Helatorstaista
juhlitaankin Helluntaita.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Äitienpäivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Äitienpäivä.

Äitienpäivä

Päivä voi olla vaikka kuinka tuulinen ja harmaa,
silti se on täysin varmaa,
että eripuolilla Suomea juhlitaan
ja lippu salkoon hinataan.
Ja syystä aivan,
meistä jokaisen äiti on nähnyt ison vaivan
meitä kasvattaessaan,
pukiessaan ja vaatettaessaan.
Nythän on mahdollista
valkovuokko-kimppu metsästä kipaista,
tai noutaa kalliimpi kimppu kaupasta,
tai äidin jokin muu lahjakäärö aukaista.
Kahvit tietenkin sänkyyn kannetaan,
halauksia äidille annetaan.
Ja muistetaan niitäkin äitejä,
jotka eivät enää ole lähellä.
Heillekkin terveiset lähetän,
ja liitän mukaan ajatuksen lämpimän.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Snellman

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Snellman.

Snellman

12.5 on Snellmanin päivä,
ja sehän on yleinen liputuspäivä.
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman syntyi 1808 Tukholmassa,
satamassa olleessa laivassa.
Hänen isänsä oli merikapteeni,
ja hän perheineen Kokkolaan suunnisti.
Äiti kuoli lapsivuoteeseen,
kuuden lapsen tiedetään syntyneen.
Perhepiirissä Juhaksi kutsuttu poika muutti tätinsä luokse Ouluun,
kun meni sinne opiskelemaan yliopiston valmistamaan kouluun.
 Anna Piponiuksen kerrotaan kerran sanoneen Jannelle, jolla nimellä poikaa kutsuttiin perhepiirissä: ”Jos sinusta tulee hyvä, sinusta tulee oikein kelpo mies, mutta muussa tapauksessa sinusta tulee aikamoinen roisto, sillä keskinkertaista sinusta ei tule.”
Ei tullut pojasta huonoa eikä keskinkertaista,
eipä taida löytyä toista hänen vertaista.
 Hän oli suomalainen filosofi,
valtiomies,
kirjailija,  sanomalehtimies,
yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista,
kiitämme häntä mm. Suomen markasta.
Snellman rahoitti opintojaan
opettamalla eripuolella suomenmaan.
Hän opiskeli pastoriksi,
hänet vihittiin maisteriksi.
Toimi Helsingissä filosofian dosenttina,
toimi Kuopion yläalkeiskoulun rehtorina.
Snellman apteekkarin tyttären nai
ja liitosta viisi lasta sai.
Muutti Helsinkiin perheineen,
hänen kerrottaan siellä yliopistolla professorina toimineen.
Hänenkin vaimonsa kuoli synnytykseen,
lieneekö käynyt oma lapsuus mieleen?
Snellman sai kansallisneuvoksen arvonimen,
hänet valtiovaraintoimikunnan päälliköksi kutsuttiin,
Snellman myös aateloitiin.
Hän kuoli vanhana ja sairaana,
velkojenmäärä kai painoi rinnassa.
Hänen lääkäripoikansa diaknostisoi vaivan olevan sydän-ja verisuonikalkkeuma,
Hietaniemen hautausmaalta löydät Snellmanin haudan.

Ulla-Maija Mantere