Kuukausi: heinäkuu 2023

Julkaistu

5. presidentti Ryti

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo 5. presidentti Ryti.

5. presidentti Ryti

Risto Ryti
Kun Kallio joutui presidentin tehtävistä luopumaan,
uusi presidentti tarvitaan.
Risto Ryti tilalle nimitetään,
mutta ensin hieman taustaa käsitellään:
Risto Heikki Ryti syntyi 3. helmikuuta 1889 Huittisissa,
hän kuoli 1956  pääkaupungissa.
11-lapsisen perheen neljäntenä lapsena,
koti tunnettiin varsinaisena suurtilana.
Ristoa maatyöt eivät juuri kiinnostaneet,
muut perheen pojat taas eivät samoin kirjoista nauttineet,
Risto olikin pojista ainoa,
joka valmistui ylioppilaaksi,
häntä luonnehditaan velvollisuuden tuntoiseksi, kunnianhimoiseksi ja sisukkaaksi.
Ylemmän lainopillisen tutkinnon suoritti kolmessa vuodessa,
suoritti lainopin kandidaatin tutkinnon
ja sai varatuomarin arvon.
Valmistui molempien oikeuksien kandidaatiksi,
opiskeli Oxfordissa merioikeutta,
mutta opinnot katkesivat maailmansodan syttymiseen,
matkalla Riston tiedetään ystävänsä sisareen rakastuneen.
Pari vuotta myöhemmin nuoripari vihittiin,
ja seurustelu päättyi papin aameniin.
Vaimonsa Gerdan kanssa meni ystävänsä syntymäpäivää juhlistamaan,
venäläiset tulivat heitä junaan ahtaamaan,
syntyneessä sekasorrossa yksi matruuseista ampui Kordelinin,
ja hänen testamenttinsa mukaan Ryti perusti yleisen Edistys-ja sivistysrahaston.
Ryti toimi kahdessa hallituksessa valtiovarainministerinä,
hoiti siellä talous-ja menoarviokäytöntöä,
ja sai sen tasapainottumaan,
ja tapaus johti Suomen pankin hallintaan.
Pääministeriksi Ryti ei tahtonut laisinkaan,
mutta Kallion painostus sai hänet taipumaan.
Kun Kallio ei perehtynyt ulkopolitiikkaan,
joutuivat Ryti ja Tanner sitä hoitamaan.
Kallion kuollessa
oli Ryti pääministerin virassa.
Hänestä tuli virkaatekevä presidentti,
eikä päivääkään ollut puolustusvoimien ylipäällikkönä,
koska Kallio oli pyytänyt siihen tehtävään Mannerheimia.
Ryti erosi presidentin tehtävistä terveyssyihin vedoten,
mutta liittoutuneiden mielestä Ryti oli sotaan syyllinen.
Hänet 10-vuodeksi kuritushuoneeseen tuomitaan,
mutta kolmen vuoden jälkeen hänet armahdetaan.
Terveys oli kuitenkin jo mennyt,
eikä Ryti enää selvinnyt,
Hän kuoli 67-vuotiaana,
hautajaisia pidettiin itsenäisenä surujuhlana.
Hietaniemen hautausmaalle hänet haudattiin,
ja viimeinkin rauhaan hänet päästettiin.
Gerda Paula Ryti (o.s. Serlachius, syntyi 11. lokakuuta 1886 Viipurissa,
kuoli 8. syyskuuta 1984 pääkaupungissa.
Gerda kävi ruotsinkielistä tyttökoulua,
opiskeli saksaa, taidehistoriaa ja kirjallisuutta,
Myöhemmin opiskeli vielä Lontoossa englantia,
kielitaito oli myöhemmin valttia.
Kolme lasta synnytti,
konttoristin hommat lopetti
ennen lasten syntymää,
liekö perhe kiinnostanut työtä enempää?
Gerda tunnettiin vastuuntuntoisena maan ensimmäisenä naisena,
joka tuki maataan ja miestään vaikeina vuosina,
Hänet tunnettiin hiljaisena ja uskonnollisena,
piti monta radiopuhetta sota-aikana.
Gerda kaksi murhaa näki,
jyrkkä oli Suomen alkuaikojen mäki.
Gerda oli myös silloin paikalla,
kun Kallion piti kotiin junalla lähteä.
Toisin kävi,
Gerda Kallion kuolevan näki.
Hän oli selväkuuloinen,
henkimaailman viesti oli hänelle luonnollinen.
Gerda oli leskenä 28 vuotta.
Hän oli kuollessaan 98-vuotias,
Gerda miehensä viereen haudattiin,
Hietaniemen hautausmaalle hänetkin saatettiin.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Hetkinen

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Hetkinen.

Hetkinen

Hetkinen,
olemmeko unohtaneet puhtaan ruuan merkityksen?
Tulehdusta aiheuttavat sokeri ja transrasvat,
myös gluteiini, maitotaloustuotteet ja vilja voivat vaurioittaa maha-suolikanavat.
Kun maha-suolikanavan seinämät vaurioituvat niin,
tämä altistaa elimistön tulehduksiin.
Tulehdukset taas lyhentävät elinaikaa,
ja lääketehtaat taas riemuissansa käsiänsä hankaa.
”Lääketeollisuus on edistynyt niin pitkälle,
että tervettä ihmistä tuskin löytää!”
Mikä on pielessä,
jos vain raha on teollisuuden mielessä.
Kerrotaan terveen ihmisen muuttaneen Afrikasta Amerikkaan,
paikalla voisi olla ihan joku muukin länsimaa.
Uudessa kotimaassaan ihminen Alzheimeriin sairastuu,
mutta harva tästä huolestuu.
Ruokavaliolla ja Alzheimerin taudilla on selvä kytkös,
myönnämmekö me sen,
vain viineriä mässäillään
ja kärsimme hieman pidempään.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Työsuhde

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Työsuhde.

Työsuhde

Uusi aika pelottaa,
epävarmuus ahdistaa?
Mitäpä, jos asiaa ajatteleekin näin,
että kaikki järjestyy vielä parhainpäin.
Olet työsuhteessa
ja asut työsuhdeasunnossa.
Tai jos haluat jotain muuta,
esimerkiksi halailla puuta,
sinusta voi tulla metsänhoitaja,
olisiko se huono asia?
Et itse omista oikeasti,
mutta laske mielestäsi painolasti.
Työnantajasi sinusta kyllä huolehtii,
iloitsemaan ja nauttimaan sinut tänne luotiin.
Voit oikeasti saada, mitä haluat,
kunhan vain oman egosi taltutat.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

4. presidentti Kallio

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo 4. presidentti Kallio.

4. presidentti Kallio

Gustaf Kalliokangas, ei kerro mitään kenellekkään,
miten hänet Suomen historiaan liitetään?
Hänet paremmin Kyösti Kalliona tunnetaan,
ja aivan varmasti kallion lujuutta tarvitaan,
johtamaan maata talvisodan aikana,
tai neuvottelemaan välirauhan aikana.
Kallio syntyi 10.4.1873 Ylivieskassa,
kuoli 14.12.1940 junanvaunussa,
kotimatkalla, presidentin toimesta luovuttuaan,
mutta ensin muuta historiaa.
Kallio oli presidenteistä ainoa,
jolla ei ollut minkäänlaista tutkintoa.
Hän oli maatalon poika,
suurtilallinen, joka
osti maata, raivasi metsää ja uutta peltoa,
maatalon töihin polte oli valtava.
Vielä presidenttiaikana
piti tilansa hoidon omassa hallussa.
Hoiti säästöpankin kirjanpidon,
osallistui kunnaallispolitiikkaan,
ja myöhemmin valtion politiikkaan.
Hän vastusti Venäjän kutsuntoja,
ja osallistui karkotettujen suomalaisten kokoukseen Ruotsissa.
Kallio johti Suomea pääministerinä,
ja toimi hän myös maatalousministerinä.
Sisällissodan aikana
Kallio pysyi tiukasti Stadissa.
Sodan jälkeen hän matkusti takaisin Nivalaan,
yhtenäisyyttä korostamaan.
Tätä puhetta pidetään yhtenä Suomen parhaista,
eikä sitä löydy mistään dokumenteista.
Kallio esitteli eduskunnassa torppareiden vapautuslain.
mutta laki sisällissodan jalkoihin jäi vain,
sodan jälkeen se kyllä hyväksyttiin,
Kallio suhtautui kriittisesti Itä-Karjalaan kohdistuviin heimosotiin.
Eduskunnan puhemiehenä
hän toimi 15 valtiopäivillä,
kolmesti maatalousministerinä,
neljästi pääministerinä,
toimi puolustus-ja kulkulaitosministerinä.
Hänet myös Suomen Pankin johtajaksi valittiin,
ja pulavuosina sen seuraukset kai stressinä havaittiin.
1937 hänet presidentiksi valittiin
maalaisliiton ja SDP:n tuella,
valinta huomioitiin myös Neuvostoliitossa,
sieltä sähke lähetettiin,
ja presidenttiä sillä onniteltiin.
Kallio tunnettiin rehtinä miehenä,
joka halusi pitää Suomen itsenäisenä.
Oli aina valmis muita auttamaan,
ja teki useita matkoja ympäri Suomenmaan.
Näihin matkoihin usein Kaisakin osallistui,
ja näin presidenttiparin suosio vahvistui.
Ulkomailla Kallio kävi vain Ruotsissa,
pohjoismaista apua sotaan toivomassa.
Viron presidentti kävi Suomessa
ainoana ulkomaisena vieraana.
Talvisodan jälkeen Kallio parahti:
”Kuivukoon käteni, joka on pakotettu tälläisen paperin allekirjoittamaan!”
Sodan jälkeen hän keskittyi kansaa rohkaisemaan
ja maata jälleen rakentamaan.
Hän näytti itse esimerkkiä evakoiden asuttamiseen,
ja antoi osan tilastaan heidän omakseen.
Kallio pyysi eroa presidentin virasta terveytensä takia,
kotiinlähtö oli ilmeistesti hänelle kovinkin makia,
mutta sitä hän ei nähnyt enää milloinkaan,
vaan kunniapartiota rautatieasemalla tarkastaessaan
Porilaisten marssia soitettaessa
hän adjutanttinsa käsivarsille tuupertui,
toinen lähden kertoo hänen kuolleen junassa,
toinen sano hänen kuolleen lähtöjuhlallisuuksissa.
Katariina (Kaisa) Kallio (o.s Nivala; syntyi 28. toukokuuta 1878 Nivalassa
kuoli – 24. marraskuuta 1954 myöskin Nivalassa.
Hänkin oli maatalon tyttö,
sisaruksista en löydä sanaakaan,
vain kerran sisaruksista mainitaan.
Kaisa Kyösti Kallion nai
ja liitosta kuusi lasta sai.
Hoiti kodin tunnollisesti,
ja vastuullinen oli myös Maan äidin pesti.
Hoiti edustustehtäviä huolella,
tahtoi varsinkin naisia suojella.
Talvisodan aikana
Kaisa kiersi sairaaloissa ja siirtoväen luona,
rohkaisten
ja toivoa tuoden.
Omasta tyylistään ja tavoistaan
hän ei ollut valmis luopumaan.
Asennutti presidentinlinnaan kangaspuut.
jolla syntyivät matot ja monet tekstiilit muut.
Näistä osa on edelleen linnassa,
vieläkin käytössä erityistilanteissa.
60-vuotislahjaksi saamilla rahoillaan,
hän Kaisankodin perusti
uupuneille
ja masentuneille,
rauhaa ja lepoa kaipaaville naisille.
Miehensä kuoleman jälkeen takaisin Nivalaan matkusti,
tavallista elämää jatkamaan.
Kaisa oli tunnetusti uskonnollinen,
rohkea ja tunnollinen.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Eino Leino

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Eino Leino.

Eino Leino

Tämän koen jo hieman haastavana,
koska on jo kolmas runo aiheesta kirjoitettavana.
Hän syntyi 6.7.1878 nykyisessä Kajaanissa,
ja kuoli vain 47-vuotiaana, 10.1.1926 nykyisessä Tuusulassa.
Armas Einar Leopold Lönnbohm syntyi keskivarakkaassa kodissa,
kymmenlapsisen perheen kuopuksena.
Hövelön tilalla,
samalla,
jolla Elias Lönnroth asui 40-vuotta aiemmin,
liekö siinä alku innon tarinoihin ja kaskuihin?
12-vuotiaana Eino siirtyi Hämeenlinnaan,
koska perheen varallisuus romahtaa
isän kuoleman takia,
eikä nälkä lähde lukemalla lakia.
Leino valmistui ylioppilaaksi 16-vuotiaana,
ja alkoi opiskella myös yliopistossa,
mutta kirjalliset harrastukset veivät voiton opiskelusta,
jo nuorena Leino kiinnostui runoilusta.
Kajaanin linna ilmestyi jo Leinon ollessa 12-vuotias,
ja lienee äidinkielen tunnilla ollut ahkerakin oppilas,
ainakin luki siellä latinaa,
että ulkolaisista kirjailijoista jotain irti saa,
luki myös saksan-ja ranskan kielisiä tekstejä,
ja käänsi hän suomeksi myös joitakin tekstejä.
Mikko Vilkastus ja Teemu nimimerkillä kirjoitti,
ihastutti ja monta lukijaa vihastutti,
suoralla satiirillaan,
mistä venäläiset eivät pitäneet laisinkaan.
Leino kiinnostui myös teatterista,
ja hänen romaaneissaan seikkailleista satiirisista hahmoista.
Italiaan Saksan kautta matkusti,
siellä mm. Danttea opiskeli.
Leino muistetaan pyylevöityneenä boheemina
pitkine kiharoineen ja viittoineen,
mainitaan hänen nimettömänä kaupunkikulttuuria tarkkailleen.
Sisälissodan hän koki raskaasti,
Helsingissä sota-ajan oleskeli,
myöhemmin ajoi punavangeille yleistä armahdusta
ja kuolemantuomiosta luopumista.
Tahtoi kansaa näin yhdistää,
ihanteitaan ylläpitää,
vetosi kansaan rauhan ja keskinäisen ymmärryksen puolesta,
kärsi itse myöhemmin myös vuotavasta suolesta.
Eino kolmesti avioitui,
jokainen liitto pikaisesti kariutui.
Vain yksi lapsi mainitaan,
muita ei kai olekkaan.
Onervan kanssa avioitunut ei lain,
ystäviä olivatko vain?
Leinon kuolinsyystä arvaillaan,
Onervan lähteessä syfiliskin mainitaan.
Aiheesta olen kirjoittanut aiemminkin,
jos kiinnostaa, voit tutustua arkistoihin.

Ulla-Maija Mantere