Kalevalan päivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tällä Kalevalan päivä -runolla toivotamme hyvää Kalevalan päivää!

Kalevalan päivä

Kalevalan päivänä taas liputetaan,
koska kulttuuripäivää juhlitaan.
Elias Lönnrot kokosi Kalevalan,
kansalliseepoksen mahtavan,
joka nykyisin huonosti tunnetaan,
vaikka jopa Tolkienin tarut pohjautuvat Kalevalaan.
Vaan nytkin olisi käyttöä Ilmariselle,
uuden Sammon tekijälle.
Entistä kun saa etsiä veden alta,
ei saanut Väinämöinen Sampoa anomalla,
ei liioin ryöstämällä,
ei millään lailla yrittämällä.
Teki Louhi silloin taikojaan,
ja vain Sammon kansi matkassaan.
saapui takaisin Pohjolaan.
Sampo mereen putoaa,
palasiksi hajoaa,
sirpaleet Väinölän rantaan huuhtoutuu,
vaan mistä meille uusi Ilmarinen kuoriutuu?

Ulla-Maija Mantere

Rakkaus

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Rakkaus.

Rakkaus

Mitä rakkaus on?
Ei sitä voi selittää.
Se näkyy silmissä pienten lasten,
löydät sen niityltä, aamukasteen.
Löydät sen hymystä vanhusten,
jotka katsovat toisiaan hellien.
Joskus sen armaani kertovan kuulen,
toisinaan tuulen sen kuiskaavan luulen.
Rakkaus löytyy väreistä sateenkaaren,
tai rauhasta turvaisan saaren.
Rakkaus on voima suuri,
ei sitä estä edes Kiinanmuuri.
Rakkaus auringon lailla lämmittää,
eikä missään piiloon jää.

Ulla-Maija Mantere

Oma ystävä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tällä Oma ystävä -runolla toivotamme hyvää ystävänpäivää!

Oma ystävä

Ystävää
ei saa jättää,
ei milloinkaan,
vaikka uhkaisi sata pandemiaa.
Pidetään yhdessä huolta toisistamme,
itsestämme ja luonnostamme,
niin kaikki muukin luontuu ajallaan,
kaikki järjestyy tavallaan.
Nyt vain keskitytään jaksamaan,
toisille voimaa antamaan.
Ja voimaahan saa,
sitä on metsä aivan pullollaan.
Ja mainittavahan on myös pieni juhla:
nyt vuosi on tehty puroa tätä,
emmekä vieläkään teitä rauhaan jätä.

Ulla-Maija Mantere

Hiirihaukka

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Hiirihaukka.

Hiirihaukka

Vaarantunut laji – hiirihaukka,
lähes uhanalainen, raukka.
Etsii turhaan pesäpuuta,
vanhaa tukevaa kuusta,
talousmetsät eivät kelpaa,
vanhan pesäpuun hiirihaukalle olemme velkaa.
Varsinkin alalaji itäinen
on kokenut lähes romahduksen.
Vaan vanhan kuusen mistä löydän?
Urbaanimpana lintuna kanahaukka putsaa pöydän.

Ulla-Maija Mantere

Runeberg

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tällä Runeberg -runolla toivotamme hyvää Runebergin päivää!

Runeberg

Harvinaista miestä alettiin juhlistaa
jo hänen elinaikanaan,
ja tämä mies oli
Johan Ludvig Runeberg
Hän oli runoilija, toimittaja,
pappi, professori ja opettaja.
Hänet kansallisrunoilijana mainitaan,
emmekä unohda myöskään vaimoaan Fredrikaa,
joka oli hänkin kirjailija.
J L Runeberg oli luomassa suomalaisista kulttuurikansaa,
moraalista selkärankaa
toi vänrikki Stool tarinoissaan,
joissa Runeberg loi ihannekuvan kansasta ja luonnosta.
Hän syntyi Pietarsaaressa,
ja kuoli Porvoon kaupungissa.

Ulla-Maija Mantere

Kiitollinen

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Kiitollinen.

Kiitollinen

Olen niin kiitollinen,
kun pysähdyn huomaamaan kaikki aiheet sen.
Saan ruuan jokapäiväisen,
vaatteita, palelemaan joudu en,
on koti lämmin mulla,
on sinne aina turvallista tulla.
Oma perhe, rakkaat,
muistot, jotka mukaani pakkaan
vaikka matka olisi kuinka pitkä,
on vain paikkoja, mitkä
vielä pitää nähdä ja kuvata,
voin sen teille silti luvata,
runoja kirjoitan ja myös siitä kiitän,
illalla kädet yhteen liitän.
Kiitän siitä, että meillä on rauha,
toivon, etteivät missään aseet pauha.

Ulla-Maija Mantere