Kalevala

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Kalevala. Hyvää Kalevalan päivää kaikille!

Kalevala

”Mieleni minun tekevi,
aivoni ajattelevi”,
kertoa nyt tarinaa,
Kalevalan kertomaa.
Se kertoo meille historiasta,
muinaisesta mytolgiasta,
siitä, että Suomi on varsin shamanistinen,
olemme vain salanneet sen.
Meidät kristinuskoon pakotettiin,
ja omat oppimme kuopattiin.
Kalevala kertoo syntymästä maailman,
nyt toivotaan taas muistojemme aukeavan.
Kalevala kelpasi malliksi myös Tolkienille,
mutta ei enää meille.
Olisikohan aika Kalevalaa vilkaista,
ja ehkä omia ajatuksiakin oikaista?

Ulla-Maija Mantere

Rakkauden taika

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Rakkauden taika.

Rakkauden taika

Kipinä jumalainen olet sinäkin,
aivan kuten minäkin.
Minä vain myönnän sen,
olen henkinen ihminen.
Tiedän myös sen,
että olet aivan suurenmoinen ihminen.
Omine vahvuuksinesi,
omine heikkouksinesi.
Jokaisella on omat vikansa,
aivan omat haasteensa.
Hyväksytään ne suosiolla
ja on paljon rennompi olla,
mielellään kaikki vielä yhdessä,
ja vaikka käsi kädessä.
Toisiamme auttaen,
toisistamme huolta pitäen.
Näin yhdessä astumme kultaiseen aikaan,
ja uskomme taas rakkauden taikaan.

Ulla-Maija Mantere

Sisu

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Sisu.

Sisu

Olemme me jästipäät melkoista sakkia,
lakilla, tai ilman minkäänväristä lakkia,
Nuoriso on muka pullamössöä,
vaikka meissäkin piilee aika monta nössöä.
Mietin juuri, miten meidänkin talo rakennettiin,
päivässä ehkä kottikärryllinen kiviä pois raahattiin.
Ei ollut lumilingoista tietoakaan
ja silti saatiin hommat sujumaan.
Ja kun Kotkan Ruonala rakennettiin,
piti rakennustarpeet kuskata veneisiin,
ja kuljettaa paikalle meriteitse,
mitä mieltä olet itse,
onnistuisiko meiltä lapiolla ja kottikärryillä,
ilman moottoreita, vain kärsivällisyydellä.
Nykyisin jos ei koneilla tehdyksi saa,
ei sitten tehdä ollenkaan.
Mihin on hukattu tai myyty suomalainen sisu,
nykyisin meidät pysäyttää melkein pelkkä risu.

Ulla-Maija Mantere

Äänirunopuron syntymäpäivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Äänirunopuron syntymäpäivä. Hyvää syntymäpäivää Äänirunopuro.

Äänirunopuron syntymäpäivä

Ja taas kävi niin.
että tämä tarina johdattaa syntymäpäiviin.
Kaksi vuotta on runoiltu ääneen,
muistan silti alkuvaikeuksien mieleen jääneen.
Niistäkin opittu on,
välillä meno on ollut ihan hervoton.
Tuomo edelleen tekniikan hienosti hoitaa,
ja minä koetan keksiä jotain kirjoitettavaa.
Tarinoita on jo toistasataa.
eikä loppua näy ollenkaan.
Tänään silti juhlitaan,
on kupissa ehkä jotain maistuvaa?

Ulla-Maija Mantere

Ystävänpäivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Ystävänpäivä. Toivotamme jokaiselle hyvää ystävänpäivää

Ystävänpäivä

Ystävä rakas,
olet minulle arvokas.
Tiedätkö, yhdessä pystymme mihin vaan,
pystymme yhdessä voimamme tuplaamaan,
ja myöskin huolemme puolittamaan.
Yhdessä näemme asioiden puolet hyvät,
yhdessä parannamme myös haavat syvät.
Turha murehtien on vatvoa maailmaa,
ei se murheita katoamaan saa,
vaan kun yhdessä niille kikatamme,
jotain hauskaa aikaan saamme.
Tähän ystäviä tarvitaan,
lohtua ja kosketustakin antamaan.
Ja kun yhdessä parannamme maailmaa,
pilvetkin hopeareunuksensa saa.

Ulla-Maija Mantere

Fakta

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Fakta.

Fakta

Valikoivaa kuuloa on liikkeellä,
vaikka yrittäisi keinolla jos millä.
Jokainen meistä kai tähän syyllistyy,
itsepäisyys ilmiöön lienee syy.
Jokainen oman totuutensa rakentaa,
eikä sitä toinen voi horjuttaa.
Aivan turha paasata,
jos ei toinen kuulla halua.
Ja mikä kenellekkin on totta,
on sitä yrittänyt muuttaa muutama sotilas ja lotta.
Onko olemassa ehdotonta totuutta,
jonka taakse voi suojautua?
Ei ole.
Tämä lienee kuitenkin fakta,
en tätä runoa tämän pitemmälle jatka.

Ulla-Maija Mantere

Runebergin päivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Runebergin päivä. Hyvää Runebergin päivää kaikille.

Runebergin päivä

Taas muistetaan Johan Ludvig Runebergia,
joka oli mukana oikeastaan aika monessa.
Hän syntyi Pietarsaaressa,
asui opiskellessaan Oulussa,
Saarijärven Paavon hän kirjoitti Saarijärvestä,
samoin tuttuja olivat maisemat Ruovedestä.
Turussa yliopistossa opiskeli,
myöhemmin Helsingissä vaikutteli.
Perusti perheen Porvooseen,
sai sieltä kodin lapsilleen,
1 tytär ja 7 poikaa,
joista kuusi aikuiseksi kasvaa saa.
Toimi siellä koulun opettajana,
myöhemmin myös rehtorina.
Kansallisrunoilijana hänet muistetaan,
muiden kansalaistensa kanssa osallistui myös politiikkaan.
Metsästysmatkalla halvaantui,
tuskin siitä enää kuntoutui,
koska peilistä katuelämää tarkkaili,
ja vielä runsaan vuosikymmenen eli.
Luki vaimo hänelle monta tuntia päivittäin,
tämän tällä kertaa netistä näin.

Ulla-Maija Mantere

Kultainen aika

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Kultainen aika.

Kultainen aika

Kultainen aika on täällä,
oikeasti maan päällä.
Mitä tämä sitten tarkoitta
Sitä, että valo pimeyden karkoittaa.
Kaikki pimennossa olleet asiat valaistaan,
salaisuudet julkaistaan.
Yhteisöllisyys lisääntyy,
toisista välittäminen peliin ilmestyy.
Kaikki salakähmäisyys poistuu kuvasta,
on kyse kaiken nauttimisen luvasta.
Mikä ehkä häpeää aiheuttaa,
oletko siitä valmis parantumaan?
Puhdistustyön pitäisi olla jo lopussa,
ainakin hyvässä vauhdissa.
Mitä pelkoja tai traumoja kukin kantaa mukanaan,
oletko valmis taakastasi luopumaan?
Nyt meidän odotettaan olevan iloinen ja avoin,
nauttivan elostamme kaikin tavoin.

Ulla-Maija Mantere