Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Helluntai.
Helluntai
Helluntaikin on kristillinen juhla,
sitä vietetään,
koska Jeesus pyysi Pyhää Henkeä opetuslapsille tietä näyttämään.
Siis Pyhän Hengen vuodattamisen juhlapäivä.
Helluntainkin ajankohta vaihtelee,
sen pääsiäinen sanelee:
7 viikkoa pääsiäisestä.
ja 10 päivää helatorstain jälkeen,
muistellaan Raamatun tapahtumia jälleen.
Pyhä Henki sai apostolit puhumaan kielillä vierailla,
jotta uskoa voitiin levittää vierailla mailla.
Kaarlo Juho Ståhlberg oli Suomen ensimmäinen presidentti.
Hänen koko lapsuusperheensä oli suomenmielinen,
kuten myöskin suomenkielinen.
Ståhlberg syntyi 1865 Suomussalmella.
Yksityiskoulussa
Kaarlo oli mallioppilas.
Hän peitti änkytyksensä muodollisuuteen,
tämä taito johti vielä moneen mahdollisuuteen.
Hän opiskeli Helsingissä lakia,
ja vielä vanhanakin häneltä kysyttiin neuvoa tämän takia.
Valmistui filosofian kanditaatiksi,
ja molempien oikeuksien tohtoriksi.
Opintojen päätyttyä Ståhlberg meni naimisiin,
mutta vaimo Hedvig alle 50-v. hautaan saatettiin.
Kuuden lapsen yksinhuoltajana,
ei varmasti ollut helppoa.
Hallitusmuodon valmistelu oli hänen tärkein yhteiskunnallinen tehtävä,
toki paljon muutakin oli vielä jäljellä.
Ståhlberg ei halunnut presidentiksi,
mutta hänet saatiin ylipuhutuksi.
Presidenttiaika oli vaikeaa,
sisällissodan jälkeen yhtenäistä maata rakentaa.
Hallitukset olivat lyhytikäisiä,
eikä maassa oikein ollut yhtenäistä lakia.
Toisena presidenttivuotenaan
Ståhlberg uuden rakkauden saa,
ja Ester Hållströmistä tuli valtion ensimmäinen presidentin vaimo,
jonka perustama Pelastakaa Lapset ry on,
tosin silloin toisella nimellä.
Koteja kodittomille lapsille,
Ester loi myös mallin monille linnan tavoille.
Hän pehmensi miehensä jylhää olemusta,
opettajana ja kirjailijana nautti arvostusta.
Tosin miehensä lapset häntä aluksi kovin kritisoivat,
ja jälkeenpäin käytöstään kohtuuttomaksi nimittää voivat.
Uskonto oli tärkeää Esterille,
ja varmasti nuoren valtion tulevaisuudelle.
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Kaatuneitten muistopäivä
Kaatuneitten muistopäivä
Tätä päivää vietetään sodissa ja vankileireillä,
ja sotien jälkeen, tai rauhanturvatehtävissä kaatuneille,
tai muutoin sodissa menehtyneille.
Mannerheim antoi päivän viettämisen päiväkäskyssään,
ja tätä päivää kaikkien kaatuneiden muistoille vietetään.
Päivä on yleinen liputuspäivä,
kaikkien niiden kunniaksi, jotka taistelusta palaamatta jäivät.
Päivällä muistetaan myös sisällissodassa kaatuneita,
ja myöskin maamme rajojen ulkopuolelle maatuneita.
Päivää nimitetään myös yksimielisyyden ja sankarivainajien muistopäiväksi,
toivotaan, että aseet vaikenevat iäksi,
eikä tälläistä enää joudu kokemaan
yksikään ihminen tai maailman maa.
Toivottavasti kaikkia kunnioitetaan
ja jokainen rauhassa elää saa.
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Kiitollisuus.
Kiitollisuus
Montakohan kertaa siitä minulle sanottiin,
kovapäisyydestä huomautettiin.
Ei mennyt perille.
Olen senkin kokenut,
jokin este on elämästä toisten toimesta poistunut,
vaan kun en ole sisäistänyt asiaa, se palaa elämääni uudestaan.
Vasta nyt sisäistin sen,
on oikeasti oltava kiitollinen.
Ei pelkät listat asiasta riitä,
oikea tunne mukaan liitä.
Tämä on nopein tapa värähtelyä nostaa,
eikä sitä tunnetta voi mistään kaupasta ostaa.
Lähes kaikki oppi on itse oivallettava,
että oppi on tarpeeksi vakuuttava.
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Helatorstai 2023.
Helatorstai 2023
Helatorstai on juhlapyhä,
ja monia se hämmentää yhä.
Kerrotaan Jeesuksen pääsiäisenä kuoleman voittaneen,
ja kerrotaan hänen helluntaina astuneen taivaaseen,
Mitä hän teki 40 päivää?
Kerrotaan hänen opetuslapsilleen ilmestyneen
ja heitä tämän ajan opettaneen.
Raamatun mukaan Jeesus lähetti oppaaksi Pyhän Hengen opetuslapsilleen,
jotta nämä eivät jäisi aivan omilleen.
10 päivää Helatorstaista
juhlitaankin Helluntaita.
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Äitienpäivä.
Äitienpäivä
Päivä voi olla vaikka kuinka tuulinen ja harmaa,
silti se on täysin varmaa,
että eripuolilla Suomea juhlitaan
ja lippu salkoon hinataan.
Ja syystä aivan,
meistä jokaisen äiti on nähnyt ison vaivan
meitä kasvattaessaan,
pukiessaan ja vaatettaessaan.
Nythän on mahdollista
valkovuokko-kimppu metsästä kipaista,
tai noutaa kalliimpi kimppu kaupasta,
tai äidin jokin muu lahjakäärö aukaista.
Kahvit tietenkin sänkyyn kannetaan,
halauksia äidille annetaan.
Ja muistetaan niitäkin äitejä,
jotka eivät enää ole lähellä.
Heillekkin terveiset lähetän,
ja liitän mukaan ajatuksen lämpimän.
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Snellman.
Snellman
12.5 on Snellmanin päivä,
ja sehän on yleinen liputuspäivä.
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman syntyi 1808 Tukholmassa,
satamassa olleessa laivassa.
Hänen isänsä oli merikapteeni,
ja hän perheineen Kokkolaan suunnisti.
Äiti kuoli lapsivuoteeseen,
kuuden lapsen tiedetään syntyneen.
Perhepiirissä Juhaksi kutsuttu poika muutti tätinsä luokse Ouluun,
kun meni sinne opiskelemaan yliopiston valmistamaan kouluun.
Anna Piponiuksen kerrotaan kerran sanoneen Jannelle, jolla nimellä poikaa kutsuttiin perhepiirissä: ”Jos sinusta tulee hyvä, sinusta tulee oikein kelpo mies, mutta muussa tapauksessa sinusta tulee aikamoinen roisto, sillä keskinkertaista sinusta ei tule.”
Ei tullut pojasta huonoa eikä keskinkertaista,
eipä taida löytyä toista hänen vertaista.
Hän oli suomalainen filosofi,
valtiomies,
kirjailija, sanomalehtimies,
yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista,
kiitämme häntä mm. Suomen markasta.
Snellman rahoitti opintojaan
opettamalla eripuolella suomenmaan.
Hän opiskeli pastoriksi,
hänet vihittiin maisteriksi.
Toimi Helsingissä filosofian dosenttina,
toimi Kuopion yläalkeiskoulun rehtorina.
Snellman apteekkarin tyttären nai
ja liitosta viisi lasta sai.
Muutti Helsinkiin perheineen,
hänen kerrottaan siellä yliopistolla professorina toimineen.
Hänenkin vaimonsa kuoli synnytykseen,
lieneekö käynyt oma lapsuus mieleen?
Snellman sai kansallisneuvoksen arvonimen,
hänet valtiovaraintoimikunnan päälliköksi kutsuttiin,
Snellman myös aateloitiin.
Hän kuoli vanhana ja sairaana,
velkojenmäärä kai painoi rinnassa.
Hänen lääkäripoikansa diaknostisoi vaivan olevan sydän-ja verisuonikalkkeuma,
Hietaniemen hautausmaalta löydät Snellmanin haudan.
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Huolehdi itsestäsi.
Huolehdi itsestäsi
Miten ihmeessä voi olla niin vaikeaa
itsensä ykköseksi asentaa?
Tiedän kyllä jo sen,
että minun pitää olla itselleni armollinen,
huolehtia ensin omista tarpeistani
ja ennenkaikkea omasta kehostani,
siis juoda riittävästi,
liikkua kiitettävästi,
syödä vain minulle sopivaa ruokaa,
ja kun keho väsymyksestä huokaa,
pitää levätä kunnolla,
niin, että itsellä on hyvä olla.
Ja vasta sen jälkeen voi auttaa toisia,
mutta muistetaan välillä kunnolla koisia.
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Vappu.
Vappu
Tänävuonna vappu maanantaille asettuu,
joten moni jo sunnuntaina riehaantuu,
varsinkin kun vappu on yleinen vapaa,
ja vaikka silloin vielä lentääkin rapaa,
ei se menoa haittaa laisinkaan,
nyt kevätvaatteet päälle laitetaan.
Vappuna työläisiä ja ylioppilaita muistetaan,
ja vietetään kevään karnevaalijuhlaa.
jolloin kylmyyttä tuskin murehditaan.
Suomalainen harvoin innostuu revittelemään,
mutta vappuna karnevaaliriemu repeää.
Silloin pukeudutaan värikkäästi,
ehkä joku korjaussarjan vappuun säästi.
Koska vappu on vapaa,
monesti aattona juhlitaan.
Niin tai näin,
lakilla tai paljaspäin,
toivotamme kaikille hauskaa vappua!
