Kalevalan päivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Kalevalan päivä.

Kalevalan päivä

”Mieleni minun tekevi”
aivoni suunnittelevi
uutta runoa,
Kalevalasta kertoa.
Sen Elias Lönnrot aikoinaan kirjoitti.
meille kansalliseepokseksi tarkoitti.
Se mytologiaa sisältää,
kannattaa tutkailla sitä hieman pidempään.
Sen ensimmäinen kirja on hieman lyhyempi,
uudempi versio on pidempi.
Kelpasi malliksi myös Satuun sormusten herrasta,
olisiko alkuperäistä eeposta hieman syytä vilkaista?

Ulla-Maija Mantere

Oma voima

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Oma voima.

Oma voima

Olet onnekas, jos et tästä mitään tiedä,
ei silloin kukaan voi voimaasikaan viedä.
Olen itse kokenut tämän,
koska rakastin itseäni liian vähän.
Jos sinua usein paleltaa,
etkä oikein mitään aikaan saa,
ruokakaan ei energiaa tuo,
kyseessä voi olla upottava suo.
Kaikki ulospäin hyvin olevan näyttää,
vaan jospa joku toinen energiaasi käyttää?
Omaa energiaa on silloin syytä vahvistaa,
kunnon suojat ympärilleen rakentaa.
Usein korvani auki hankasin,
toisten puheet vaijentaa näin halusin.
Onneksi en sentään viillellyt itseäin,
tässä olisi myös voinut käydä näin.

Ulla-Maija Mantere

Äänirunopuro

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Äänirunopuro.

Äänirunopuro

Muistan sen päivän,
jolloin Tuomo asiaa ehdotti,
ja minut runoilemaan siihen kelpuutti.
Onneksi näin,
itselläni kun tekniikka toimii väärinpäin.
Tuomo sen kyllä hallitsee ,
ja nyt näistäkin runoista moni ihminen iloitsee.
On silti käsittämätöntä,
että näitä on väännetty jo kolme vuotta,
ja vieläkin uusia ideoita on täynnä runoudennuotta.
Jokainen harrastus maksaa,
eihän tästä mitään korvausta saa,
vieläkään,
kuinkahan kauan jaksamme yrittää?
Ainakin toistaiseksi runoillaan,
ehkä iloista tai vakavampaa asiaa,
tai jotain aivan muuta,
vaikka ihaillaan täysikuuta.

Ulla-Maija Mantere

Ystävänpäivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Ystävänpäivä.

Ystävänpäivä

Muistetaan tänäänkin ystävää,
joka sydämessä viivähtää,
ehkä tavallista pidempään.
Vaikka päivä nykyään onkin kaupallinen,
on se silti muistamisen arvoinen.
Ystävyys pimeää tietä valaisee,
ja monet esteet tieltämme lakaisee.
Todellisen ystävän tuntee vuosien takaa,
eikä silloin välimatkakaan voi erottaa.
Aina jatketaan siitä,
mihin viimeksi jäätiin.
Ystävä lohduttaa,
ystävä saa naurun raikumaan.
Ystävyydessä on voimaa ja valoa,
yhdessä voimme kulkea korpea ja saloa,
puhua pälpättää loputtomiin,
tai vain vaipua hiljaa ajatuksiin.
Ystävyys ei tunne sanoja,
eikä ystävyydessä ole rajoja.
Ainoa sääntö olkoon tämä:
ystävyyttä pitää kunnioittaa,
on yhdessä vaikeudetkin helpompi voittaa.

Ulla-Maija Mantere

Totuus

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Totuus.

Totuus

Kuka tietää, mikä on totuus,
en minä ainakaan,
sen tiedän, ettei ketään tuomita saa.
Hänen totuutensa on ehkä toisenlainen,
omani voi olla vajavainen,
tai ainakin erilainen.
Onko se parempi tai huonompi, ei,
turha väittely monelta hengen vei.
Suvaitaan myös toisen näkökulma,
maan päältä katoaa näin moni pulma.
Totuudella on monet kasvot,
toisella kertojalla on ehkä erilaiset arvot.

Ulla-Maija Mantere

Saamelaisten kansallispäivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Saamelaisten kansallispäivä.

Saamelaisten kansallispäivä

Nythän Saamelaisten kansallispäivää vietetään,
ja yritin tutkailla sitä hieman pidempään.
Eipä siitä paljoa irti saa,
mutta ehkä runo, katsotaan.
Valtioministeriö suosittaa,
että tänäpäivänä liputetaan.
Jos lipputankoja on kaksi,
liputetaan Saamen ja Suomen lipuilla,
muutoin mielummin Saamen lipulla,
ja Suomen lippu käy,
jos ei kotona Saamen lippua näy.
Olisin kaivannut tietoa hieman enemmän,
nyt toivon tämän tiedon riittävän.

Ulla-Maija Mantere

Runeberg

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Runeberg.

Runeberg

Runeberg, Johan Ludvig
(1804 – 1877)
Mitä uutta hänestä kirjoitan,
saanko uuden näkökulman avaramman?
Hän syntyi Pietarsaaressa,
opiskeli eripuolilla Suomessa.
Hän Suomesta ihannekuvan loi,
sen kansaa ja luontoa jumaloi.
Lähes kaikki suomalaiset suurmiehet
olivat ruotsinkielisiä,
niin myös Runeberg.
Hän pikkuserkkunsa nai,
kahdeksan lasta sai,
joista kuusi poikaa jäi eloon.
Runeberg kirjoitti runoja,
toimi professorina ja lehtorina.
Hän Maamme laulun kirjoitti
ja itsetuntoamme vahvisti.
Pitkänä ja komeana,
hän herätti huomiota.
Tiedetään hänen useastikin rakastuneen,
ja ainakin yhden suhteen pitempäänkin jatkuneen.
Runeberg ensimmäisenä suurmiehenä mainitaan,
ja kyllähän häntä paljosta kiittää saa.
Hän kansan itsetuntoa vahvisti,
ja lehtorina kansaa valisti.
Hänet myös maisterina mainitaan,
papiksikin valmistui aikanaan.
Opettajana oli ankaravanhan ajan opettaja.
Hänen mukaansa nimettyjä katuja ja aukioita on eripuolella,
kaukaisin niistä jopa ruotsissa.
Hänen runojaan on käännetty usealle kielelle,
toi näin iloa myös ulkomaisten mielelle.
Saksa, Tanska, Ranska ja Englanti mainitaan,
italiaksikin jotain runoa lukea saa.
Hän monta virttä valmisti ja korjasi,
harrastuksenaan metsästi.
Metsällä hän myös aivoinfarktin sai,
ja loppuikänsä ihmisiä ikkunasta katsella sai.
Hän kuoli Porvoossa,
hautajaisissa oli tungosta:
Helsingistä tuli kolme junanvaunullista väkeä,
koko valtiopäivät kiipesi hautauspaikan mäkeä.
Runeberg korkeimmalle kummulle haudattiin,
hautajaisreitti pikkukuusilla ja kuusenoksilla koristeltiin.

Ulla-Maija Mantere

Hulluuden rajalla

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Hulluuden rajalla.

Hulluuden rajalla

Hulluuden rajalla,
oma mieli hajalla,
mietin,
onko narsismia vai itserakkautta,
jos ei toista huomata?
Vaikea sanoa, kun mieli on hajalla,
istun hiljaa majalla.
Yritän saada tolkkua tähän,
kaaokseen, josta käsitän niin kovin vähän.
Miksi ihmiset huonosti toisiaan kohtelee,
miksi ystävyys hitaasti etenee?
Miksi some on täynnä vihapuhetta,
tätä kaikkea vaikea on tajuta,
kun on mennyt oma mieli hajalle,
taidan jäädä tänne majalle.
Pakoon pahaa maailmaa,
joka pelkkää kylmyyttä tarjoaa.

Ulla-Maija Mantere