”Silloin avata saa sydämmii, mut joutuu myös ovii sulkemaan,
ja se sattuu!”
Vuosia sitten minua kehoitetaan
julkisesti runoilemaan.
Nyt minua opastetaan
tuosta runoilusta luopumaan.
Jostain vanhasta on luovuttava,
että voi nauttia uudesta.
Mitä elämä ikinä tuo,
muistoissa säilyvät hetket nuo,
jotka ovat niin paljon antaneet
ja tähän päivään asti kantaneet.
Nyt kiitän tästä ajasta,
toivottavasti olette nauttineet saurasta.
On aika toivottaa kaikille hyvää uutta vuotta
ja hyvää jatkoa,
minä katson, mikä on universumin seuraava suunnitelma.
”Olet keskellä muutosta,
joten vältä mielesi kaaosta!”
Ympärillämme myrskyää,
luonnonvoimat myllertää.
On sotaa ja sortoa,
moni saa yksinänsä hortoilla.
Rajoja suljetaan,
kurjuuteenko kuljetaan ?
Ei, kuljemme valoon päin,
mutta eihän rauhaa maailmaan saada näin.
Meitä herätellään
omaa voimaamme käyttämään.
Jos annamme toisten puolestamme asioistamme päättää,
asioita vain heikennetään.
Meillä on valta valita,
taistelemmeko paremman tulevaisuuden puolesta.
Mikään tuskin muuttuu?
ennenkuin kansa kunnolla suuttuu.
Vasta silloin rakkaus maassa kukoistaa,
ja lapsetkin rauhassa kasvaa saa.
On kaunis hohde hankien, juoksee koirat taaas näin.
Retki metsätietä vie kotitanhua päin.
On mukana pentu huoleton, päässä kulkuset soi,
paksut talvivaatteet, kylmä ei tulla nyt voi.
Nosta hieman jalkaa, metsälenkki alkaa,
helkkää tiu’ut pienet iloiset,
Tähti kirkas hohtaa,
sinne matka johtaa,
mistä hohtaa valot lämpöiset.
Ei liene pelkkää harhaa:
taivaan tähtikarjaa,
kuukin kirkas yössä paimentaa.
Juokse, juokse, juokse,
kotimökin luokse,
siellä herkkuruoka odottaa.
Elää saa niin riemullisen hetken,
se, ken tekee reippaan metsäretken.
Koira, parhaas koita.
Soita tiuku soita,
hilpeät ja hauskat sävelet.
Hauskaa Joulua kaikille!
En yritä esittää neroa,
tiedän jo meissä olevan eroa.
Sinun totuutesi on kenties erilainen,
silti sekin on satumainen.
Pitää kaikkia oppia sietämään,
vaikkemme koskaan tule kaikkea tietämään.
Elämä meitä opettaa
omaa katsantokantaamme avartamaan.
”Sisältäni portin löysin”.
Vaikka vuosia sitä etsiskelin,
silti porttia joskaan löytänyt en.
Meditaatio ei oikein onnistunut,
olin johonkin asiaan jumittunut.
Vasta kun neuvottiin omaatuntoa kuulemaan,
alkoi lyyli kirjoittamaan!
Ahaa,
eihän tämä olekkaan vaikeaa.
Pitää vain istua hiljaa ja kuunnella sisäisiä viestejä,
ja johan muuttuu koko elämä.
Ymmärrä en,
mihin unohtuu pieni ihminen.
Lääkäri sanoo: katsotaan,
särkylääkkeistä kyllä apua saan,
mutta kuka hoitaa koko ihmisen?
Byrokratia vain papereita pyörittää,
ihminen siinä helposti unhoon jää,
ambulanssikaan ei aina kyytiin ota,
poloista potilasta, jota
kovastikkin voi koskea,
tarjotaanko toistakin poskea?
Vanhus ei vanhainkotiin pääse,
yksin kotiin murehtimaan jää se,
on hänkin pelkkä numero vain,
turhaan hänelle apua hain.
Vain byrokratia kukoistaa,
on virheet helppo mullan alle piilottaa.
taas tänään sinulle liputetaan.
Arvostetaan sotien veteraaneja
ja kunnioitetaan lottia.
Eikä unohdeta työtä kotirintaman,
heillekkin arvostusta antaa haluan.
Ilman näiden ihmisten panosta
ei heiluisi tänään Suomen lippu salossa.
Nyt voimme olla ylpeitä vakaasta ja itsenäisestä isänmaasta,
jossa nautitaan vapaudesta ja rauhasta.
Tarja Kaarina Halonen syntyi 24.12 Helsingissä
tarkemmin sanottuna Kallion kaupunginosassa,
ja siellä hän aloitti myös koulunsa.
Isä jätti perheensä Tarjan ollessa kaksivuotias,
maailmansodan takia kai,
vieraantua perheestään sai.
Tarjan äiti uudelleen avioitui,
ja isäpuoli Tarjalle siunukseksi koitui.
Ensimmäisenä suvustaan
Tarja ylioppilaslakin saavuttaa.
Hän oikeustieteen kandidaatiksi valmistui,
varsinkin rikosoikeuteen tutustui.
Hän aloitti työuransa Luontovalvonta Oy:n lakimiehenä,
ja jatkoi Suomen Ylioppilaskuntien Liiton sosiali-ja järjestösihteerinä.
Tarja oli SAK;n ensimmäinen naisjuristi,
ja näin ennakkoluuloja karisti.
Tarja oli Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöjen lakimiehenä,
toimi Kalevi Sorsan eduskuntasihteerinä,
toimi eduskunnassa sosialivaliokunnan puheenjohtajana,
lakiasianvaliokunnan varapuheenjohtajana,
suuren valiokunnan puheenjohtajana,
ja viisi kautta Helsingin kaupunginvaltuustossa.
Hän on ollut ministerinä sosiaali- ja terveysministeriössä,
oikeusministerinä
ja ulkoasiainministerinä.
Aina ei käy niin, kuin suunnitellaan,
piti Tarjankin lentää Rissalaan,
ja siellä kurssiemäntänä toimia,
vaan jouduttiin muut lentokoneessa olleet koneesta ruumisarkkuun poimia,
Raskaus ja lääkäri Tarjan pelastivat,
oli kohtalolla hänelle toiset suunnitelmat.
Tyttövauva oli joskus mukana eduskunnassakin,
avioliiton pikaisesti karahtaneen huomasin.
Tarja oli mukana niin solidaarisuusliikkeessä kuin
puolustamassa ihmisoikeuksia ja rauhaa,
ja vaikka ei kirkkoon kuulukkaan,
hän suvaitsevaisuutta opettaa.
Hän on ollut mukana setlementtiliitossa,
jossa ihmisarvot ovat kunniassa.
Monella tapaa
Tarja tahtoo maailmaa parantaa.
Hän on ollut mukana Setassa,
rasismin vastaisessa valtuuskunnassa,
ja romaniasiain neuvottelukunnassa.
Myös ikäihmisiin Tarja kohdistaa huomion,
toki rakkaita harrastuksia muitakin on:
Tarja on toiminut erilaisissa kulttuuri-ja urheilujärjestöissä,
taide, kulttuuri, siirtolapuutarhan hoito ja liikunta pyörivät ympyröissä.
Oli sosialiministerinä,
hoiti Pohjoismaisen yhteistyöministerin tehtäviä,
oikeusministerinä työskenteli,
ensimmäisenä naispuoleisena ulkoasiainministerinä hallituksessa käyskenteli.
Presidenttikauden alussa
vain neljässä maassa maailmassa,
on ollut naispresidentti ennen Suomea.
Tarja kommentoi presidentintehtäviä näin:
”Presidentin tulee olla laillinen, vahva ja yhteistyökykyinen!”
(Tarjahan on sydämellinen.)
Hän oli edeltäjiään esiintymistavaltaan mutkattomampi,
ja hiljaisesti avioitumalla meidät kaikki yllätti,
vaikka olikin pitkään ollut avoliitossa,
uudistuksia nähtiin myös linnanjuhlissa.
Siellä nähtiin nyt enemmän nuoria,
kulttuurin edustajia ja kansalaisjärjestöjen vaikuttajia.
Tarja tapasi Valkoisessa talossa, George Bushin,
jota myöhemmin arvostelikin
Irakin sodan aloittamisesta
ja kansainvälisten sopimusten rikkomisesta.
Tarja osallistui keskusteluun presidentin vallan kaventamisesta,
mutta puolusti oikeutta perustuslaillista.
puuhissaan Tarja korostaa vanhusten aseman heikkoutta,
suomalaista väkivaltaa ja uusköyhyyttä-
Toisella presidenttikaudellaan
myös YK enemmän huomiota saa.
Tarja valitaan Kansainvälisen naisjohtoverkoston puheenkohtajaksi,
ja YK:n kauppa-ja kehitysjärjestön puheenjohtajaksi.
Presidenttikautensa jälkeen Halonen jatkaa työtään
kotimaisissa ja ulkomaisissa järjestöissä.
Pentti Ilkka Olavi Arajärvi s. 2.6 1948 Helsingissä.
Hän oli kuitenkin Tarjan mies presidenttikauden ajan,
Tarjasta tietoa on vähän hujanhajan.
Arajärvestä kirjoittaa
oli paljon helpompaa.
Pentti luki itsensä ylioppilaaksi,
ja valmistui yliopistosta oikeustieteen kanditaatiksi.
Toimi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajana,
jatkoi opintojaan lisensiaatiksi,
ja tästä vielä väitteli tohtoriksi.
Hän työskenteli opetusministeriön virkamiehenä,
on toiminut eduskunnassa sosiaalivaliokunnan ja talousvaliokunnan sihteerinä
ja myöhemmin sosiaali- ja terveysvaliokunnan valiokuntaneuvoksena.
Oli Kelan tutkivana johtajana
Halosen ensimmäisellä presidenttikaudella.
vain kahden vuoden ajalla.
Hän on toiminut selvitysmiehenä useissa sosiaalipoliittisissa kysymyksissä,
jotka käsittelivät toimeentuloturvaa, aikuiskoulutusta ,kansalaisjärjestöjen toimintaa
ja maahanmuuttajien työllistymistä ja kannustinlokkuja.
Arajärvellä on sosiaalioikeuden dosenttuuri Helsingin yliopistossa,
ja on toiminut myös Helsingin kaupungin koululautakunnan jäsenenä,
ja opetuslautakunnan varapuheenjohtajana.
Pentti jatkoi työtään tutkijana ja yliopiston professorina,
Halosen presidenttikauden aikana.
Hänen useista luottamustehtävistään mainitaan,
Lastensuojelun keskusliiton hallituksen puheenjohtaja,
Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry.n hallituksen puheenjohtaja.
Hän on toiminut myös aivosäätiön valtuuskunnan puheenjohtajana,
Suomen Mielenterveysseuran puheenjohtajana,
sekä ihmisoikeusvaliokunnan varapuheenjohtajana,
Ja vielä Suomen koripalloliiton puheenjohtajana.
Kerrotaan vielä hänen Jukolan viestiinkin useampana vuonna osallistuneen,
Linnankiertäjiä siellä edustaneen.
Mitä hän tekee nykyisin, tiedä en,
joten runonkin loppu on hieman kummallinen.
