Kategoria: Juhlapäivät

Julkaistu

Kansallinen veteraanipäivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Kansallinen veteraanipäivä.

Kansallinen veteraanipäivä

”On sissi tuo painettu pimeään,
ei muisteta kohta ees nimeään!”
Näinkö meidän sotilaillemme käy,
kun ei heitä kohta enää presidentin linnassakaan näy?
Unohdetaan koko sota,
liekö ollut edes totta?
Kuitenkin, niin kovin lähellä,
on tapahtuma tuo ikävä.
Siellä moni nuori vammautui,
kuoli tai mieleltänsä rampaantui.
Ja tuo kaikki heijastuu meihin yhä,
monelle isänmaa on kyllä pyhä,
mutta tunteita opittiin sodassa peittämään,
eikä niitä vieläkään oikein näytetä kenellekkään.
Olen ollut tuuraamassa sotavammasairaalassa,
olen nähnyt arpia vartalossa.
Olemme sotaveteraaneille paljon velkaa,
he ansaitsevat muutakin kuin vain hautapaikan avaamisen,
menettivät hengen tai terveyden vuoksi meistä jokaisen.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Pääsiäinen

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Pääsiäinen.

Pääsiäinen

Yritin keksiä siitä jotain uutta,
pääsiäisen ajankohta seuraa aina täyttäkuuta.
Tämähän jo tiedetään,
mitä muuta pääsiäisestä käteen jää?
Raamatun tarina tuttu lienee,
nouseeko vielä jotain uutta mieleen?
Hieman:
Eripuolilla Suomea
on erilaisia tapoja.
Toisaalla pääsiäiskokkoa poltetaan,
karjan rauhaa turvaamaan.
Toisaalla virvotaan
ja noidiksi pukeudutaan.
Hurjimpia tapoja,
jotka eivät liene enää voimassa,
oli Pohjanmaalla lasten piiskaaminen,
vuoksi Jeesuksen kärsimisen!
Nykyisin nautitaan enemmän pitkästä vapaasta,
ja perheen yhteisestä ajasta.
Vielä maanantaikin on pyhä,
silloin kerrotaan Jeesuksen ilmestyneen opetuslapsille
ja häntä seuranneille naisille.
Taavi Kassilan kirjassa
kerrotaan Jeesuksen haudan olevan Intiassa.
Mene ja tiedä,
Voidaan hieman näköalaamme avartaa,
viettäköön kukin pääsiästä tavallaan,

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Palmusunnuntai

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Palmusunnuntai.

Palmusunnuntai

Nyt on palmusunnuntai,
hieman taustaa, mistä päivä nimensä sai:
Viikkoa ennen pääsiäistä Jeesus ratsasti aasilla kaupunkiin,
ja tielle heitettiin palmunlehvistä vaatteisiin.
Jeesusta hurrattiin,
häntä ylistettiin.
Suomessa tähän aikaan vuodesta
joudutaan käyttämään pajua,
koska mikään muu ei vieä kasva,
no, ehkä virpojien vatsa,
mutta eihän sitä voi tielle levittää.
Palmusunnuntain ja pääsiäisen aika vuosittain vaihtelee,
sen kuunkierto sanelee.
Siitä voi jokainen halutessaan
vaikka netistä lisätietoa ammentaa.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Naistenpäivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Naistenpäivä.

Naistenpäivä

Jo on aika naisten astua piiloistaan,
ja käydä tätä maailmaa muuttamaan.
Mennyt on mennyttä, historiaa,
sitä pitää rakkaudella otteensa irrottaa.
Antaa anteeksi sen virheet,
hyväksyä menneisyydessä tehdyt erheet.
Naisia on vuosituhansia alistettu,
naisia on vaiennettu.
Meitä on määräilty,
älyämme on väheksytty.
Monissa maissa vieläkään
naiset eivät saa kotoa mennä minnekkään.
Miehet omistavat vaimonsa,
tai pojat äitinsä ja siskonsa.
On aika tämä syrjintä lopettaa,
ja ihmiset uusille tavoille opettaa.
Nainen, olet voimakas,
älykäs ja avulias.
Maailma tarvitsee nyt feminiinisyyttä,
rakkautta ja ystävällisyyttä.
Liian pitkään on maailmaa hallittu pelolla,
kauhulla, väkivallalla.
Vaan yhteistyössä on voimaa,
koitetaan, mitä lempeydellä aikaan saa.
Nainen tule itsestäsi tietoiseksi,
ja muutetaan maailma inhimillisemmäksi.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Kalevalan päivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Kalevalan päivä.

Kalevalan päivä

”Mieleni minun tekevi”
aivoni suunnittelevi
uutta runoa,
Kalevalasta kertoa.
Sen Elias Lönnrot aikoinaan kirjoitti.
meille kansalliseepokseksi tarkoitti.
Se mytologiaa sisältää,
kannattaa tutkailla sitä hieman pidempään.
Sen ensimmäinen kirja on hieman lyhyempi,
uudempi versio on pidempi.
Kelpasi malliksi myös Satuun sormusten herrasta,
olisiko alkuperäistä eeposta hieman syytä vilkaista?

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Saamelaisten kansallispäivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Saamelaisten kansallispäivä.

Saamelaisten kansallispäivä

Nythän Saamelaisten kansallispäivää vietetään,
ja yritin tutkailla sitä hieman pidempään.
Eipä siitä paljoa irti saa,
mutta ehkä runo, katsotaan.
Valtioministeriö suosittaa,
että tänäpäivänä liputetaan.
Jos lipputankoja on kaksi,
liputetaan Saamen ja Suomen lipuilla,
muutoin mielummin Saamen lipulla,
ja Suomen lippu käy,
jos ei kotona Saamen lippua näy.
Olisin kaivannut tietoa hieman enemmän,
nyt toivon tämän tiedon riittävän.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Runeberg

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Runeberg.

Runeberg

Runeberg, Johan Ludvig
(1804 – 1877)
Mitä uutta hänestä kirjoitan,
saanko uuden näkökulman avaramman?
Hän syntyi Pietarsaaressa,
opiskeli eripuolilla Suomessa.
Hän Suomesta ihannekuvan loi,
sen kansaa ja luontoa jumaloi.
Lähes kaikki suomalaiset suurmiehet
olivat ruotsinkielisiä,
niin myös Runeberg.
Hän pikkuserkkunsa nai,
kahdeksan lasta sai,
joista kuusi poikaa jäi eloon.
Runeberg kirjoitti runoja,
toimi professorina ja lehtorina.
Hän Maamme laulun kirjoitti
ja itsetuntoamme vahvisti.
Pitkänä ja komeana,
hän herätti huomiota.
Tiedetään hänen useastikin rakastuneen,
ja ainakin yhden suhteen pitempäänkin jatkuneen.
Runeberg ensimmäisenä suurmiehenä mainitaan,
ja kyllähän häntä paljosta kiittää saa.
Hän kansan itsetuntoa vahvisti,
ja lehtorina kansaa valisti.
Hänet myös maisterina mainitaan,
papiksikin valmistui aikanaan.
Opettajana oli ankaravanhan ajan opettaja.
Hänen mukaansa nimettyjä katuja ja aukioita on eripuolella,
kaukaisin niistä jopa ruotsissa.
Hänen runojaan on käännetty usealle kielelle,
toi näin iloa myös ulkomaisten mielelle.
Saksa, Tanska, Ranska ja Englanti mainitaan,
italiaksikin jotain runoa lukea saa.
Hän monta virttä valmisti ja korjasi,
harrastuksenaan metsästi.
Metsällä hän myös aivoinfarktin sai,
ja loppuikänsä ihmisiä ikkunasta katsella sai.
Hän kuoli Porvoossa,
hautajaisissa oli tungosta:
Helsingistä tuli kolme junanvaunullista väkeä,
koko valtiopäivät kiipesi hautauspaikan mäkeä.
Runeberg korkeimmalle kummulle haudattiin,
hautajaisreitti pikkukuusilla ja kuusenoksilla koristeltiin.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Loppiainen

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Loppiainen.

Loppiainen

Loppiainen,
perinteisesti joulun ajan lopettaa,
monesta tuvasta kuusi pihalle kannetaan.
Aikoinaan loppiainen oli jouluakin suurempi pyhä,
no vietetäänhän sitä vieläkin yhä,
Sitä vietetään itämään tietäjien Betlehemiin saapumisen muistolle,
vieläkin loppiaisena voi päästä vapaalle,
mutta palkkaa sitä ei enää saa,
ja työtunnit jollain muulla systeemillä korvataan.
Kaikki muuttuu,
montakohan vanhaa juhlapyhää meiltä nykyisin puuttuu?

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Uusivuosi

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Uusivuosi.

Uusivuosi

Uusivuosi,
rohkeutta suosi.
Älä turhaan mennyttä haikaa,
et sitä kuitenkaan saa palaamaan.
Tänävuonna pitää opetella jotain uutta,
jotain parempaa tulevaisuutta.
Vuoden sanoja ovat yhteisöllisyys,
rakkaus ja ystävällisyys.
Nämä uuteen aikaan liitetään,
kaikki tarpeeton menneeseen jätetään.
Mitä uusi tuo tullessaan,
sen varmaan vielä nähdä saan?

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Uusivuosi

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Uusi Vuosi.

Uusivuosi

Uusivuosi,
vaikka käki ei tähän aikaan vuodesta kuku,
niin monikaan ei ensiyönä nuku.
Nyt vietetään uutta vuotta,
ei siis valvota suotta.
Kuka tekee taikoja tulevalle,
toinen järjestää juhlia ystäville.
Ei tähänkään ole oikeaa tapaa,
kaikki tavat osuvat lapaan,
kunhan muistetaan pitää myös toisistamme huolta,
itse edustan luonnon puolta.
Minua surettaa,
kun luontoa roskataan,
vai oletko nähnyt jonkun raketin roskia keräävän?
No, motkotus pois,
vaikka eläimetkin huomioon ottaa vois.
Tänään kuitenkin tulevalle nousee malja,
oli sisältönä sitten kuohuva tai kalja.

Ulla-Maija Mantere