Kategoria: Juhlapäivät

Julkaistu

Joulupäivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Joulupäivä.

Joulupäivä

Joulupäivä olkoon rauhallinen,
eilisen hulinan jälkeen jopa hiljainen.
Leikkivät lapset uusilla leluillaan,
useimmat pitkään nukkua saa,
jolleivat Joulukirkkoon käy,
paljon muuta liiketta tiellä ei näy.
Monet Joulua mummolassa viettävät,
jo ehkä huomiseksi töihinsä rientävät.
Heille toivotamme turvallista matkaa,
toiset vielä lomaansa jatkaa.
Joulun opetuksista on syytä ottaa koppi,
ja rauhasta sisässämme ottaa oppi.
Hiljaa hyvä tulee, sanotaan,
ja liikenteessä tarkkaan katsotaan.
Väkeä on liikkeellä paljon,
ja liian monella kiire on suunnaton.
Vaan maltti on valttia,
ei vauhdista voi syyttää rattia.
Hyvää ja rauhalista Joulun jatkoa.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Joulusatu

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Joulusatu.

Joulusatu

Koira näki unta,
metsässä oli puhdasta lunta.
Sai siellä vapaana temmeltää
ja tavata taas montaa ystävää.
Oli paikalle tullut koko taivaallinen väki,
sopivasti jäätynyt oli jo pulkkamäki.
Koira sai lentää yksisarvisella,
pulkkamäessä lasketella,
Syödä enkeleiden keittämää Joulupuuroa,
muista erilaista ystävää, kuuroa,
sokeaa, rampaa,
nähdä, kuinka keiju heidän hiuksiansa kampaa.
Nelistivät siinä hevoset, kissat , lampaat ja possut,
iloisesti vilkkui piirissa tonttujen tossut.
Tuli Joulupukkikin paikalle,
toi lahjoja koko taivaalliselle väelle.
Rauhan hän metsään toi,
jo kuorossa Joululaulut soi.
Koira näki edelleen unta,
lahjan saanut oli koko luomakunta,
ei ollut kiire kenelläkään,
kaikki halasivat ystävää.
Ei tiennyt kotiväki,
millaista unta heidän koiransa näki.
Ovat eläimet tulleet maailmaan
meille rakkautta opettamaan.
Vain juoksuaskeleet kertoivat koiran uneksivan,
unisena haukahtelevan.
Halusi näin kaikille toivottaa,
hyvää Joulun aikaa rauhaisaa!

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Vaari

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Vaari.

Vaari

”Reippahasti käypi askeleet,
vaan vaarin kulku käy verkalleen.
Hän on nähnyt jo
kiireet maailman,
tietä Joulun kuitenkin
saapuvan.
Ilman hoppua ja hulinaa,
jokainen viettäköön Joulua tavallaan.
Yksi koristaa jo joulukuusta,
toinen vasta aattona sisään tuo sen.
Kolmas ei hanki kuusta laisinkaan,
joku muovikuusta somistaa.
Onhan paljon väkeä,
jotka kaipaavat vain pulkkamäkeä,
eivätkä piittaa Joulusta ensinkään,
tai eivät nauti siitä mitenkään.
Oma valinta,
turha kenenkään tapaa on arvioida,
vaari tuumaa,
on meitä niin monenlaista Luojan luomaa.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Lucia

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Lucia.

Lucia

Luulo ei ole tiedon värtti,
sanoi mummoni aikoinaan,
ja taas kerran se huomataan.
Luulin Lucian olleen ruotsalaisen,
mutta nyt huomaan hänen olleen sisilialaisen!
Lucia on suomeksi valotar,
ei siis mikään Jumalaatar,
mutta pyhimys kuitenkin,
jonka tekstistä kovin vähän ymmärsin.
Ei tiedetä hänen syntymäaikaansa,
enkä löytänyt hänen kotipaikkaansa.
Kuolinpäivänä Lucian päivää vietetään,
ja silloin usein Lucia-neidon nään.
Hän pukeutuu aina valkoisiin,
hiuksilleen kynttiläkruunu laitettiin,
ja punainen vyö kuuluu asuun tähän,
ja kädessä oleva kynttiläkin lisää valoa vähän.
Lucia-neito valitaan vuosittain,
tämänkin tiedon netistä sain.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Sibelius

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Sibelius.

Sibelius

Johan Christian Julius Sibelius ,
eli Jean Sibelius,
tuttavallisemmin vain Janne,
jäi isästään orvoksi vain kaksivuotiaana,
valehteli sujuvasti jo pikkulapsena.
Omasi vilkkaan mielikuvituksen,
ja merimiessedän käyntikortit ruokkivat sen,
sedän nimi Johan oli kirjoitettu tyylikkäästi Jean,
ja näin hän nimesi itsensäkkin.
Janne oli varsin tuhlaavainen,
taiteellisena kai ailahtelevainen.
Hän ylellisyydestä nautti,
ja itsensä Saksaan ja Wieniin vapautti.
Yritti Wienin filharmooniseen orkesteriin,
mutta hermojen pettäminen johti omanlaiseen musiikkiin.
Palasi takaisin kotimaahan,
Tottisalmelle ja Karjalahan.
Siellä vihittiin Aino Järrefelt ja Janne,
häämätka tehtiin Suomalaiselle ”pikku Niegaralle!.
eli Imatran koskelle.
Janne vieraili Lontoossa ja Yhdysvalloissa,
luomistyö toimi hyväsä vauhdissa.
Velkapino vain jatkoi kasvuaan,
kun Janne rahoitti tuhlailuaan.
Sisällissodan aikana
perhe haettiin turvaan Ainolasta.
Janne sävelsi jääkärinmarssin,
josta punaiset hänet valkoiseksi luulivat,
ja tämän luulon onneksi jotkut viisaat kuulivat.
Sai mittavan rahasumman 60-vuotislahjakseen,
ja näin tiedetään Jannen köyhyyden päättyneen.
Hän sai aivoinfarktin 91-vuotiaana,
ja kuoli taloudellisesti rikkaana.
Hänet Ainolan pihalle haudattiin,
ehkä joskus palaamme Jannen tyttäriin.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Suomi

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Suomi.

Suomi

”Oi maamme Suomi,
sinun päiväs koittaa!”
Tätä maata niin rakastan,
kotimaatani arvostan.
Sen kauneus, suot, järvet, veet,
ovat mieleeni tiukasti piirtyneet.
Tunturit aavat,
tai meren rannat laajat.
On täällä ihmisellä tilaa olla,
istua iltaa nuotiolla,
tai viettää aikaa kalliolla.
Tätä maata pitää arvostaa,
ei esi-isiemme työtä unohtaa saa.
He jättivät meille vapaan maan,
heidän tekojaan tulee kunnioittaa.
Tämä maa ansaitsee vapauden,
jo muinaiset viikingit kunnioittivat kansaa sen.
Täällä arvostetaan ahkeruutta,
no, siinähän ei ole kenellekkään mitään uutta.
Arvostetaan myöskin sitkeyttä kansan jalon,
joka sai itselleen maansa puolustamisen palon.
Paljon se on kokenut,
monet asiat unohtanut,
mutta sisua ei milloinkaan
tämä kansa unohtaa saa.
Vielä kerran, sinun päiväs koittaa,
valo vielä pimeyden voittaa.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Vammaisten päivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Vammaisten päivä.

Vammaisten päivä

Oikeastaan, minusta nimi on väärä.
Voisiko nimi olla esim. Kansainväilnen erilaisuuden päivä?
No, lailla kuitenkin luvataan,
ettei ketään vammaista sorsia saa,
jokaisella on oikaus päättää omasta kehostaan,
samoin omista asioistaan.
Olemme tulleet pitkän matkan niistä ajoista,
kun vammaiset ei saanut päättää omista rajoista.
Hänet vaivaistaloon tungettiin,
tai unohdettiin omaisten hoteisiin.
’Vähän tätä vammaisuutta haluaisin laajentaa,
eihän ketään lokeroida saa.
Jos puhutaan erilaisuudesta,
puhutaan oikeasti tasa-arvosta.
Kaikkia kunnioittavasta tasa-arvosta.
jossa ihmisarvo ei riipu pelkästään teoista,
ihonväristä tai seksuaalisesta suuntauksesta,
uskonnosta tai politiisesta suuntauksesta,
mistään ulkoisista arvoista.
Ihmisten lokerointi pahinmillaan
masennusta aiheuttaa,
Ainakin minä kärsin vammaisuuden leimasta vuosikymmeniä,
ja nyt tarvitaan yhteisöllisyyttä rajat ylittäviä.
Toivon tulevaisuutta parempaa,
rakennetaan tästä maasta yhdessä oikea mallimaa.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Lasten oikeuksien päivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Lasten oikeuksien päivä.

Lasten oikeuksien päivä

Tästä on maarätty Yk-ssa,
lapsen oikeudet vain helposti unohtuvat tuskassa.
Lasten pahaa oloa ovat lisänneet pandemia, sota ja ilmastokriisi,
eikä turvallisuutta lisää, jos loppuu riisi,
tai rahaa ei riitä ruokaan ja vaatteisiin,
säästäminen kohdistuu helposti lasten tarpeisiin.
Tänä vuonna teemana on lasten turvallisuus,
uusi uhka on kuitenkin lapsiin kohdistuva seksuaalisuus:
Varsinkin tytöt ovat siitä huolissaan,
eihän kenenkään toisen kehoon kajota saa.
Tämä on hyvä muistaa jokaisen,
niin lapsen, kuin myös aikuisen.
Lapsissa on tulevaisuus,
löytyykö aikuisilta joustavuus,
pitää lapsista hyvää huolta,
ettei turvaa joudu hakemaan vaikka suolta.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Isänpäivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Isänpäivä.

Isänpäivä

Tänään isää muistetaan,
häntä lahjoin ja kahvein hemmotellaan.
Omat kortit isälle annetaan
ja tuo kaikki kyllä ansaitaan.
Jokaisella meistä on isä,
onko hän meidän elämässämme,
vai muistoissa ehkä sydämessämme,
muistetaan häntä tänään,
ehkä hieman pidempään.
Onko kyseessä isä, vaari, pappa vai ukki,
vielä marraskuussakin lämpö sydämessä kukki.
Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa muistamiseen,
kunhan hetki keskitytään kiitollisuuteen.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

Halloween kekri

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Halloween – kekri.

Halloween – kekri

Kukin tavallaan
syksyä juhlia saa.
Tänävuonna Halloween arkipäivälle sattuu,
maanantaille asettuu.
No, jos arkena juhliminen on vaikeaa,
voi pyhänpäivänä koettaa uudestaan.
Sattuvat sentään samalle viikolle,
lauantaina voi viedä kynttilöitä haudalle,
tai viettää kekriä,
ja kunnioittaa suomalaista perinnettä.
Kekrinä vietettiin vuoden suurinta juhlaa.
silloin väki ruokaa tuhlaa.
Silloin tehtiin taikoja seuraavalle sadolle,
nuoret päätyivät jopa kihloille.
Nythän voi juhlia koko viikon, maanataista lauantaihin,
tai, miksei muutenkin voi mennä naamiaisiin.

Ulla-Maija Mantere