Sibelius

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Sibelius.

Sibelius

Johan Christian Julius Sibelius ,
eli Jean Sibelius,
tuttavallisemmin vain Janne,
jäi isästään orvoksi vain kaksivuotiaana,
valehteli sujuvasti jo pikkulapsena.
Omasi vilkkaan mielikuvituksen,
ja merimiessedän käyntikortit ruokkivat sen,
sedän nimi Johan oli kirjoitettu tyylikkäästi Jean,
ja näin hän nimesi itsensäkkin.
Janne oli varsin tuhlaavainen,
taiteellisena kai ailahtelevainen.
Hän ylellisyydestä nautti,
ja itsensä Saksaan ja Wieniin vapautti.
Yritti Wienin filharmooniseen orkesteriin,
mutta hermojen pettäminen johti omanlaiseen musiikkiin.
Palasi takaisin kotimaahan,
Tottisalmelle ja Karjalahan.
Siellä vihittiin Aino Järrefelt ja Janne,
häämätka tehtiin Suomalaiselle ”pikku Niegaralle!.
eli Imatran koskelle.
Janne vieraili Lontoossa ja Yhdysvalloissa,
luomistyö toimi hyväsä vauhdissa.
Velkapino vain jatkoi kasvuaan,
kun Janne rahoitti tuhlailuaan.
Sisällissodan aikana
perhe haettiin turvaan Ainolasta.
Janne sävelsi jääkärinmarssin,
josta punaiset hänet valkoiseksi luulivat,
ja tämän luulon onneksi jotkut viisaat kuulivat.
Sai mittavan rahasumman 60-vuotislahjakseen,
ja näin tiedetään Jannen köyhyyden päättyneen.
Hän sai aivoinfarktin 91-vuotiaana,
ja kuoli taloudellisesti rikkaana.
Hänet Ainolan pihalle haudattiin,
ehkä joskus palaamme Jannen tyttäriin.

Ulla-Maija Mantere