Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Miina Sillanpää.
Miina Sillanpää
Miina Sillanpää syntyi 4.6 1866,
hän kuoli 3.4 1954.
Hän nousi torpparista ja piiasta tärkeäksi vaikuttajaksi,
ja heikompiosaisten puolustajaksi.
Nyt hänen kunniakseen virallisestikkin liputetaan,
ja nostetaan samalla kansalaisvaikuttaminenkin kunniaan.
Nyt on myönnettävä,
että tunne on hieman hävettävä,
sillä en hänestä tiennyt ollenkaan,
ennenkuin ryhdyin kalenteria selaamaan.
Siispä hieman taustaa,
mitä hänestä lukea saa.
Miina toimi 38 vuotta kansanedustajana ,
siis merkittävänä vaikuttajana.
Hän oli ensimmäinen Suomalainen naisministeri,
Miina piikoja, vanhuksia , naisia ja yksinhuoltajia puolusti.
Hän perusti myös ensikodit,
ja jos itse arkuutta podit,
Miina sinua muistuttaa:
”Ei koskaan saa sanoa minä en osaa, vaan vaikeimmissakin tilanteissa pitää sanoa minä yritän.”
Miina oli rohkea edelläkävijä,
josta voisi ottaa esimerkkiä.
”Ei tänne ole tultu suremaan”,
eikä menneitä asioita murehtimaan.
Niihin sisältyy jokin opetus
ja on yhden jakson lopetus,
kunhan tuon opin oivallat,
ja siitä rakkaudella irti haluat.
Meno on välillä kuoppaista,
nauti silti matkasta.
Tiedä, että sinusta huolehditaan kyllä,
vaikka ei olisi rihman kiertämää yllä.
Kaikki järjestyy aikanaan,
ja tulet senkin vielä oivaltamaan.
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo 8. presidentti Kekkonen.
8. presidentti Kekkonen
”Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen. Kekkonen, Kekkonen.Kekkonen,Kekkonen,Kekkonen”
Urho Kaleva Kekkonen syntyi 3.9 1900 Pielavedellä,
hän kuoli 31.8 1986 Helsingissä.
Urho syntyi perheen esikoisena,
siis vanhimpana kolmesta lapsesta.
Asuinpaikkakunta vaihtui useita kertoja,
kuriton ja vallaton poika piti kirjoittamisesta.
Liittyi lukiolaisena suojeluskuntaan
ja joutui näin sisällissotaan.
Johti Haminassa 9 punaisen teloitusta,
suoritti asevelvollisuuden autopataljoonassa,
ja kotiutui kersanttina.
Hänkin lakitiedettä opiskeli
ja valmistui lakitieteen kandidaatiksi.
Urho oli myös hyvä urheilijana,
Suomen mestari korkeushypyn saralla.
Varatuomarina työskenteli Etsivässä Keskusrikospoliisissa,
jossa Sylvi oli konekirjoittajana kansliassa.
Urho kuului Akateemiseen Karjalaseuraan,
jolla Suur-Suomea tavoitellaan.
Kekkonen toimi Kallion hallituksessa oikeusministerinä,
Cajandrin hallituksessa sisäasiainministerinä.
Suomen Kuvalehteen pakinoita kirjoitti,
niissä Pekka Peitseksi itseään nimitti.
Liittyi rauhanopposition kannattajiin,
josta monet henkilöt nousivat Suomen vaikuttajiin.
Paasikivi nimitti oikeusministerikseen Kekkosen,
ja sai tehtäväkseen sotasyyllisyyskysymyksen hoitamisen.
Suomen Pankin johtukunnan jäsenenä hänet mainitaan,
ja erilaisissa tehtävissä eduskunnassa toimia saa.
jossain lähteessä Kekkonen pyrkyriksikin mainitaan,
mutta siitä en nyt löydä sanaakaan.
Kekkosen valinta presidentiksi merkitsi uuden kauden alkua,
hänen ensimmäisen virkakautensa lopussa
yksikään hänen edeltäjistään ei ollut elossa.
Neuvostoliiton tuella
Kekkonen istui toisella presidenttikaudella.
Myöhemmin hän oli lähes yksivaltainen johtaja,
joka kuitenkin osasi käsitellä Neuvostoliittoa,
ja sai Suomen pidettyä länsimaisena valtiona.
Ulkopolitiikassa Kekkosen apuna
olivat vain Kekkosen valitsemat avustajat,
jotka Urho ulkoministeriöön junaili,
kun lähes diktaattorina maata hallitse.
Kekkonen ajoi Yhdinaseetonta Pohjolaa,
tahtoi Norjan kanssa rajarauhaa lujittaa.
Teki aloitteen Euroopan turvallisuus-ja yhteistyökokouksesta,
tavoitteena välttää YYA-sioimuksen sotilaallisten artiklojen soveltamista.
Kekkonen ilmotti Neuvostoliitolle,
ettei hän jatka presidenttinä, eikä YYA-sopimusta uusita,
jollei Neuvostoliitto tunnusta Suomen puolueettomuutta.
Etyk-kokousta isännöi hän,
loi idän ja lännen väliin tilan lämpimän.
Vaan Neuvostoliittopa ei oikeastaan
meinaakkaan Suomen puolueettomuutta tunnustaa.
Kekkonen uhkaa taas erollaan,
ja tilanteen jälleen rauhoittumaan saa.
Seuraavana vuonna Neuvostoliitto ehdottaa yhteisiä sotaharjoituksia.
joihin Kekkonen ei myökään tahdo suostua.
Kekkonen hiihti, metsästi
ja kalasti,
ja vieraita suhteita harrasti.
Kekkosella oli useita rakastajattaria,
vaikka hän rakastikin vaimoa.
Oli Suomen presidenttinä yli 25-vuoden ajan,
ja sai turvattua maamme pitkän itärajan.
Viimeisellä presidenttikaudellaan
hänen terveytensä alkaa horjumaan,
Hänellä oli muistikatkoksia,
eikä enää valtavaa auktoriteettia.
Kekkonen olisi halunnut pääministeri Koiviston eroavan,
mutta Koiviston nähtiin pääministerinä jatkavan
ja myöhemmin Kekkosen toimikauden lopulla presidentin tehtäviä hoitavan.
Kekkonen kuolee Tamminiemessä
sairaana ja vanhana miehenä.
Hänenkin hautansa on Hietaniemen hautausmaalla.
Sylvi Kekkonen
Sylvia Salome Uino syntyi 12.3 1900 Pieksämäellä,
hän kuoli 2.12 1974 Helsingissä.
Tuohon aikaan oli varsin harvinaista
löytää ylioppilaaksi opiskellutta naista.
Kirkkoherra isän avulla se Sylviltä onnistui,
ja Sylvi ylioppilaaksi valmistui.
Työskenteli Suomen Käsityön Yståvisså,
ja Etsivän Keskuspoliisin kansliassa, missä
Urho Kekkoseen tutustui,
ja myöhemmin pari myös avioitui.
Heille kaksospojat syntyivät,
ja Sylvin työtehtävät silloin jäivät.
Luonteeltaan pidättyväinen, älyllinen ja sisäänpäin kääntyvä Sylvi,
miehensä kiukunpuuskiin rauhallisuutta kylvi.
Hän oli ainoa kriitikko, jota Kekkonen kuunteli,
Sylvin mielipidettä näin arvosti.
Kekkosella ei koskaan ollut ajokorttia,
mutta Sylvipä kävi salaa autokoulua,
ja pääsi Kultarantaan livahtamaan,
tai perheen kesämökkiä katsastamaan.
Sylvi harrasti syvällistä kirjallisuutta,
proosaa ja jotain muuta.
Hän sairasti perinnöllistä nivelreumaa,
eikä muodollisuuksista pitänyt ollenkaan.
Sylvi kuoli Meilahden sairaalassa,
sepelvaltimotaudin takia
heti Joulukuun alussa,
eikä sinä vuonna juhlittu presidentinlinnassa.
Sylvi Hietaniemen hautausmaalle saateltiin
ja vanhempiensa viereen hänet laskettiin.
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Solmu.
Solmu
Tuli mieleen seuraava vertauskuva,
joka on mielestäni aika osuva:
Kuin kalat verkossa,
samanlainen on ihmisenkin osa.
Mitä enemmän verkossa rimpuilee,
sitä sotkuisemmaksi verkko menee,
vaan kun kontrolloinnista luovuttaa,
jokainen solmu aukeaa.
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Söpöläinen.
Söpöläinen
Vaikeana aikana
monet himoitsivat koiranpentua.
Nyt tuo söpöläinen on kasvanut isoksi
ja käynyt kenties haastavaksi.
Silloin, kun söpöläinen oli pentu,
ei vieraita ihmisiä eikä koiria saanut tavata,
ei tuntemattomille sanaista arkkuaan avata.
Miten tämä vaikuttaa koiraan,
siten, ettei se ulkopuolisia kontakteja saa.
Ja nyt sitten rähjätään,
kun vastaantulijoita pelätään.
Jäin hölmönä tuijottamaan,
kun minua käskettiin koirani tiukemmalle hihnassa ottamaan.
Tajusin vasta jälkeenpäin,
että luultavasti tuollaisen söpöläisen näin.
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Yrittäjän päivä.
Yrittäjän päivä
Yrittäjän päivää tänään vietetään,
ehkä syvennytään yrittäjyyteen hieman pidempään.
Yrittäjyydessä on hyvät, sekä huonot puolet,
nyt kyllä unohdetaan huolet.
Yrittäjä saa mieluistaan työtään toteuttaa,
monesti ei vietä lomaa ollenkaan.
Monesti hänet ahkeruudesta tunnetaan,
usein häntä myös kadehditaan.
Yrittäjä saa itse valita työajat,
joskin hämärtyvät työn ja vapaa-ajan rajat.
Yrittäjä toimii pomona itselleen,
ja saa monesti arvostelua osakseen.
Monesti hän muita palvelee,
enemmän arvostusta ansaitsee.
Yrittäjät monesti muita työllistää,
tätä luetteloa voisi jatkaa pidempään.
Yrittäjät uusia työpaikkoja luo,
ja tämähän meille iloa tuo.
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Fredrika Runeberg.
Fredrika Runeberg
Fredrika Charlotta Tengsröm syntyi 1807 Pietarsaaressa.
Hän oli ruotsinkielinen kirjailija,
Hän oli ensimmäisiä suomalaisen historiallisen romaanin kirjoittajia,
ja merkittävämpiä naiskirjoittajia.
Lapsuutensa ja nuoruutensa hän vietti Turussa,
pikkulasten koulussa hänellä ei ollut mitään oppimista.
Hän oppi aakkoset jo nelivuotiaana,
oppi ranskaa ja saksaa tiedonjanoisena.
Myöhemmin kielitaito vielä täydentyi englannilla,
ja välttävästi myös suomella.
Isän kuolema perheen talouden romahdutti,
ja äidin ja tyttären Paraisille karkotti.
Fredrika avioitui pikkuserkkunsa Runebergin kanssa,
pariskunta asui ensin Helsingissä,
ja oli aikoinaan kulttuurielämän ytimessä.
Miehensä julkaisemaan lehteen kirjoitti artikkeleita ja proosaa,
mutta naisena ei kunnon näkyvyyttä saa.
Fredrikan elämä oli vaikeaa,
koki itse parin lapsen kuolemaa,
oma terveys reistaili,
ja mies toisten naisten kanssa hummaili.
Fredrika oli mukana perustamassa
rouvasväen yhdistystä Porvoossa.
Yhdistys sai aikaan myös koulun köyhille tytöille,
antoi arvoa naisten sivistykselle.
Kuuden lapsen kasvattajana
Fredrika oli käytännössä yksinhuoltaja.
Hänen miehensä aika kului työhön, runoiluun,
matkusteluun ja rakkauskirjeiden kirjoitteluun.
Fredrika pari romaania kirjoitti,
ja ensimmäisen niistä poltti.
Fredrikan mies metsällä halvaantui
ja vaimonsa luku-apuun turvautui.
Vaimon kuulo oli jo heikentynyt,
ja näkökin huonommaksi mennyt.
Miehensä kuoleman jälkeen muutti takaisin Helsinkiin,
ja pari vuotta myöhemmin hänetkin haudattiin.
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Ufo.
Ufo
Meitä pelotellaan,
valheilla hallitaan.
Kokoajan vouhotetaan?
että muukalaiset saapuvat maan tuhoamaan.
Aivan pötypuhetta,
arkaa ihmistä on helppo hallita.
Hallitukset omia sotasalaisuuksiaan varjelee
ja meiltä totuutta muuntelee.
Muualla on paljon kehittyneempää teknologiaa,
jolla maa olisi tuhottu jo montakertaa,
jos tuhoa olisi tahdottu,
vaan kun ei tahdota,
asioista vain otetaan selkoa.
Mitä ihmettä te ihmiset oikein touhuatte,
maailmanne tuhoatte?
Olemme tulleet teitä auttamaan,
emme vihollisina ollenkaan.
Ystävyyttä ja rakkautta tämä maailma kaipaa,
universumi tahtoo siinä auttaa.
Tehdään yhteistyötä yhdessä,
ja pidetään vain positiivisuus mielessä.
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Suomen luonnon päivä.
Suomen luonnon päivä
Hups.
tämän meinasin unohtaa,
tai, en huomannut ollenkaan.
Tänään kuitenkin ensimmäistä kertaa
Suomen luonnolle virallisesti liputetaan.
Tämä päivä omistetaan Suomen luonnolle,
arvokkaalle ja kauniille.
Luonto antaa meille voimaa,
auttaa arjessa paremmin jaksamaan.
Luonto terveyttä ja kuntoa kohentaa,
luonnosta rauhaa saa.
Luonto elvyttää ja auttaa palautumaan stressistä,
keskittymiskyky paranee,
syke ja verenpaine alenee.
Luonto edistää sosiaalista hyvinvointia,
ja toisten ihmisten kanssa kommunikointia.
Luonnossa mieliala kohenee,
ja jopa vastustuskykymme paranee.
Luonto meille paljon antaa,
ja mitä se saakaan kantaa!
Luontoa roskataan,
luontoa tuhotaan.
Luonto koetetaan ihmisen tahtoon alistaa,
tämä ei onnistu milloinkaan.
Luonto apuamme tarvitsee,
jotta luonto edelleen meitä ravitsee.
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Aamutähti.
Aamutähti
Aamulla aikaisin
terassille astelin,
tähtitaivasta katselin.
Silloin aamutähti
minua johdattamaan lähti.
Se loisti päällä metsien,
kirkkaana hohti päällä vuorien,
Näin matkalla outoa väkeä,
enkä nyt tarkoita käkeä,
vaan monenlaista mönkijää,
jotka arjessa monesti huomaamatta jää.
Tähti pysähtyi outoon paikkaan,
millaista ei koe päällä maan.
Oli erilaista haltijaa,
saunatonttua kerrassaan.
Enkeleitä tuhansittain
iloitsemassa nähdä sain.
keijut siellä karkeloi,
harppu juhlatunnelmaa soi.
Koko taivaallinen kansa
huvitteli musiikin kanssa.
Olihan siellä tietenkin myös yksisarvisten joukko,
ja lohikäärmeillä oma suojainen loukko.
Elementtaaleja
ja tietenkin myös deevoja.
Nekin musiikista nauttivat,
hilpeät olivat tunnelmat.
Mestarit hymyssä suin siellä
olivat tietysti paikalla vielä.
Juhlan kyllä tunnistin,
mutta syytä vielä arvailin.
Keiju sen kuiskasi korvaani,
nyt on tullut minun vuoroni
tutustua heihin paremmin,
näin saan tunteen varmemman.
Siispä liityin juhlaan minäkin,
ehkä huomenna on jo vuoro sinunkin,
liittyä sakkiin tähän,
josta ymmärrämme niin kovin vähän.
