Avun vastaanottaminen

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Avun vastaanottaminen.

Avun vastaanottaminen

Avun vastaanottaminen,
miksi niin vaikeaa on sen vastaanottaminen?
Pelottaako oman heikkouden näyttäminen,
vai ylpeyskö lienee esteenä sen?
Myönnän, on se ollut vaikeaa,
vaikken kaikesta itse selvää saa.
Itsekkin siis opettelen,
muiden huolia kuuntelen.
Koetan ymmärtää,
mikä avunpyytämisessä hiertää?
Ei sitä pyyntöä aina edes kuunnella,
”viitsiikö näistä asioista huudella?”
Jos on vaikeaa avun vastaanottaminen,
miten onnistuukaan sen tarjoaminen?
”jokainen joka apua saa,
sitä joskus tajuu myös antaa!”
Vaan huomaatko toisen avuntarpeen,
vai peitätkö katseesi ”turpeeseen?”
En huommannut asiaa ollenkaan,
olisin muuten rientänyt auttamaan!

Ulla-Maija Mantere

Yksi vastaus artikkeliin “Avun vastaanottaminen”

  1. Kiitos taas osuvasti kirjoitetusta runosta.
    Hyvää vappua toovottaen
    Merja Carlander

Kommentit on suljettu.