Ihme

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Ihme.

Ihme

Kuka ei usko ihmeisiin?
Eihän käveleminenkään ole itsestäänselvyys,
ei tahaton laihuus, taikka pyyleyvyys
Ei kaikilla ole käsiä,
enkä nyt tarkoita vain pässiä.
Ihme on jokainen vauva ,
ihminen, kissa, tai hauva.
Ihme on sauva vanhuksen,
jo Rautavaara totesi laulussaan sen.
Ihme on käsiä liikuttaa,
ihme, että puhdasta ilmaa hengittää saa.
Ihme on jokainen taideteos,
jokaisen valokuvan koevedos.
Ihme, joka lauluna kurkusta kimpoaa,
ihme saa joet virtaamaan.
Katso tarkkaan ja huomaat sen,
ilman ihmeitä on vaikea olla ihminen.

Ulla-Maija Mantere

J. V. Snellman

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo J. V. Snellman.

J. V. Snellman

Johan Viljam Snellman vanhasta satasesta muistetaan,
mutta ensimmäistä rahaa ei muisteta ollenkaan.
Jo kolmas Snellmanin kuvalla varustettu raha on satanen,
ja Snellman oli ensimmäinen,
jonka kuva rahaan painettiin,
ja näin uusi tapa aloitettiin.
Snellman laajasti matkusteli,
jäi kotitannuille useampikin veli,
mutta hänet lähetettiin Ouluun opiskelemaan,
ja myöhemmin papin opintoja jatkamaan.
Ei tullut pappia hänestä,
hän haaveili kansan sivistämisestä.
Oli filosofia sydäntä lähellä,
väitettiin Snellmanin olevan aikaansa edellä.
Ehkä niin,
hän turvautui mm Saksan, Ruotsin, Tanskan ja Englannin ajatuksiin,
Niitä muokkasi ja sovelsi Suomen oloihin,
sorto- ja nälkävuosiin poloihin.
Monta kirjaa kirjoitti ruotsiksi,
lehtiin kirjoitti suomeksi.
Menetti äitinsä ihan lapsena,
mutta pitkälle pääsi ihan sisulla.
Itsepäiseksi häntä sanotaan,
ei suostunut toisia kumartelemaan.
Keski-iässä nuoren naisen nai,
puolitusinaa lasta sai.
Toimi professorina,
eripuoilla Suomea.
Hänet myös aateloitiin
ja taas historian kätköihin vuodeksi haudattiin.

Ulla-Maija Mantere

Äitienpäivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Äitienpäivä. Hyvää äitienpäivää kaikille äideille.

Äitienpäivä

Tämä päivä äideille omistettu on,
olkoon se äideille huoleton.
Pelkkää päivänpaistetta vaan,
saanen silti kukkakimpun ojentaa.
Äiti, tiedätkö sen,
olet minulle tärkeä ihminen.
Monesti mielesi pahoitin,
sanoilla sinua haavoitin.
Nyt paremmin sinua ymmärrän,
liitän kukkasiin tunteen lämpimän.
Äitienpäivä oma,
olkoon jokaiselle äidille huoleton ja soma.

Ulla-Maija Mantere

Veteraanit

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Veteraanit. Toivotamme kaikille hyvää veteraanipäivää.

Veteraanit

Sata vuotta sitten,
oli puutetta aivan kaikesta:
ei ollut kunnolla ruokaa,
ei voita,
moni ihminen huokaa,
nälkäisenä nukahtaa koittaa.
Kun tutustui tuohon taustaan,
ymmärtää paremmin omia juuriaan.
Jokainen omalla tavallaan
tahtoi luoda maata parempaa.
Hiellä, verellä ja sisulla
aikaan on saatu suuria.
Euroopan köyhimpiin kuuluneesta Suomesta
on sadassa vuodessa leivottu vaurasta,
demokraattista tasavaltaa,
jossa vapaasti mielipiteensä ilmaista saa.
Hinta on ollut kova,
jäi rajan taakse moni koti ikioma.
Nöyrä kiitos heille,
vapauttamme puolustaneille,
urheille veteraaneille,
niin herroille kuin daameille.
Silti,
nyt voin olla ylpeä Suomesta,
pyyhitään kyynel silmäluomesta
ja pyritään samaan kehitykseen uudestaan,
mitä sisulla vielä aikaan saa?

Ulla-Maija Mantere

Mikael Agricola

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Mikael Agricola Hyvää Agricolan päivää kaikille..

Mikael Agricola

Oikeastaan aika mielenkiintoinen,
on tämä miehemme itä-uusimaalainen.
Hän syntyi 1500-luvun alussa Pernajassa,
suhteellisen vauraassa maalaistalossa.
Hänen isänsä kyllä tunnetaan,
mutta äidistä ei löydy tietoa ollenkaan.
Ehkä äiti oi suomenkielinen,
ainakin Mikael taisi myös suomenkielen,
vaikka Pernajassa ruotsia puhuttiinkin.
Birgitta Olavintyttären nai,
ja Kristian- nimisen pojan sai.
Agricola tarkoittaa maanviljelijää,
ja Viipurissa koulussa alkoi Mikael sitä sukunimenä käyttämään.
Maisteriksi valmistui.
ja Saksassa uskonpuhdistukseen tutustui,
Vuonna 1554 Agricola nimitettiin Turun ordinariukseksi eli piispaksi,
ordinariukseksi siksi,
että piispan nimitti paavi,
ja nyt oltiinkin kruunun alamaisia.
Mikael teki meille ABC-kirjan,
tahtoi kansan uskontoa kotikielellään oppivan.
Hän julkaisi Rucouskirjan,
kirjan suuren ja mahtavan.
Myös Raamatun suomensi hän,
netistä löytyy tietoa vieläkin enemmän.

Ulla-Maija Mantere

Minna Canth

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Minna Canth. Toivotamme hyvää tasa-arvon ja Minna Canthin päivää kaikille.

Minna Canth

Ulrika Wilhelmina Johnson syntyi 1844 Tampereella,
mutta hänen vaikutuksensa näkyvät paljon laajemmalla.
Jyväskylässä opettajaseminaarissa toimien,
suunnittel uran itsenäisen.
Vaan siellä kuitenkin avioitui,
ja omasta urastansa luopui.
Sai Canthin avionimekseen,
ja Minnaa tiedetään hänen itsensäkin käyttäneen.
7 lasta synnytti hän,
(nuorin ei koskaan isäänsä nähnytkään.)
Muutti takaisin Kuopioon lapsineen,
sai lankakaupasta elannon perheelleen.
Minna oli lehtinainen,
avarakatseinen ja suvaitsevainen.
Hän puolusti tyttöjen oikeuksia,
hän vaati tasa-arvoa.
Monta näytelmää kirjoitti ,
monen aikalaisen lihassa Minna oli piikki.
Minnan salongissa keskusteltiin vilkkaasti,
sen ovi kävi varsin ahkerasti.
1897 Kuopiossa uupui sydämensä,
vaan mittava on hänen perintönsä.
Tänään häntä muistetaan, syystä aivan,
Minna ansaitsee lipun salkoon vetämisen vaivan.

Ulla-Maija Mantere

Fakta

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Fakta.

Fakta

Valikoivaa kuuloa on liikkeellä,
vaikka yrittäisi keinolla jos millä.
Jokainen meistä kai tähän syyllistyy,
itsepäisyys ilmiöön lienee syy.
Jokainen oman totuutensa rakentaa,
eikä sitä toinen voi horjuttaa.
Aivan turha paasata,
jos ei toinen kuulla halua.
Ja mikä kenellekkin on totta,
on sitä yrittänyt muuttaa muutama sotilas ja lotta.
Onko olemassa ehdotonta totuutta,
jonka taakse voi suojautua?
Ei ole.
Tämä lienee kuitenkin fakta,
en tätä runoa tämän pitemmälle jatka.

Ulla-Maija Mantere

Runebergin päivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Runebergin päivä. Hyvää Runebergin päivää kaikille.

Runebergin päivä

Taas muistetaan Johan Ludvig Runebergia,
joka oli mukana oikeastaan aika monessa.
Hän syntyi Pietarsaaressa,
asui opiskellessaan Oulussa,
Saarijärven Paavon hän kirjoitti Saarijärvestä,
samoin tuttuja olivat maisemat Ruovedestä.
Turussa yliopistossa opiskeli,
myöhemmin Helsingissä vaikutteli.
Perusti perheen Porvooseen,
sai sieltä kodin lapsilleen,
1 tytär ja 7 poikaa,
joista kuusi aikuiseksi kasvaa saa.
Toimi siellä koulun opettajana,
myöhemmin myös rehtorina.
Kansallisrunoilijana hänet muistetaan,
muiden kansalaistensa kanssa osallistui myös politiikkaan.
Metsästysmatkalla halvaantui,
tuskin siitä enää kuntoutui,
koska peilistä katuelämää tarkkaili,
ja vielä runsaan vuosikymmenen eli.
Luki vaimo hänelle monta tuntia päivittäin,
tämän tällä kertaa netistä näin.

Ulla-Maija Mantere

Sibelius

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Sibelius . Hyvää Sibeliuksen päivää kaikille.

Sibelius

Johan Christian Julius Sibelius
kotoisammin tunnetaan Jannena,
syntyi 8.12 1865 Hämeenlinnassa.
Oppi lukiossa Suomen kielen,
ei sisäistänyt koskaan normeja mielen.
Hän vietti lapsuutensa Hämeenlinassa, Loviisassa ja Turussa,
huvitteli vaaanimalla satuolentoja metsien pimennoissa.
Jean-nimen hän otti sedältään,
jota Sibelius ei ehtinyt koskaan näkemään.
Janne oli varsin värikäs veikko,
jolle oopperan kirjoittamisesta jäi oikeastaan peikko.
Jo hänen isänsä oli boheemi,
ja oli hän sitä kyllä itsekkin.
Hän kierteli ympäri maailmaa,
vaikutteita noutamaan,
ja omia sävellyksiään johtamaan.
Kolmilapsiseen perheeseen syntyi hän,
sai itse lapsia enemmän,
kuusi tytärtä synnytti vaimonsa Aino
viisi kai selvisi aikuiseksi asti.
Rahankäytössä täysin holtiton
tuo säveltäjä-mestarimme ollut on.
Eli pitkän ja värikkään elämän,
tämänkin päivän sankari on hän.
20.9.1957 Sibelius sai aivoverenvuotokohtauksen
Sai Ainolan pihamaalle lepopaikan viimeisen.

Ulla-Maija Mantere

Miestenpäivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Miestenpäivä. Toivotamme kaikille hyvää miesten päivää.

Miestenpäivä

Nyt vietetään kansaivälistä miestenpäivää,
muistetaan, mihin miesten kädenjälki jää.
Tällä päivällä on myös Unescon tuki .
keväällä muistetaan naisia, mutta nyt on miesten huki.
Päivän päätavoite on myönteisten miesroolimallien edistäminen,
eri elämänalueilla miesten panosten juhlistaminen,
kiinnitetään huomiota miesten terveyteen,
ja maailman parantamiseksi edelleen.
Päivän tarkoitus on osoittaa,
ettei ketään kiusata saa.
Miehiin kohdistuvaan syrjintään,
mitä se sitten lieneekään. (minä olen nainen).
Sukupuolten välisten suhteiden ja tasa-arvon parantaminen,
yksinkertaisesti, toisten huomioiminen.
Näin maailmaa parannetaan,
eikä yhtäkään saa unohtaa.

Ulla-Maija Mantere