Runoja ääneen lausuttuna ääniblogissa Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Solmu.
Tuli mieleen seuraava vertauskuva,
joka on mielestäni aika osuva:
Kuin kalat verkossa,
samanlainen on ihmisenkin osa.
Mitä enemmän verkossa rimpuilee,
sitä sotkuisemmaksi verkko menee,
vaan kun kontrolloinnista luovuttaa,
jokainen solmu aukeaa.
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Yrittäjän päivä.
Yrittäjän päivää tänään vietetään,
ehkä syvennytään yrittäjyyteen hieman pidempään.
Yrittäjyydessä on hyvät, sekä huonot puolet,
nyt kyllä unohdetaan huolet.
Yrittäjä saa mieluistaan työtään toteuttaa,
monesti ei vietä lomaa ollenkaan.
Monesti hänet ahkeruudesta tunnetaan,
usein häntä myös kadehditaan.
Yrittäjä saa itse valita työajat,
joskin hämärtyvät työn ja vapaa-ajan rajat.
Yrittäjä toimii pomona itselleen,
ja saa monesti arvostelua osakseen.
Monesti hän muita palvelee,
enemmän arvostusta ansaitsee.
Yrittäjät monesti muita työllistää,
tätä luetteloa voisi jatkaa pidempään.
Yrittäjät uusia työpaikkoja luo,
ja tämähän meille iloa tuo.
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Fredrika Runeberg.
Fredrika Charlotta Tengsröm syntyi 1807 Pietarsaaressa.
Hän oli ruotsinkielinen kirjailija,
Hän oli ensimmäisiä suomalaisen historiallisen romaanin kirjoittajia,
ja merkittävämpiä naiskirjoittajia.
Lapsuutensa ja nuoruutensa hän vietti Turussa,
pikkulasten koulussa hänellä ei ollut mitään oppimista.
Hän oppi aakkoset jo nelivuotiaana,
oppi ranskaa ja saksaa tiedonjanoisena.
Myöhemmin kielitaito vielä täydentyi englannilla,
ja välttävästi myös suomella.
Isän kuolema perheen talouden romahdutti,
ja äidin ja tyttären Paraisille karkotti.
Fredrika avioitui pikkuserkkunsa Runebergin kanssa,
pariskunta asui ensin Helsingissä,
ja oli aikoinaan kulttuurielämän ytimessä.
Miehensä julkaisemaan lehteen kirjoitti artikkeleita ja proosaa,
mutta naisena ei kunnon näkyvyyttä saa.
Fredrikan elämä oli vaikeaa,
koki itse parin lapsen kuolemaa,
oma terveys reistaili,
ja mies toisten naisten kanssa hummaili.
Fredrika oli mukana perustamassa
rouvasväen yhdistystä Porvoossa.
Yhdistys sai aikaan myös koulun köyhille tytöille,
antoi arvoa naisten sivistykselle.
Kuuden lapsen kasvattajana
Fredrika oli käytännössä yksinhuoltaja.
Hänen miehensä aika kului työhön, runoiluun,
matkusteluun ja rakkauskirjeiden kirjoitteluun.
Fredrika pari romaania kirjoitti,
ja ensimmäisen niistä poltti.
Fredrikan mies metsällä halvaantui
ja vaimonsa luku-apuun turvautui.
Vaimon kuulo oli jo heikentynyt,
ja näkökin huonommaksi mennyt.
Miehensä kuoleman jälkeen muutti takaisin Helsinkiin,
ja pari vuotta myöhemmin hänetkin haudattiin.
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Ufo.
Meitä pelotellaan,
valheilla hallitaan.
Kokoajan vouhotetaan?
että muukalaiset saapuvat maan tuhoamaan.
Aivan pötypuhetta,
arkaa ihmistä on helppo hallita.
Hallitukset omia sotasalaisuuksiaan varjelee
ja meiltä totuutta muuntelee.
Muualla on paljon kehittyneempää teknologiaa,
jolla maa olisi tuhottu jo montakertaa,
jos tuhoa olisi tahdottu,
vaan kun ei tahdota,
asioista vain otetaan selkoa.
Mitä ihmettä te ihmiset oikein touhuatte,
maailmanne tuhoatte?
Olemme tulleet teitä auttamaan,
emme vihollisina ollenkaan.
Ystävyyttä ja rakkautta tämä maailma kaipaa,
universumi tahtoo siinä auttaa.
Tehdään yhteistyötä yhdessä,
ja pidetään vain positiivisuus mielessä.
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Ajaton.
Olen ajaton,
sieluni on rajaton,
ei minua kahlitse mikään,
ei uskonto länteen tai itään.
En kuulu minnekkään
ja kuulun kaikkialle,
voin ajatuksissa lentää taivahalle,
voin nähdä linnunradan,
pikkuhiljaa tajuamaan alan,
mitä tarkoittaa olla ääretön,
mutta ei todellakaan äänetön.
Opin itseäni rakastamaan,
muille toki rakkautta jaan,
mutta niin,
etten sovi yhteenkään muottiin,
älä turhaan rajoita,
voin kyllä rakentaa pilvilinnoja.
Tiedän, luulen,
tunnen tuulen jo kutsuvan,
tunnen kiitollisuuden valtavan.
Eikä tämä tähän jää,
tämä on vasta alku,
eikä mikään matkan pää.
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo 7. presidentti Paasikivi.
Jos kerran Paasikivestä puhutaan,
miten Johan Gustaf Hellste`n liittyy koko asiaan?
Johan Hellste`n syntyi 27.11 1870 Kosken kunnassa,
hän kuoli 14. joulukuuta 1956 pääkaupungissa.
Tässä välissä hän vaihtoi nimeään,
ja Johan jäi historian hämärään.
Juho Kusti Paasikivi sen sijaan muistetaan,
ja nyt kerron hänestä hieman tarkempaan:
Nelivuotiaana Juho äitinsä menettää,
kymmenen vuoden päästä kuolema isänkin korjaamaan ennättää.
Iäkäs täti Juhon otti huostaansa,
pojan ollessa vasta 14-vuotias.
Lukioaikana Juho nimensä suomensi,
räiskyvä oli tämän nuorukaisen tempperamentti.
Hänestä kehittyi itsenäinen ja itsepäinen nuorimies,
joka vielä tuolloin tuskin elämänpolkuansa ties`.
Yliopistossa alkoi venäjänkieltä opiskelemaan,
ja toimittaja-matkalle Novgorodiin lähteä saa.
Juho valmistui filosofian kanditaatiksi,
vaihtoi opiskelualaa oikeustieteelliseksi.
Rakastui Anna Forsmaniin,
ja neljän vuoden jälkeen heidät vihittiin.
He saivat kaksi tytärtä ja kaksi poikaa,
voisivatko asiat paremmin ollakkaan?
Juho valmistui molempien oikeuksien tohtoriksi,
ja aikanaan hänet nimettiin Valtionkonttorin ylitirehtööriksi.
Taisteli kunnallisen ja valtiollisen äänioikeusuudistuksen puolesta,
ja suurlakon jälkeen nousi merkittäväksi vaikuttajaksi politiikassa.
Hoiti nykyistä vastaavaa Valtiovarainministeriön tehtävää,
mutta ura lyhyeksi jää.
Venäjän poliittisiin kysymyksiin,
kun Juhon puolue ei voinut sitoutua kaikkiin venäläisten vaatimuksiin.
Erosi politiikasta,
sai paikan, Kansallis-osakepankista,
pankinjohtajana,
mutta politiikassa hänen apuaan tarvitaan neuvonantajana.
Hän oli hyväksymässä torpparien vapautuslakia,
moni ovi sulkeutui voimakkaan tempperamentin takia?
Ainakin paikalta KOP-n johtajan
ja vuoksi vaimon äkillisen kuoleman,
Juho erosi pankista,
pääjohtajan virasta.
Jäi virallisesti eläkkeelle,
mutta kohtalolla oli vielä käyttöä tälle miehelle.
Avioitui uudestaan ,
kun Alli Velveesta uuden emännän saa.
Alli oli taitava tempperamenttista miestään käsittelemään,
Paasikivi muutti diplomaatiksi Ruotsiin suhteita lähentämään.
Joutui pariinkin kertaan Neuvostoliiton kanssa rauhasta sopimaan,
ja hallituksen salailu sai jälleen Paasikiven eroamaan.
Paasikivi osallistui Tukholmassa ja Moskovassa rauhanneuvotteluihin,
suostutteli hallitusta rauhan tielle lähtemään,
ja kohta hänet taas neuvotteluista ulos jätetään.
Kävi kuitenkin niin,
että Paasikiveä taas tarvittiin
tyydyttäviä suhteita naapuriin rakentamaan,
koska hänet Neuvostoliitossa hyvämaineisena rauhanmiehenä tunnetaan.
Hän loi hyvät ja luottamukselliset välit Neuvostoliittoon,
Mannerheimin ero sitoi Paasikiven Suomen kohtaloon.
Paasikivi joutui häntä pääministerinä tuuraamaan,
ja hänet toisellekkin kaudelle presidentiksi valitaan.
Stalin ehdotti suomelle ystävyys,- yhteistyö- ja avunantosopimusta,
Paasikivi piti huolen siitä, että sopimus laadittiin suomalaisten luonnostelman pohjalta.
Paasikiven aikana Suomi liittyi Pohjoismaiden neuvostoon,
sekä Yhdistyneisiin Kansakuntiin.
Juhon aikana Suomi maksoi sotakorvauksia,
siirtoväki oli saatu asutettua,
ja säännöstelyä oli purettu asteittain,
Paasikivi rauhaa arvosti,
hän myös Rydin kuritushuoneesta armahti.
Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi näin vauhtia sai.
Presidenttikauden jälkeen Paasikivi muistelmiaan kirjoittaa,
mutta ne eivät hänen toimestaan
saapuneet luettavaksi milloinkaan.
Sydänkohtaus Juhon hautaan vei,
ja presidentin eläkettä hän pitkään nauttinut ei.
Hietaniemen hautausmaalla
lepää hänkin mullan alla.
Alli Amanda Valve,
tunnetaan paremmin Alli Paasikivenä.
Hän syntyi 19.11 1879 Kärkölässä,
kuoli 13.7 1960 Helsingissä.
Koulu jäi kesken 7-luokalla.
kun näyttelemisen halu oli valtava.
Hänkin toimi Kansallis-Osake-Pankin työntekijänä,
meni naimisiin yli viisikymppisenä.
Alli toimi miehensä sihteerinä,
availi esim. presidentin kirjeitä.
Alli vastaili puhelimeen,
hän päätti, mikä puhelu presidentille etenee.
Alli-täti oli myös Lastentautien Tutkimussäätiön perustajajäsen,
Alli oli hyvä matematiikassa,
ja organisointitaidossa.
Syytä Allin myöhäiseen avioitumiseen ei oikein tiedetä,
liekö syynä ollut halu omista asioistaan määrätä?
Avioituessaan naiset menettivät täysivaltaisuuden,
Alli ilmeisesti halusi suunnan uuden.
Hän oli näyttävä nainen,
tarmokas ja eturivin taustavaikuttaja.
Hoiti talouden,
ja monen säätiön, oli itsellinen.
Hän suojeli varsinkin lapsia,
ja tuki myös sotasokeita.
Hänet monen säätiön kunniapuheenjohtajaksi nimettiin.
Kielitaitoisena ja näyttävänä
Alli oli elementissään.
Paasikivi itse myhäili taka-alalla,
kun vaimo sai tilannetta hallita.
Hän mielellään pukeutui näyttävästi ,
ja hoiti tilanteet päättävästi.
Kuoleman syytä en löytänyt,
mutta mainitaan,
että pitkään jatkunut sairaus Allin uuvuttaa.
ja hänet miehensä viereen haudataan.
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Tove Jansson.
Vaikka vuosittain tasa-arvoa juhlitaan,
vain kahdelle naiselle liputetaan.
Tänään muistetaan heistä toista,
Tove Marika Janssonia.
Tove Jansson, syntyi 9.8 1914 Helsingissä,
kuoli 27.6 2001 myöskin Helsingissä.
Taiteilijoita olivat hänen vanhempansa,
Tove teki taiteellista yhteistyötä myös veljiensä kanssa.
Toven äiti oli ruotsalainen,
ja Ruotsista löytyy myös malli muumi-kirjojen,
Tove tauluja maalasi,
kirjoja ja novelleja kirjoitti,
piirsi sarjakuvia,
suunnitteli freskoja,
Ainakin yhden kirkon alttaritaulun maalasi hän,
Tovesta kerron kohta hieman enemmän.
Vanhemmiten keskittyi enemmän kirjoihin ja kuvataiteeseen,
tänään kiinnitetään huomiota myös suomalaiseen taiteeseen.
Tove käsitteli kirjoissaan vaikeita asioita,
kuten yksinäisyyttä, riittämättömyyttä ja kuolemaa,
Muumi-kirjoista niistä enemmän lukea saa.
Tove useammallakin kirjallisuuspalkinnolla palkittiin,
mutta hän itseään taidemaalariksi luonnehtii.
Muumi-kirjoja on käännetty lähes 50 kielelle,
on siinä saavutusta yhdelle naiselle,
eikä se vielä tähän jää,
hän kirjoitti myös 12 kirjaa ja novellia,
vietti elämää bohemia.
Tove ja Tuulikki Pietilä asuivat yhdessä,
30-vuotta pienessä mökissä,
Pellingin saaristossa,
tahtoi paikan, jossa
voi nauttia luonnosta ja vapaudesta,
perheen tuesta ja rakkaudesta.
Mökin rakensi luvatta,
se oli Toven pakopaikka.
Olihan hänellä myös ateljee,
jossa hän yksityisyyttään varjelee.
Nautti myös matkustelusta,
Janssonin alkuperäisiä satukuvituksia
ja erikielisiä Muumi-kirjoja
on tallennettu Muumi-museoon Tampereelle,
jonne Tove ja Tuulikki ne lahjoittivat,
Vuonna 2000 Tove sai aivoverenvuodon,
joka seuraavana vuonna aiheutti kuolon.
Tove lepää sukuhaudassa,
vanhempiensa ja sukulaistensa seurassa,
Hietaniemenhautausmaalla.
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Ajatelkaa.
Ajatelkaa, meillä on 3 sekuntia aikaa valita tunteemme!
Ja sitten vielä valitamme, että emme voi sille mitään.
Miten tuon 3 sekuntia käytämme,
siitä hetkestä tulevaisuutemme itää.
Meillä on siis valta valita, suutummeko vai naurammeko,
itkemmekö, vai laulammeko.
Meillä on valtaa ja voimaa,
kuuntele tarkasti, kuuletko, soi maa.
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Hetkinen.
Hetkinen,
olemmeko unohtaneet puhtaan ruuan merkityksen?
Tulehdusta aiheuttavat sokeri ja transrasvat,
myös gluteiini, maitotaloustuotteet ja vilja voivat vaurioittaa maha-suolikanavat.
Kun maha-suolikanavan seinämät vaurioituvat niin,
tämä altistaa elimistön tulehduksiin.
Tulehdukset taas lyhentävät elinaikaa,
ja lääketehtaat taas riemuissansa käsiänsä hankaa.
”Lääketeollisuus on edistynyt niin pitkälle,
että tervettä ihmistä tuskin löytää!”
Mikä on pielessä,
jos vain raha on teollisuuden mielessä.
Kerrotaan terveen ihmisen muuttaneen Afrikasta Amerikkaan,
paikalla voisi olla ihan joku muukin länsimaa.
Uudessa kotimaassaan ihminen Alzheimeriin sairastuu,
mutta harva tästä huolestuu.
Ruokavaliolla ja Alzheimerin taudilla on selvä kytkös,
myönnämmekö me sen,
vain viineriä mässäillään
ja kärsimme hieman pidempään.
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Arvot.
Minua heräteltiin miettimään,
mikä minulle on tärkeää:
ensimmäinen tapaus
on luonnollisesti vapaus.
Toinen, mistä tingi en piiruakaan,
on, että toiseen ihmiseen luottaa saan.
Huijareita en sulata,
aivan liian karvasta.
Itseäni ja perhettäni puolustan,
vaikka rauhassa elää haluan.
Kieroilu, vehkeily ja salailu,
samoin perätön juoruilu,
pistää kyllä harmittamaan
minua aivan tosissaan.
Toisten hyväksikäyttöä en tajua,
rintavana tästä on jonkinlaista hajua:
kuka kuviani mihinkin haluaa käyttää,
se minusta naisten esineellistämiseltä näyttää.
Eikö olisi paljon mukavampaa
yhteisien asioiden eteen puuhastaa,
ilman vilpin häivääkään,
kestääkö tämä unelma päivääkään?
Ulla-Maija Mantere