Maailman onnellisin kansa

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Maailman onnellisin kansa.

Maailman onnellisin kansa

Maailman onnellisin kansa
harvoin tukee omiansa.
Ehkä urheilijaa, toisinaan,
entinen urheilija helposti unohdetaan,
kun hän on antanut kaikkensa,
eikä häntä voi enää juhlia.
Mutta tuetaanko laulajaa,
jota koko muu maailma arvostaa?
Kuvataitelijaa arvostetaan
vasta hänen kuoltuaan.
Vai, montako maalaria voit mainita nimeltä?
Ja vielä jos sattuu olemaan monilahjakkuus.
siinä varsinaien kummallisuus!
No, Loiri oli poikkeus säännöstä,
häntä arvostettiin jo elävänä.
Mitenkä lienee laita Laura Voutilaisen,
tai monen muun taiteellisen?
Onko maailman onnellisin kansa
samalla maailman kateellisin kansa?

Ulla-Maija Mantere

Hyvinvointiyhteiskunta

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Hyvinvointiyhteiskunta.

Hyvinvointiyhteiskunta

Meillä lapset syntyvät maailman terveimpinä,
ja kuollaan yhtenä kaikista sairaimpina.
Mitä oikein tapahtuu,
miksi ihminen sairastuu?
Suuri syy löytyy ruuasta,
se on aivan ala-arvoista.
Meitä kehotetaan kyllä tiettyjä ruoka-aineita välttämään,
mutta kuitenkin niitä suuhun mätetään.
Hyvinvointiyhteiskunta
on oikeastaan pelkää unta.
Meillä takerrutaan pienhiukkasiin,
ongelmia tuottaviin,
mutta syy sairastumiseen lakaistaan maton alle,
ja seuraukset näkyvät kaikkialle.
Otetaan nappia jos jonkinmoista,
tässä ei kyllä enää järki loista.
Ihminen on kokonaisuus,
millainen lienee ihmiskunnan tulevaisuus?

Ulla-Maija Mantere

Arkijärki

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Arkijärki.

Arkijärki

Tämä on nykyaikaa,
ei tarvitse enää aivojansa rasittaa.
Haluan pastakastikkeen,
tai vaikka pizzapohjaa teen,
saa tuotteet kätevästi pussissa,
tai ainakin purkissa.
Senkuin sekoitan tuotteet kotonani,
ja mauton lisäainesotku on edessäni.
Vaan en yhtä asiaa oivalla,
olen monta kertaa kuullut radiosta,
kuinka se kehottaa Arkijärkeä käyttämään,
mutta ei sitä missään pussissa ABC:llä nää.

Ulla-Maija Mantere

Tavarat paikalleen

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Tavarat paikalleen.

Tavarat paikalleen

Miksi ihmeessä on niin vaikeaa
tavarat paikallensa asettaa?
Kuntosalilla, yleisillä paikoilla,
kengät tai tavarat jätetään miten sattuu,
ja kaatuessa minuun sattuu.
Taas meinasi käydä niin,
kompuroin jonkun tennariin.
laite, missä reisiä loitonnetaan,
lähtiessä selkoselleen avataan.
Olen kuullut jopa valmentajan siihen kehottavan,
ja minullehan se tuottaa ongelman.
Kun näkemisessä on ongelmia,
ei toisten jättämiä tavaroita osaa varoa.
Muistan lapsuudestani sen,
kun minulle jotain kauppasi kuulovammainen.
Näkövammainen ja kuulovammainen,
no, viimein selvitimme tilanteen sen.
Mutta noin yleensä,
touhutaan enemmän yhdessä.
Myös heikommat kanssaihmiset huomioidaan,
ja kaikki silloin paremmin voidaan.

Ulla-Maija Mantere

Viimeinen rasti

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Viimeinen rasti.

Viimeinen rasti

Vielä viimeien rasti,
ja olen kulkenut henkisen tien loppuun asti.
Eihän se minusta valmista tee,
oppimista riittää edelleen.
mutta vaikeudet vähenevät
ja vähävähältä hellittävät.
Matka on pitkä, myönnetään,
jokainen oma virhe pitää oppia hyväksymään.
Itseään pitää myös rakastaa,
pitää olla valmis runsautta antamaan ja vastaanottamaan.
Siis, itsetuntemus lisääntyy,
liekö siinä suvaitsevaisuuteen syy?
Ainakin menetettävää on aivan liikaa,
jos en tätä korttia uskalla tsiigaa.
Tahdon paremman terveyden,
oppia ihmisten ja eläinten parantamisen.
Tahdon saada omat unelmani toteutumaan,
ja silloin pystyn lähimmäisiäni auttamaan.
Eikä ole keneltäkään pois,
jos omat haaveet toteutua vois.

Ulla-Maija Mantere

Selkokieli

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Selkokieli.

Selkokieli

Miksi meillä on selkokieli?
Jokaisen ihmisen mieli
haluaa ymmärtää ja asioihinsa vaikuttaa,
tähän selkokielestä avun saa
lukemisessa,
omien ajatusten ilmaisemisessa ja osallistumisessa.
moni vanhus tai kehitysvammainen,
jopa suomea opetteleva ulkomaalainen.
Selkokieli on normaalia hitaampaa,
ja siksi siitä paremmin selvän saa.
Lauseet ovat myös kirjoitettuina
normaalia kieltä helpompia tajuta.
Selkotunnus takaa sen,
että sisältö on selkokielinen.

Ulla-Maija Mantere

Kaatuneitten muistopäivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Kaatuneitten muistopäivä.

Kaatuneitten muistopäivä

Tänään muistetaan kaikkia niitä,
jotka ovat taistelussa kaatuneet,
rauhanturvaamisessa tai vankileirillä surmansa saaneet.
Mannerheim päiväkäskyssään
määräsi päivää viettämään,
kaikkien vakaumuksensa takia kaatuneiden,
tai taistelun jälkeen sodan takia kuolleiden.
Heidän muistonsa elää yhä,
ja on meille vieläkin kallis ja pyhä.
Liputussäännöt ovat jo vaihtuneet,
ennen lippua vuoroin ylös, vuoroin alas laskeneet,
ajat ovat jääneet taa,
silti, vieläkin heidän kunniakseen liputetaan.

Ulla-Maija Mantere

Harhaluulo

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Harhaluulo.

Harhaluulo

Koska maailma oivaltaa,
ettei pelkoa pelolla poistettua saa.
Viha ei vähene vihalla,
yhtäkään voittoa ei saavuteta katkeruudella.
Kaiken avain on rakkaus ja anteeksianto,
ystävyys ja yhteisistä asioista vastuunkanto.
Rakkaus muuntaa pelon,
ystävyydestä otamme selon.
Anteeksi voi antaa myös itselleen,
olen havainnut muutaman ihmisen tuominneen
kaiken erilaisen,
kaiken vajavaisen.
Ja kuitenkin, maailma kaipaa enemmän suvaitsevaisuutta,
oliko tämä jollekkin täysin uutta?

Ulla-Maija Mantere

Rajat

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Rajat.

Rajat

Vaikeat ajat,
on syytä määritellä omat rajat.
Ei vain valtion,
vaan myös oman kehon.
Kuka siitä määrää,
ja onko siinä jotain väärää?
Kuka päättää, koska teet ja mitäkin,
onko kaikki niinkuin pitääkin?
Ketään toistahan ei tarvitse miellyttää,
ollaan sitten vaikka yksinään,
jos en tällaisena kelpaa,
tämän olen itselleni velkaa.
Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen,
oikeus olla ihan vain itsekseen.

Ulla-Maija Mantere

Lohdutusta

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Lohdutusta.

Lohdutusta

On paljon sairaita,
jotka hyötyvät äänirunopurosta.
Monta yksinäistä vanhusta,
jotka kaipaavat hieman lohdutusta.
Tämän tiedon toivon leviävän,
ja hieman kaipuuta lievittävän.
Jokaiseen vanhainkotiin tämän suon,
ehkä hieman iloakin sinne tuon?
Vankilatkin, kukaties,
kuulkoot jokainen nainen ja mies,
joka toisen ääntä kuulla haluaa,
tiedä se, sinua ei unohdeta milloinkaan.

Ulla-Maija Mantere