Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tällä kertaa runoilun Aiheena on äiti maa.
Äiti maa
Äiti Maa
itseänsä puhdistaa.
Lentoliikennettä ei enää paljoa ole,
ei niin moni ihminen keuhko-oireita pode.
Autoilukin vähenee,
maapallon paraneminen etenee.
Ei minkäänlaisia tapahtumia,
ei harrastuksia, ei huvia.
Meitä kyllä varoitettiin,
luonnonvarojen hupenemisesta monesti ilmoitettiin.
Uskoimmeko me?
No, emme.
Tai .
Oliko syynä itsekkyys,
ahneus vai inhimillisyys?
Nyt luonto pisti asialle stopin,
mitä minä tästäkin opin?
Toivottavasti kunnioittamaan luontoa,
ihailemaan sen värejä, sen kauneutta.
Ja ennenkaikkea opin kuuntelemaan itseäin,
tällä tavoin minä asian näin.
Ulla-Maija Mantere