Kaikki on mahdollista

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Kaikki on mahdollista.

Kaikki on mahdollista

Elämässä kaikki on mahdolllista.
Kaikkeen ei voi koskaan varautua,
niin paljon yllätyksiä voi sattua.
Liikenteessä et voi kaikkea tapahtuvaa ennakoida,
eikä elämässä yleensäkkään kaikkeen varautua voida.
Sattui oma kirjanpitäjä vakavasti sairastumaan,
ja samalla veroilmoitukseni unohtamaan.
Tämähän on inhimillistä.
Miten verottaja suhtautuu asiaan,
hän mätkyllä minua muistuttaa.
Suhteutetaan hieman asiaa:
minulta menee vain pelkkää rahaa,
enkä todellakaan halua kirjanpitäjälleni mitään pahaa.
Ei hän tätä tahallaan unohtanut,
missä lie mielikuvitus jo laukannut?

Ulla-Maija Mantere

Luovuus

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Luovuus.

Luovuus

Musiikin ilosanomaa,
kuinka tylsää täällä olisikaan,
jos ei voisi tanssia,
eikä musiikkia kuunnella.
Jos kelloja taaksepäin kääntää vois,
niin ainakaan musiikkia en antaisi pois.
Olisin joko muusikko, näyttelijä, tai tanssija,
kaikkihan näistä ovat luovia.
Jokainen noista terveyttä edistää,
jokainen leikki-aikaa pidentää.
Katsotaanpa Aira Samulia tai Jorma Uotista,
miten irrottelu lähtee vieläkin kummastakin ”tuutista”.
Ja musiikin voimaa,
voiko parempaa kuvitellakkaan?

Ulla-Maija Mantere

Pimeys

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Pimeys.

Pimeys

Jos pimeys meinaa masentaa,
niin tahdon teitä muistuttaa:
jo ennen joulua päivät pitenevät,
vaikka vielä hetken illat hämärtyvät,
niin kohta taas valo voittaa,
joku lintukin jo laulaa koittaa,
siis joulukuussa,
pidetään vielä kausivaloja pihapuussa.
Pimeyden tarkoitus on kääntää katse sisäänpäin,
millaisen ihmisen peilistä näin?
Pidit siitä tai et,
silti muistanet,
että pimeyskin on ohimenevää.

Ulla-Maija Mantere

Koominen päivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Koominen päivä.

Koominen päivä

Keitän yleensä puuron vedestä ja kaurajuomasta,
vaan nyt piti luopua tästä suunnitelmasta,
kaurajuomaa ei taloss näy,
onneksi pelkkä vesikin käy.
Kananmunille laitoin reilusti vettä kattilaan,
jo oli levy vettä pullollaan.
Pilkoin kasviksia ruokaan:
”laastaria mulle tuokaa!”
Jäi sormi vahingossa veitsen alle,
naarmulla selvisin, mutta se ei tuntunut mukavalle.
Lähdettiin kaatopaikkakuormaa viemään pois,
vaan kun huosut valuivat jalasta pois.
En ole aikoihin nauranut näin makeasti.
vaikka ruoka putosi, osa lensi lähes kattoon asti.
Opinko mitään tästä?
Sen, että elämä on värikästä.

Ulla-Maija Mantere

Hiivitään

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Hiivitään.

Hiivitään

Hiljaa hiljaa hiivitään, SHHH,
hiljaa, hiljaa hiivitään me talvisessa yössä.
On kaikki kansa pötköllään, kun tontut raataa työssä.
Kun pakko on nyt kirjoittaa,
ken lahjat vastaanottaa saa.
Vaan pelkkää iloa tahtovat nähdä vain
Petra ja Laura ja Tarleena.
Ja kun me käymme joulukuuhun,
jo huomaa aivotonkin,
valot syttyy joulupuuhun,
taskunpohjaa ronkin.
En penniäkään siellä nää,
vaan vielä kaikki selviää,
kun avun jo tiedän mä olevan tuloss,
Petra ja Laura ja Tarleena.
Kinkkua ja makkaraa,
jo Jouluruoka valmistuu.
Ja lemmikeille purtavaa,
koko joukon napsaa suu.
Ei tonttua nyt vielä näy,
mut’ viellä kyllä lennähtää
ja paikalle kohta jo saapuvat
Peta ja Laura ja Tarleena.

Ulla-Maija Mantere

Steppi

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Steppi.

Steppi

Steppi 5, 6, vai 76?
Ainakin mahdollisuus on taas aivan uusi.
Pähkäilin ja mietin,
mietin ja pähkäilin,
omassa mielessäni tuumailin,
voisiko olla niin,
kuten meille asiat syötettiin,
vai, onko asia ehkä toisinpäin,
tätä pyöritin mielessäin.
Kuka hyötyy mistäkin,
huijauksenko viimein käsitin?
Vai, huijaanko nyt itseäin,
tätä pohdin mielessäin.

Ulla-Maija Mantere

Sokeri

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Sokeri.

Sokeri

”Lääkkeenkin karvaan saa alas sokerilla vaan!”
Vaan kun sokerin vaarat tunnustetaan,
miksi sitä vieläkin käytetään,
ja kuluttajille väärää infoa näytetään?
Rasvasta on tehty paha,
sitä syödessä kasvaa vain maha.
Ei sokerin, ei laisinkaan,
siitä vain iloisen mielen saa?
Sokeri voi hidastaa oppimista,
ja vaikeuttaa myös muistamista.
Sokeri kyllä koukuttaa,
mutta ei välttämättä kylläiseksi saa.
Sokerin ahmiminen voi aiheuttaa ryppyisyyttä,
kollageenin katoaminen on sokerin syytä.
Sokeri muuntuu elimistössä rasvaksi,
voi muuttua diabetekseksi, sydän-ja verisuonitaudiksi,
ylipainosta puhumattakaan,
ja silti meille sokeria tuputetaan.
Fruktoosi kiihdyttää happettumisprosessia soluissa,
mikä voi ilmetä maksasairautena, munuaisten vajaatoimintana ja kaihina.
Sokeri stressiä aiheuttaa,
(loppuukohan lista ollenkaan?)
Sokeri energiapiikin aiheuttaa,
mutta vain hetken hyvästä olosta nauttia saa,
sillä vaikutus on hetkellinen,
ja seuraus lisää sokeria himoiten.
Tämä tiedetään
ja osin jopa myönnetään,
vaan etsippä sokeritonta tuotetta,
suosittellen katsomaan vaippa-osastolta.
Oli joulu, ystävänpäivä tai mikä vaan,
sokerittomana ilman herkkuja olla saan.

Ulla-Maija Mantere

Tekniikka

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Tekniikka.

Tekniikka

Tekniikan tempuistako opin ,
voiko tästäkin ottaa kopin?
Lupasin asian hoitaa tänään,
vaan kun tekniikka tekee tenää,
minkäs asialle sitten teen,
pyörittelen peukaloita edelleen.
Ja mietin, onko näin,
vai tajusinko jotain taas väärinpäin?
Kannattaako mitään ehdottomasti luvata milloinkaan,
huomisesta kun ei tiedä kuitenkaan.
Vaikka kuinka toiselle on lainaa,
annetut lupaukset varmasti painaa.

Ulla-Maija Mantere

Vetovoiman laki

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Vetovoiman laki.

Vetovoiman laki

Usko tai älä,
älä runoa tätä lukematta jätä.
Kaikki, mihin keskittyy,
se elämässäsi lisääntyy.
Rahaako murehdit,
murheeseenko energiasi keskitit.
Terveys rakoilee,
ja niin terveys heikkenee edelleen. 
Ystäviä et ympärilläsi nää,
yksinäisyys vielä seuraksesi jää.
Vaan luotappa iloon, rakkauteen,
huomaat huoliesi kadonneen.
Näin vetovoiman laki toimii,
vastaamme siitä, mitä kukin omaan ”koriinsa” poimii.

Ulla-Maija Mantere

Pohdinta

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Pohdinta.

Pohdinta

Kukin meistä on vastuussa vain omasta kehityksestään,
jokainen pitäköön ensin huolta itsestään.
Ei toki niin, etteikö muista välitetä,
vaikka nyt muotia onkin kaikki etä,
vaan oikeastisinä olet itsellesi se ykkönen,
pystytkö sinä sisäistämään sen?
Opettajan kehitys hidastuu,
jos oppia ottaa joku muu.
Turha saarnata miten tehdä mitäkin,
jokainen oppii tavallaan, sen käsitin.
Vastuu on jokaisen oma,
on tämä maailma oikeasti aika soma.

Ulla-Maija Mantere