Runoja ääneen lausuttuna ääniblogissa Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Lohdutusta.
On paljon sairaita,
jotka hyötyvät äänirunopurosta.
Monta yksinäistä vanhusta,
jotka kaipaavat hieman lohdutusta.
Tämän tiedon toivon leviävän,
ja hieman kaipuuta lievittävän.
Jokaiseen vanhainkotiin tämän suon,
ehkä hieman iloakin sinne tuon?
Vankilatkin, kukaties,
kuulkoot jokainen nainen ja mies,
joka toisen ääntä kuulla haluaa,
tiedä se, sinua ei unohdeta milloinkaan.
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Minna Canth. Toivotamme hyvää tasa-arvon ja Minna Canthin päivää kaikille.
Ulrika Wilhelmina Johnson syntyi 1844 Tampereella,
mutta hänen vaikutuksensa näkyvät paljon laajemmalla.
Jyväskylässä opettajaseminaarissa toimien,
suunnittel uran itsenäisen.
Vaan siellä kuitenkin avioitui,
ja omasta urastansa luopui.
Sai Canthin avionimekseen,
ja Minnaa tiedetään hänen itsensäkin käyttäneen.
7 lasta synnytti hän,
(nuorin ei koskaan isäänsä nähnytkään.)
Muutti takaisin Kuopioon lapsineen,
sai lankakaupasta elannon perheelleen.
Minna oli lehtinainen,
avarakatseinen ja suvaitsevainen.
Hän puolusti tyttöjen oikeuksia,
hän vaati tasa-arvoa.
Monta näytelmää kirjoitti ,
monen aikalaisen lihassa Minna oli piikki.
Minnan salongissa keskusteltiin vilkkaasti,
sen ovi kävi varsin ahkerasti.
1897 Kuopiossa uupui sydämensä,
vaan mittava on hänen perintönsä.
Tänään häntä muistetaan, syystä aivan,
Minna ansaitsee lipun salkoon vetämisen vaivan.
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Luovuus.
Musiikin ilosanomaa,
kuinka tylsää täällä olisikaan,
jos ei voisi tanssia,
eikä musiikkia kuunnella.
Jos kelloja taaksepäin kääntää vois,
niin ainakaan musiikkia en antaisi pois.
Olisin joko muusikko, näyttelijä, tai tanssija,
kaikkihan näistä ovat luovia.
Jokainen noista terveyttä edistää,
jokainen leikki-aikaa pidentää.
Katsotaanpa Aira Samulia tai Jorma Uotista,
miten irrottelu lähtee vieläkin kummastakin ”tuutista”.
Ja musiikin voimaa,
voiko parempaa kuvitellakkaan?
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Vesi.
Meni uusiksi vesijohto keittiön,
ja tunsin olevani lähes ”kädetön”.
Mitä voin tehdä ruuaksi,
tai taikoa astiat puhtaaksi?
Haetaan vettä vessasta,
sieltä sitä kuitenkin tulee hanasta,
vain muutaman askeleen joudun ottamaan,
toisaalla maailmassa veden voi joutua kaukaakin noutamaan.
Tätähän piti ihan miettiä,
ilman kiirettä, ilman viettiä.
Jos ei koko ajan olisikaan hoppu,
olisiko se maalimanloppu?
Oikeastaan, meillähän on kaikki aivan hyvin,
olo kiitollisuus tunteistamme syvin.
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Naistenpäivä 2022. Toivotamme hyvää kansainvälistä naistenpäivää kaikille.
Taas on aika ruusujen,
tai muiden ihanien kukkasten.
On taas aika kohottaa arvoa naisten,
rohkeiden, itsenäisten ja suvaitsevaisten.
Meitä on sorrettu pitkään,
enää toivottavasti kahleet mitkän,
eivät meitä kaada,
ei vapaudesta voi tarpeeksi saada.
Ja vielä kun löydämme joukkovoiman,
hallitsemme voiman suunnattoman.
Yhteispeli saa hommat sujumaan,
ihan kuin sota-aikana konsanaan.
Ei kaikkea tarvitse tehdä yksin,
mutta nauretaan kimpassa, sylityksin.
Pidetään huolta heikoimmista,
sairaista ja vanhemmista.
Me pystymme kaikkeen tähän,
ja kuitenkin, tässä on kehuja aivan liian vähän.
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Luonto.
Ystävä näin valittaa;
”en oikein mitään aikaan saa!”
Siis vinkki hyvä on mulla,
millä voi olo paremmaksi tulla.
Ulkoiluvaatteet päällesi laita,
luonto ei ole ollenkaan saita,
se verensokeria rauhoittaa,
korkeaa verenpainetta alentaa.
Stressistä ei jälkeäkään,
kun se metsään, luontoon häviää.
Luonto mielialaa parantaa
ja myös huolia alentaa.
Paljon ulkoilevat tuntevat itsensä onnelliseksi,
liikunta tekee ihmiset terveiksi.
Siis luontolenkille piipahda,
hörpi siellä vaikka kahvia.
Tuulelle ajatuksesi luovuta,
luonto lisää myös luovuutta.
Luontotietämyskin paranee,
eikä sekään varmasti haittaa tee.
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Kalevala. Hyvää Kalevalan päivää kaikille!
”Mieleni minun tekevi,
aivoni ajattelevi”,
kertoa nyt tarinaa,
Kalevalan kertomaa.
Se kertoo meille historiasta,
muinaisesta mytolgiasta,
siitä, että Suomi on varsin shamanistinen,
olemme vain salanneet sen.
Meidät kristinuskoon pakotettiin,
ja omat oppimme kuopattiin.
Kalevala kertoo syntymästä maailman,
nyt toivotaan taas muistojemme aukeavan.
Kalevala kelpasi malliksi myös Tolkienille,
mutta ei enää meille.
Olisikohan aika Kalevalaa vilkaista,
ja ehkä omia ajatuksiakin oikaista?
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Rakkauden taika.
Kipinä jumalainen olet sinäkin,
aivan kuten minäkin.
Minä vain myönnän sen,
olen henkinen ihminen.
Tiedän myös sen,
että olet aivan suurenmoinen ihminen.
Omine vahvuuksinesi,
omine heikkouksinesi.
Jokaisella on omat vikansa,
aivan omat haasteensa.
Hyväksytään ne suosiolla
ja on paljon rennompi olla,
mielellään kaikki vielä yhdessä,
ja vaikka käsi kädessä.
Toisiamme auttaen,
toisistamme huolta pitäen.
Näin yhdessä astumme kultaiseen aikaan,
ja uskomme taas rakkauden taikaan.
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Sisu.
Olemme me jästipäät melkoista sakkia,
lakilla, tai ilman minkäänväristä lakkia,
Nuoriso on muka pullamössöä,
vaikka meissäkin piilee aika monta nössöä.
Mietin juuri, miten meidänkin talo rakennettiin,
päivässä ehkä kottikärryllinen kiviä pois raahattiin.
Ei ollut lumilingoista tietoakaan
ja silti saatiin hommat sujumaan.
Ja kun Kotkan Ruonala rakennettiin,
piti rakennustarpeet kuskata veneisiin,
ja kuljettaa paikalle meriteitse,
mitä mieltä olet itse,
onnistuisiko meiltä lapiolla ja kottikärryillä,
ilman moottoreita, vain kärsivällisyydellä.
Nykyisin jos ei koneilla tehdyksi saa,
ei sitten tehdä ollenkaan.
Mihin on hukattu tai myyty suomalainen sisu,
nykyisin meidät pysäyttää melkein pelkkä risu.
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Äänirunopuron syntymäpäivä. Hyvää syntymäpäivää Äänirunopuro.
Ja taas kävi niin.
että tämä tarina johdattaa syntymäpäiviin.
Kaksi vuotta on runoiltu ääneen,
muistan silti alkuvaikeuksien mieleen jääneen.
Niistäkin opittu on,
välillä meno on ollut ihan hervoton.
Tuomo edelleen tekniikan hienosti hoitaa,
ja minä koetan keksiä jotain kirjoitettavaa.
Tarinoita on jo toistasataa.
eikä loppua näy ollenkaan.
Tänään silti juhlitaan,
on kupissa ehkä jotain maistuvaa?
Ulla-Maija Mantere