Kaksi korvaa ja Vihan kanssa ei voi elää

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runot Kaksi korvaa ja Vihan kanssa ei voi elää.

Kaksi korvaa

Vanha sanonta:
vaikeneminen on kultaa,
ei ole muuttunut ollenkaan.
Sanotaan, että ihmisellä on kaksi korvaa
ja yksi suu,
jotta kuunteleminen paremmin onnistuu.
Ja kun fiksulta haluaa vaikuttaa,
ei kommentoi asiaa ollenkaan.

Ulla-Maija Mantere

Vihan kanssa ei voi elää

Potki pieniä kiviä,
huuda,
tanssi sotatanssi,
tee mitä vaan,
kunhan vihan kehostasi ulos saat.
Vihan kanssa ei voi elää.

Ulla-Maija Mantere

Jokainen

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Jokainen.

Jokainen

Jokainen
on jollainlailla henkinen.
Missä kohtaa polulla,
se onkin eri asia.
Meitä on aivopesty niin pitkään,
nyt murtuvat kahleet,eivätkä mitkään
voi palauttaa maailmaa enää ennalleen,
sillä me muutumme edelleen.
Otetaan muutokset vastaan,
rakastetaan ainoastaan,
sillä rakkaus muuttaa kaiken,
tekee täydelliseksi vailinaisen.

Ulla-Maija Mantere

Äänirunopuro

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Äänirunopuro.

Äänirunopuro

Äänirunopurolla voit ilahduttaa
montaa erilaista tapahtumaa:
sopii esimerkiksi pikkujouluun,
tai jopa leirikouluun.
Polttareissa sitä voi kuunnella,
tarpeenntullen runoa voi muunnella.
Yritysten illanviettoihin sen voi tilata,
enkä aio silloin aikaanne pilata.
Runo toiveista ja tarrpeista rakentuu,
toivon, että runon lopussa hymyssä on suu.
Häihin pientä extraa
äänirunolla tuotua saa.
Tuote on uniikki, ainutlaatuinen,
ja sinä voit päättää sisällön sen.
Tarvittaessa runoa muokataan,
niin saadaan se tilanteeseesi mahtumaan.
Saunaillan ratoksi,
tai ihan omaksi iloksi.
Yritysten palaveria keventämään,
mitä tarpeita lieneekään?
Runo taipuu tietenkin myös suruun,
enkä silloinkaan turvaudu guruun,
vaan koetan runolla lohduttaa,
luoda uskoa tulevaan.
Tekniikkaa Tuomo hoitelee,
itselleni tekniikka tuskin aukenee.
Yhteistyötä, sillä pärjätään,
tuodaan hieman väriä elämään.

Ulla-Maija Mantere

Sydämen aarre

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Sydämen aarre.

Sydämen aarre

On piilossa sydämen
aarre tuo kaunis ja kultainen,
Pintaa kun vain raaputat,
saat esiin kyvyt mahtavat,
vain kuoresi peittää sen.
Illan tullen piilostaan
haaveet saapuu kertomaan,
mitä sisälläsi piileekään.
Unet kyllä kertovat,
saat niistä kartat upeat,
kunhan luotat sisimpään.
On aika nyt tullut sen
kuunnella viestiä sydämen.
Takkatulen loimussa,
taikka meren rannassa,
sydän kertoo totuuden.
Kokeilkaapa kuningaskobran tahtiin.

Ulla-Maija Mantere

Pistekirjoitus

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Pistekirjoitus.

Pistekirjoitus

Avain itsenäiseen elämään
on oma lukutaito,
jos et tekstiä silmillä nää,
voit pistekirjoitusta yrittää.
Se kuudesta pisteen kuviosta muodostuu,
koholla olevia merkkejä lukemaan harjaantuu
erilaiset pisteet erottamaan,
ei, helppoa tämä ei ole ollenkaan.
Korityöt sormenpäitä kovettavat,
ne pisteiden lukemista haittaavat,
joten kovettumat pitää hangata pois,
jotta lukeminen helpompaa ois’.
Pistekirjoitus kuitenkin mahdollistaa,
että luetusta tekstistä selvää saa.
Näin voi itsenäisesti opiskella,
tai hyvästä kirjasta nautiskella.
Monelle ihmiselle tämä on tärkeä tapa hankkia tietoa,
minulla ei ole tätä taitoa.

Ulla-Maija Mantere

Heijastin

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Heijastin.

Heijastin

Huh, läheltä liippasi.
Luuvalo kun ei riitä tekemään sinusta näkyvää,
aivan liian usein heijastin kodin laatikkoon jää.
Ei se siellä anna suojaa,
muistakaa siis näkyvyyden tuojaa.
Pimeällä ja märällä,
et loista järjellä
jättämättä heijastintas kotiin,
tuskin siitä joutuu sotiin,
mutta ehkä hosbitaaliin kuitenkin,
mielummin tälläisen vahingon välttäisin.
Ja kuinka pienellä vaivalla!
Mielummin näkyvänä talvella!

Ulla-Maija Mantere

Maapallo

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Maapallo.

Maapallo

Maapallo,
sininen planeetta,
olet joutunut kokemaan kovia.
Sinusta on puristettu ulos
öljyä, metallia, puuta
ja vaikka mitä muuta
ja mikä onkaan lopputulos!
Sademetsät tuhotaan,
pellot kemikaalein muokataan.
Meresstä liikaa kalastetaan,
luontoa suruitta roskataan.
Muka työtä.
Kun metsät tuhotaan,
loppuu happi.
Pyydetään silloin paikalle pappi.
Tuli ehkä työtä,
mutta voimme sanoa ikuisesti:
hyvää yötä.
Maapallo,
planeettamme sininen,
on tiesi ollut raskas, kivinen.
Missä ovat dodot, mammutit,
pussihukat ja siniantiloopit?
Ne metsästettiin kaikki pois,
kunpa ihminen muuttua vois!
Voisi kuunnella lintujen laulua,
saisi kuunnella puhtaan veden pauhua,
pystyisi ilmaa rauhassa hengittämään,
ilman ahdistuksen häivääkään.
Ihminen tuhoaa luonnon kauneuden
vuoksi oman ahneuden.

Ulla-Maija Mantere

Avustaja

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Avustaja.

Avustaja

Jos on vaikeaa,
niin yksin ei tarvitse tallustaa.
Avustajia on tarjolla nykyisin,
yhdessä kun jaksaa helpommin.
Kenelle apua tarjotaan?
Vammaisille, kehitysvammaisille, pitkäaikaissairaille,
lapsiperheille ja vanhuksille.
Avustaja voi auttaa arjessa,
hän on tukena myös juhlassa,
vaikka vapaa-aikana.
Avustaja kohtaa avustettavan aina lämmöllä,
toisena ihmisenä.
Avustaja kunnioittaa avustettavan oikeutta itsenäiseen elämään,
annettu lupaus ei lupaukseksi jää.
Avustaja on tietenkin vaitiolovelvollinen,
ei puhu edes palvelunsaajien
kanssa avustettavan asioista.
Jos avustajan ja avustettavan kemiat vielä kohtaavat,
olet löytänyt aarteet mahtavat.

Ulla-Maija Mantere

Voimakkain vedoin

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Voimakkain vedoin.

Voimakkain vedoin

Muista aina itseäsi rakastaa,
ei kukaan sua maahan lyödä saa,
ei sanoin,
eikä teoin.
Maalaa taulusi voimakkain vedoin,
ilman pelkoa tulevasta,
tuntien omasta voimasta valtavasta,
älä turhaan koeta muita miellyttää,
liiasta kiltteydestä vain paha mieli jää.
Jokaisella on oikeus omiin rajoihin,
oman mielen saloihin.
Katsokaa vaan
ettei käy kuin minun:
ei kukaan sanonut,
että kirjoittamalla voisit itsesi elättää,
kuinka moni taito käyttämättä lieneekään?

Ulla-Maija Mantere

Vanha ovi

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Vanha ovi.

Vanha ovi

Vanha ovi lukkoon naksahtaa,
uusi edessäni aukeaa.
Hieman arkailen,
kurkistan sisään varoen:
näen edessäni kaikkea ihanaa,
vanha rauhassa jäädä saa.
Tänne haluan tulla,
täällä parempi on mulla.
On iloa ja riemua,
toivon, että eteenpäin virta vie mua.
Näin pystyn auttamaan muitakin paremmin,
sitä juuri tahtoisin.

Ulla-Maija Mantere