Kiitollisuus

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Kiitollisuus.

Kiitollisuus

Montakohan kertaa siitä minulle sanottiin,
kovapäisyydestä huomautettiin.
Ei mennyt perille.
Olen senkin kokenut,
jokin este on elämästä toisten toimesta poistunut,
vaan kun en ole sisäistänyt asiaa, se palaa elämääni uudestaan.
Vasta nyt sisäistin sen,
on oikeasti oltava kiitollinen.
Ei pelkät listat asiasta riitä,
oikea tunne mukaan liitä.
Tämä on nopein tapa värähtelyä nostaa,
eikä sitä tunnetta voi mistään kaupasta ostaa.
Lähes kaikki oppi on itse oivallettava,
että oppi on tarpeeksi vakuuttava.

Ulla-Maija Mantere

Helatorstai 2023

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Helatorstai 2023.

Helatorstai 2023

Helatorstai on juhlapyhä,
ja monia se hämmentää yhä.
Kerrotaan Jeesuksen pääsiäisenä kuoleman voittaneen,
ja kerrotaan hänen helluntaina astuneen taivaaseen,
Mitä hän teki 40 päivää?
Kerrotaan hänen opetuslapsilleen ilmestyneen
ja heitä tämän ajan opettaneen.
Raamatun mukaan Jeesus lähetti oppaaksi Pyhän Hengen opetuslapsilleen,
jotta nämä eivät jäisi aivan omilleen.
10 päivää Helatorstaista
juhlitaankin Helluntaita.

Ulla-Maija Mantere

Äitienpäivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Äitienpäivä.

Äitienpäivä

Päivä voi olla vaikka kuinka tuulinen ja harmaa,
silti se on täysin varmaa,
että eripuolilla Suomea juhlitaan
ja lippu salkoon hinataan.
Ja syystä aivan,
meistä jokaisen äiti on nähnyt ison vaivan
meitä kasvattaessaan,
pukiessaan ja vaatettaessaan.
Nythän on mahdollista
valkovuokko-kimppu metsästä kipaista,
tai noutaa kalliimpi kimppu kaupasta,
tai äidin jokin muu lahjakäärö aukaista.
Kahvit tietenkin sänkyyn kannetaan,
halauksia äidille annetaan.
Ja muistetaan niitäkin äitejä,
jotka eivät enää ole lähellä.
Heillekkin terveiset lähetän,
ja liitän mukaan ajatuksen lämpimän.

Ulla-Maija Mantere

Snellman

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Snellman.

Snellman

12.5 on Snellmanin päivä,
ja sehän on yleinen liputuspäivä.
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman syntyi 1808 Tukholmassa,
satamassa olleessa laivassa.
Hänen isänsä oli merikapteeni,
ja hän perheineen Kokkolaan suunnisti.
Äiti kuoli lapsivuoteeseen,
kuuden lapsen tiedetään syntyneen.
Perhepiirissä Juhaksi kutsuttu poika muutti tätinsä luokse Ouluun,
kun meni sinne opiskelemaan yliopiston valmistamaan kouluun.
 Anna Piponiuksen kerrotaan kerran sanoneen Jannelle, jolla nimellä poikaa kutsuttiin perhepiirissä: ”Jos sinusta tulee hyvä, sinusta tulee oikein kelpo mies, mutta muussa tapauksessa sinusta tulee aikamoinen roisto, sillä keskinkertaista sinusta ei tule.”
Ei tullut pojasta huonoa eikä keskinkertaista,
eipä taida löytyä toista hänen vertaista.
 Hän oli suomalainen filosofi,
valtiomies,
kirjailija,  sanomalehtimies,
yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista,
kiitämme häntä mm. Suomen markasta.
Snellman rahoitti opintojaan
opettamalla eripuolella suomenmaan.
Hän opiskeli pastoriksi,
hänet vihittiin maisteriksi.
Toimi Helsingissä filosofian dosenttina,
toimi Kuopion yläalkeiskoulun rehtorina.
Snellman apteekkarin tyttären nai
ja liitosta viisi lasta sai.
Muutti Helsinkiin perheineen,
hänen kerrottaan siellä yliopistolla professorina toimineen.
Hänenkin vaimonsa kuoli synnytykseen,
lieneekö käynyt oma lapsuus mieleen?
Snellman sai kansallisneuvoksen arvonimen,
hänet valtiovaraintoimikunnan päälliköksi kutsuttiin,
Snellman myös aateloitiin.
Hän kuoli vanhana ja sairaana,
velkojenmäärä kai painoi rinnassa.
Hänen lääkäripoikansa diaknostisoi vaivan olevan sydän-ja verisuonikalkkeuma,
Hietaniemen hautausmaalta löydät Snellmanin haudan.

Ulla-Maija Mantere

Huolehdi itsestäsi

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Huolehdi itsestäsi.

Huolehdi itsestäsi

Miten ihmeessä voi olla niin vaikeaa
itsensä ykköseksi asentaa?
Tiedän kyllä jo sen,
että minun pitää olla itselleni armollinen,
huolehtia ensin omista tarpeistani
ja ennenkaikkea omasta kehostani,
siis juoda riittävästi,
liikkua kiitettävästi,
syödä vain minulle sopivaa ruokaa,
ja kun keho väsymyksestä huokaa,
pitää levätä kunnolla,
niin, että itsellä on hyvä olla.
Ja vasta sen jälkeen voi auttaa toisia,
mutta muistetaan välillä kunnolla koisia.

Ulla-Maija Mantere

Vappu

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Vappu.

Vappu

Tänävuonna vappu maanantaille asettuu,
joten moni jo sunnuntaina riehaantuu,
varsinkin kun vappu on yleinen vapaa,
ja vaikka silloin vielä lentääkin rapaa,
ei se menoa haittaa laisinkaan,
nyt kevätvaatteet päälle laitetaan.
Vappuna työläisiä ja ylioppilaita muistetaan,
ja vietetään kevään karnevaalijuhlaa.
jolloin kylmyyttä tuskin murehditaan.
Suomalainen harvoin innostuu revittelemään,
mutta vappuna karnevaaliriemu repeää.
Silloin pukeudutaan värikkäästi,
ehkä joku korjaussarjan vappuun säästi.
Koska vappu on vapaa,
monesti aattona juhlitaan.
Niin tai näin,
lakilla tai paljaspäin,
toivotamme kaikille hauskaa vappua!

Ulla-Maija Mantere

Raha 2

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Raha 2.

Raha 2

Raha on peilinä vallan loistava,
montaa asiaa heijastava.
Piti ihan istua alas ja miettiä,
joudunko oikeasti pitämään diettiä,
vai mistä nyt kiikastaa,
kun en manifestointejani läpi saa?
Raha voi peilata juurettomuutta,
se voi peilata turvattomuutta.
Oman riittämättömyyden tunteen paljastaa,
sen voi myös luotettavuuteen valjastaa.
Rakastatko itseäsi todella,
tahdotko enkeleitä kuunnella?
Tarvetta konttrollointiin,
kaipuuta hyvvinvointiin?
Mitä raha sinulle peilaakaan,
ole avoin tietoa vastaanottamaan.

Ulla-Maija Mantere

Kansallinen veteraanipäivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Kansallinen veteraanipäivä.

Kansallinen veteraanipäivä

”On sissi tuo painettu pimeään,
ei muisteta kohta ees nimeään!”
Näinkö meidän sotilaillemme käy,
kun ei heitä kohta enää presidentin linnassakaan näy?
Unohdetaan koko sota,
liekö ollut edes totta?
Kuitenkin, niin kovin lähellä,
on tapahtuma tuo ikävä.
Siellä moni nuori vammautui,
kuoli tai mieleltänsä rampaantui.
Ja tuo kaikki heijastuu meihin yhä,
monelle isänmaa on kyllä pyhä,
mutta tunteita opittiin sodassa peittämään,
eikä niitä vieläkään oikein näytetä kenellekkään.
Olen ollut tuuraamassa sotavammasairaalassa,
olen nähnyt arpia vartalossa.
Olemme sotaveteraaneille paljon velkaa,
he ansaitsevat muutakin kuin vain hautapaikan avaamisen,
menettivät hengen tai terveyden vuoksi meistä jokaisen.

Ulla-Maija Mantere

Ei oo todellista

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Ei oo todellista.

Ei oo todellista

Kuuntelin hiljattain radiota,
jossa käsiteltiin asiaa, jota
ei yleensä missään käsitellä,
lääkäritkin tahtovat vain käsiänsä levitellä.
Mielenterveysongelmat,
kuinka usein ne onnettoman lopun saavat?
Minusta on aivan uskomatonta,
että maastamme löytyy monta onnetonta,
joille sanotaan:
”Tule parin vuoden pästä uudestaan!”
Kuinka monta ihmistä on mielenterveysasioiden takia murhattu,
kuinka monta laitoksiin on unohdettu?
Yleisesti ihmetellään,
kun ei vastuuta ole näköjään kenelläkään.
Sairas ihminen voi pitkäänkin hakea apua,
onko väkivalta vain hätähuuto?
Ja kun ei hätää oteta tosissaan,
lopulta vain uhri hautaan saatetaan.
Näinkö toimii hyvinvointiyhteiskunta,
vai, onko se sittenkin pelkää unta?

Ulla-Maija Mantere

”Seko”

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo ”Seko”.

”Seko”

”Tee yksi ekoteko,
anna mun olla rauhassa vähän seko!”
Tai vähän enemmän,
ymmärtäminen on vaikeaa, käsitän.
Mutta jos edes toistamme suvaitaan,
niin monenlaista mahtuu tähän maailmaan.
Jotakin ehkä tiedän,
monenlaista siedän,
mutta vaikka hermoja joskus raastaa,
kun täältä tulee pelkkää saastaa,
silti, tiedän sen,
en ole ihan tavallinen ihminen.

Ulla-Maija Mantere