Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Aamutähti.
Aamutähti
Aamulla aikaisin
terassille astelin,
tähtitaivasta katselin.
Silloin aamutähti
minua johdattamaan lähti.
Se loisti päällä metsien,
kirkkaana hohti päällä vuorien,
Näin matkalla outoa väkeä,
enkä nyt tarkoita käkeä,
vaan monenlaista mönkijää,
jotka arjessa monesti huomaamatta jää.
Tähti pysähtyi outoon paikkaan,
millaista ei koe päällä maan.
Oli erilaista haltijaa,
saunatonttua kerrassaan.
Enkeleitä tuhansittain
iloitsemassa nähdä sain.
keijut siellä karkeloi,
harppu juhlatunnelmaa soi.
Koko taivaallinen kansa
huvitteli musiikin kanssa.
Olihan siellä tietenkin myös yksisarvisten joukko,
ja lohikäärmeillä oma suojainen loukko.
Elementtaaleja
ja tietenkin myös deevoja.
Nekin musiikista nauttivat,
hilpeät olivat tunnelmat.
Mestarit hymyssä suin siellä
olivat tietysti paikalla vielä.
Juhlan kyllä tunnistin,
mutta syytä vielä arvailin.
Keiju sen kuiskasi korvaani,
nyt on tullut minun vuoroni
tutustua heihin paremmin,
näin saan tunteen varmemman.
Siispä liityin juhlaan minäkin,
ehkä huomenna on jo vuoro sinunkin,
liittyä sakkiin tähän,
josta ymmärrämme niin kovin vähän.
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Ajaton.
Ajaton
Olen ajaton,
sieluni on rajaton,
ei minua kahlitse mikään,
ei uskonto länteen tai itään.
En kuulu minnekkään
ja kuulun kaikkialle,
voin ajatuksissa lentää taivahalle,
voin nähdä linnunradan,
pikkuhiljaa tajuamaan alan,
mitä tarkoittaa olla ääretön,
mutta ei todellakaan äänetön.
Opin itseäni rakastamaan,
muille toki rakkautta jaan,
mutta niin,
etten sovi yhteenkään muottiin,
älä turhaan rajoita,
voin kyllä rakentaa pilvilinnoja.
Tiedän, luulen,
tunnen tuulen jo kutsuvan,
tunnen kiitollisuuden valtavan.
Eikä tämä tähän jää,
tämä on vasta alku,
eikä mikään matkan pää.
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo 7. presidentti Paasikivi.
7. presidentti Paasikivi
Jos kerran Paasikivestä puhutaan,
miten Johan Gustaf Hellste`n liittyy koko asiaan?
Johan Hellste`n syntyi 27.11 1870 Kosken kunnassa,
hän kuoli 14. joulukuuta 1956 pääkaupungissa.
Tässä välissä hän vaihtoi nimeään,
ja Johan jäi historian hämärään.
Juho Kusti Paasikivi sen sijaan muistetaan,
ja nyt kerron hänestä hieman tarkempaan:
Nelivuotiaana Juho äitinsä menettää,
kymmenen vuoden päästä kuolema isänkin korjaamaan ennättää.
Iäkäs täti Juhon otti huostaansa,
pojan ollessa vasta 14-vuotias.
Lukioaikana Juho nimensä suomensi,
räiskyvä oli tämän nuorukaisen tempperamentti.
Hänestä kehittyi itsenäinen ja itsepäinen nuorimies,
joka vielä tuolloin tuskin elämänpolkuansa ties`.
Yliopistossa alkoi venäjänkieltä opiskelemaan,
ja toimittaja-matkalle Novgorodiin lähteä saa.
Juho valmistui filosofian kanditaatiksi,
vaihtoi opiskelualaa oikeustieteelliseksi.
Rakastui Anna Forsmaniin,
ja neljän vuoden jälkeen heidät vihittiin.
He saivat kaksi tytärtä ja kaksi poikaa,
voisivatko asiat paremmin ollakkaan?
Juho valmistui molempien oikeuksien tohtoriksi,
ja aikanaan hänet nimettiin Valtionkonttorin ylitirehtööriksi.
Taisteli kunnallisen ja valtiollisen äänioikeusuudistuksen puolesta,
ja suurlakon jälkeen nousi merkittäväksi vaikuttajaksi politiikassa.
Hoiti nykyistä vastaavaa Valtiovarainministeriön tehtävää,
mutta ura lyhyeksi jää.
Venäjän poliittisiin kysymyksiin,
kun Juhon puolue ei voinut sitoutua kaikkiin venäläisten vaatimuksiin.
Erosi politiikasta,
sai paikan, Kansallis-osakepankista,
pankinjohtajana,
mutta politiikassa hänen apuaan tarvitaan neuvonantajana.
Hän oli hyväksymässä torpparien vapautuslakia,
moni ovi sulkeutui voimakkaan tempperamentin takia?
Ainakin paikalta KOP-n johtajan
ja vuoksi vaimon äkillisen kuoleman,
Juho erosi pankista,
pääjohtajan virasta.
Jäi virallisesti eläkkeelle,
mutta kohtalolla oli vielä käyttöä tälle miehelle.
Avioitui uudestaan ,
kun Alli Velveesta uuden emännän saa.
Alli oli taitava tempperamenttista miestään käsittelemään,
Paasikivi muutti diplomaatiksi Ruotsiin suhteita lähentämään.
Joutui pariinkin kertaan Neuvostoliiton kanssa rauhasta sopimaan,
ja hallituksen salailu sai jälleen Paasikiven eroamaan.
Paasikivi osallistui Tukholmassa ja Moskovassa rauhanneuvotteluihin,
suostutteli hallitusta rauhan tielle lähtemään,
ja kohta hänet taas neuvotteluista ulos jätetään.
Kävi kuitenkin niin,
että Paasikiveä taas tarvittiin
tyydyttäviä suhteita naapuriin rakentamaan,
koska hänet Neuvostoliitossa hyvämaineisena rauhanmiehenä tunnetaan.
Hän loi hyvät ja luottamukselliset välit Neuvostoliittoon,
Mannerheimin ero sitoi Paasikiven Suomen kohtaloon.
Paasikivi joutui häntä pääministerinä tuuraamaan,
ja hänet toisellekkin kaudelle presidentiksi valitaan.
Stalin ehdotti suomelle ystävyys,- yhteistyö- ja avunantosopimusta,
Paasikivi piti huolen siitä, että sopimus laadittiin suomalaisten luonnostelman pohjalta.
Paasikiven aikana Suomi liittyi Pohjoismaiden neuvostoon,
sekä Yhdistyneisiin Kansakuntiin.
Juhon aikana Suomi maksoi sotakorvauksia,
siirtoväki oli saatu asutettua,
ja säännöstelyä oli purettu asteittain,
Paasikivi rauhaa arvosti,
hän myös Rydin kuritushuoneesta armahti.
Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi näin vauhtia sai.
Presidenttikauden jälkeen Paasikivi muistelmiaan kirjoittaa,
mutta ne eivät hänen toimestaan
saapuneet luettavaksi milloinkaan.
Sydänkohtaus Juhon hautaan vei,
ja presidentin eläkettä hän pitkään nauttinut ei.
Hietaniemen hautausmaalla
lepää hänkin mullan alla.
Alli Amanda Valve,
tunnetaan paremmin Alli Paasikivenä.
Hän syntyi 19.11 1879 Kärkölässä,
kuoli 13.7 1960 Helsingissä.
Koulu jäi kesken 7-luokalla.
kun näyttelemisen halu oli valtava.
Hänkin toimi Kansallis-Osake-Pankin työntekijänä,
meni naimisiin yli viisikymppisenä.
Alli toimi miehensä sihteerinä,
availi esim. presidentin kirjeitä.
Alli vastaili puhelimeen,
hän päätti, mikä puhelu presidentille etenee.
Alli-täti oli myös Lastentautien Tutkimussäätiön perustajajäsen,
Alli oli hyvä matematiikassa,
ja organisointitaidossa.
Syytä Allin myöhäiseen avioitumiseen ei oikein tiedetä,
liekö syynä ollut halu omista asioistaan määrätä?
Avioituessaan naiset menettivät täysivaltaisuuden,
Alli ilmeisesti halusi suunnan uuden.
Hän oli näyttävä nainen,
tarmokas ja eturivin taustavaikuttaja.
Hoiti talouden,
ja monen säätiön, oli itsellinen.
Hän suojeli varsinkin lapsia,
ja tuki myös sotasokeita.
Hänet monen säätiön kunniapuheenjohtajaksi nimettiin.
Kielitaitoisena ja näyttävänä
Alli oli elementissään.
Paasikivi itse myhäili taka-alalla,
kun vaimo sai tilannetta hallita.
Hän mielellään pukeutui näyttävästi ,
ja hoiti tilanteet päättävästi.
Kuoleman syytä en löytänyt,
mutta mainitaan,
että pitkään jatkunut sairaus Allin uuvuttaa.
ja hänet miehensä viereen haudataan.
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Tove Jansson.
Tove Jansson
Vaikka vuosittain tasa-arvoa juhlitaan,
vain kahdelle naiselle liputetaan.
Tänään muistetaan heistä toista,
Tove Marika Janssonia.
Tove Jansson, syntyi 9.8 1914 Helsingissä,
kuoli 27.6 2001 myöskin Helsingissä.
Taiteilijoita olivat hänen vanhempansa,
Tove teki taiteellista yhteistyötä myös veljiensä kanssa.
Toven äiti oli ruotsalainen,
ja Ruotsista löytyy myös malli muumi-kirjojen,
Tove tauluja maalasi,
kirjoja ja novelleja kirjoitti,
piirsi sarjakuvia,
suunnitteli freskoja,
Ainakin yhden kirkon alttaritaulun maalasi hän,
Tovesta kerron kohta hieman enemmän.
Vanhemmiten keskittyi enemmän kirjoihin ja kuvataiteeseen,
tänään kiinnitetään huomiota myös suomalaiseen taiteeseen.
Tove käsitteli kirjoissaan vaikeita asioita,
kuten yksinäisyyttä, riittämättömyyttä ja kuolemaa,
Muumi-kirjoista niistä enemmän lukea saa.
Tove useammallakin kirjallisuuspalkinnolla palkittiin,
mutta hän itseään taidemaalariksi luonnehtii.
Muumi-kirjoja on käännetty lähes 50 kielelle,
on siinä saavutusta yhdelle naiselle,
eikä se vielä tähän jää,
hän kirjoitti myös 12 kirjaa ja novellia,
vietti elämää bohemia.
Tove ja Tuulikki Pietilä asuivat yhdessä,
30-vuotta pienessä mökissä,
Pellingin saaristossa,
tahtoi paikan, jossa
voi nauttia luonnosta ja vapaudesta,
perheen tuesta ja rakkaudesta.
Mökin rakensi luvatta,
se oli Toven pakopaikka.
Olihan hänellä myös ateljee,
jossa hän yksityisyyttään varjelee.
Nautti myös matkustelusta,
Janssonin alkuperäisiä satukuvituksia
ja erikielisiä Muumi-kirjoja
on tallennettu Muumi-museoon Tampereelle,
jonne Tove ja Tuulikki ne lahjoittivat,
Vuonna 2000 Tove sai aivoverenvuodon,
joka seuraavana vuonna aiheutti kuolon.
Tove lepää sukuhaudassa,
vanhempiensa ja sukulaistensa seurassa,
Hietaniemenhautausmaalla.
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Ajatelkaa.
Ajatelkaa
Ajatelkaa, meillä on 3 sekuntia aikaa valita tunteemme!
Ja sitten vielä valitamme, että emme voi sille mitään.
Miten tuon 3 sekuntia käytämme,
siitä hetkestä tulevaisuutemme itää.
Meillä on siis valta valita, suutummeko vai naurammeko,
itkemmekö, vai laulammeko.
Meillä on valtaa ja voimaa,
kuuntele tarkasti, kuuletko, soi maa.
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo 5. presidentti Ryti.
5. presidentti Ryti
Risto Ryti
Kun Kallio joutui presidentin tehtävistä luopumaan,
uusi presidentti tarvitaan.
Risto Ryti tilalle nimitetään,
mutta ensin hieman taustaa käsitellään:
Risto Heikki Ryti syntyi 3. helmikuuta 1889 Huittisissa,
hän kuoli 1956 pääkaupungissa.
11-lapsisen perheen neljäntenä lapsena,
koti tunnettiin varsinaisena suurtilana.
Ristoa maatyöt eivät juuri kiinnostaneet,
muut perheen pojat taas eivät samoin kirjoista nauttineet,
Risto olikin pojista ainoa,
joka valmistui ylioppilaaksi,
häntä luonnehditaan velvollisuuden tuntoiseksi, kunnianhimoiseksi ja sisukkaaksi.
Ylemmän lainopillisen tutkinnon suoritti kolmessa vuodessa,
suoritti lainopin kandidaatin tutkinnon
ja sai varatuomarin arvon.
Valmistui molempien oikeuksien kandidaatiksi,
opiskeli Oxfordissa merioikeutta,
mutta opinnot katkesivat maailmansodan syttymiseen,
matkalla Riston tiedetään ystävänsä sisareen rakastuneen.
Pari vuotta myöhemmin nuoripari vihittiin,
ja seurustelu päättyi papin aameniin.
Vaimonsa Gerdan kanssa meni ystävänsä syntymäpäivää juhlistamaan,
venäläiset tulivat heitä junaan ahtaamaan,
syntyneessä sekasorrossa yksi matruuseista ampui Kordelinin,
ja hänen testamenttinsa mukaan Ryti perusti yleisen Edistys-ja sivistysrahaston.
Ryti toimi kahdessa hallituksessa valtiovarainministerinä,
hoiti siellä talous-ja menoarviokäytöntöä,
ja sai sen tasapainottumaan,
ja tapaus johti Suomen pankin hallintaan.
Pääministeriksi Ryti ei tahtonut laisinkaan,
mutta Kallion painostus sai hänet taipumaan.
Kun Kallio ei perehtynyt ulkopolitiikkaan,
joutuivat Ryti ja Tanner sitä hoitamaan.
Kallion kuollessa
oli Ryti pääministerin virassa.
Hänestä tuli virkaatekevä presidentti,
eikä päivääkään ollut puolustusvoimien ylipäällikkönä,
koska Kallio oli pyytänyt siihen tehtävään Mannerheimia.
Ryti erosi presidentin tehtävistä terveyssyihin vedoten,
mutta liittoutuneiden mielestä Ryti oli sotaan syyllinen.
Hänet 10-vuodeksi kuritushuoneeseen tuomitaan,
mutta kolmen vuoden jälkeen hänet armahdetaan.
Terveys oli kuitenkin jo mennyt,
eikä Ryti enää selvinnyt,
Hän kuoli 67-vuotiaana,
hautajaisia pidettiin itsenäisenä surujuhlana.
Hietaniemen hautausmaalle hänet haudattiin,
ja viimeinkin rauhaan hänet päästettiin.
Gerda Paula Ryti (o.s. Serlachius, syntyi 11. lokakuuta 1886 Viipurissa,
kuoli 8. syyskuuta 1984 pääkaupungissa.
Gerda kävi ruotsinkielistä tyttökoulua,
opiskeli saksaa, taidehistoriaa ja kirjallisuutta,
Myöhemmin opiskeli vielä Lontoossa englantia,
kielitaito oli myöhemmin valttia.
Kolme lasta synnytti,
konttoristin hommat lopetti
ennen lasten syntymää,
liekö perhe kiinnostanut työtä enempää?
Gerda tunnettiin vastuuntuntoisena maan ensimmäisenä naisena,
joka tuki maataan ja miestään vaikeina vuosina,
Hänet tunnettiin hiljaisena ja uskonnollisena,
piti monta radiopuhetta sota-aikana.
Gerda kaksi murhaa näki,
jyrkkä oli Suomen alkuaikojen mäki.
Gerda oli myös silloin paikalla,
kun Kallion piti kotiin junalla lähteä.
Toisin kävi,
Gerda Kallion kuolevan näki.
Hän oli selväkuuloinen,
henkimaailman viesti oli hänelle luonnollinen.
Gerda oli leskenä 28 vuotta.
Hän oli kuollessaan 98-vuotias,
Gerda miehensä viereen haudattiin,
Hietaniemen hautausmaalle hänetkin saatettiin.
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Hetkinen.
Hetkinen
Hetkinen,
olemmeko unohtaneet puhtaan ruuan merkityksen?
Tulehdusta aiheuttavat sokeri ja transrasvat,
myös gluteiini, maitotaloustuotteet ja vilja voivat vaurioittaa maha-suolikanavat.
Kun maha-suolikanavan seinämät vaurioituvat niin,
tämä altistaa elimistön tulehduksiin.
Tulehdukset taas lyhentävät elinaikaa,
ja lääketehtaat taas riemuissansa käsiänsä hankaa.
”Lääketeollisuus on edistynyt niin pitkälle,
että tervettä ihmistä tuskin löytää!”
Mikä on pielessä,
jos vain raha on teollisuuden mielessä.
Kerrotaan terveen ihmisen muuttaneen Afrikasta Amerikkaan,
paikalla voisi olla ihan joku muukin länsimaa.
Uudessa kotimaassaan ihminen Alzheimeriin sairastuu,
mutta harva tästä huolestuu.
Ruokavaliolla ja Alzheimerin taudilla on selvä kytkös,
myönnämmekö me sen,
vain viineriä mässäillään
ja kärsimme hieman pidempään.
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Työsuhde.
Työsuhde
Uusi aika pelottaa,
epävarmuus ahdistaa?
Mitäpä, jos asiaa ajatteleekin näin,
että kaikki järjestyy vielä parhainpäin.
Olet työsuhteessa
ja asut työsuhdeasunnossa.
Tai jos haluat jotain muuta,
esimerkiksi halailla puuta,
sinusta voi tulla metsänhoitaja,
olisiko se huono asia?
Et itse omista oikeasti,
mutta laske mielestäsi painolasti.
Työnantajasi sinusta kyllä huolehtii,
iloitsemaan ja nauttimaan sinut tänne luotiin.
Voit oikeasti saada, mitä haluat,
kunhan vain oman egosi taltutat.
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo 4. presidentti Kallio.
4. presidentti Kallio
Gustaf Kalliokangas, ei kerro mitään kenellekkään,
miten hänet Suomen historiaan liitetään?
Hänet paremmin Kyösti Kalliona tunnetaan,
ja aivan varmasti kallion lujuutta tarvitaan,
johtamaan maata talvisodan aikana,
tai neuvottelemaan välirauhan aikana.
Kallio syntyi 10.4.1873 Ylivieskassa,
kuoli 14.12.1940 junanvaunussa,
kotimatkalla, presidentin toimesta luovuttuaan,
mutta ensin muuta historiaa.
Kallio oli presidenteistä ainoa,
jolla ei ollut minkäänlaista tutkintoa.
Hän oli maatalon poika,
suurtilallinen, joka
osti maata, raivasi metsää ja uutta peltoa,
maatalon töihin polte oli valtava.
Vielä presidenttiaikana
piti tilansa hoidon omassa hallussa.
Hoiti säästöpankin kirjanpidon,
osallistui kunnaallispolitiikkaan,
ja myöhemmin valtion politiikkaan.
Hän vastusti Venäjän kutsuntoja,
ja osallistui karkotettujen suomalaisten kokoukseen Ruotsissa.
Kallio johti Suomea pääministerinä,
ja toimi hän myös maatalousministerinä.
Sisällissodan aikana
Kallio pysyi tiukasti Stadissa.
Sodan jälkeen hän matkusti takaisin Nivalaan,
yhtenäisyyttä korostamaan.
Tätä puhetta pidetään yhtenä Suomen parhaista,
eikä sitä löydy mistään dokumenteista.
Kallio esitteli eduskunnassa torppareiden vapautuslain.
mutta laki sisällissodan jalkoihin jäi vain,
sodan jälkeen se kyllä hyväksyttiin,
Kallio suhtautui kriittisesti Itä-Karjalaan kohdistuviin heimosotiin.
Eduskunnan puhemiehenä
hän toimi 15 valtiopäivillä,
kolmesti maatalousministerinä,
neljästi pääministerinä,
toimi puolustus-ja kulkulaitosministerinä.
Hänet myös Suomen Pankin johtajaksi valittiin,
ja pulavuosina sen seuraukset kai stressinä havaittiin.
1937 hänet presidentiksi valittiin
maalaisliiton ja SDP:n tuella,
valinta huomioitiin myös Neuvostoliitossa,
sieltä sähke lähetettiin,
ja presidenttiä sillä onniteltiin.
Kallio tunnettiin rehtinä miehenä,
joka halusi pitää Suomen itsenäisenä.
Oli aina valmis muita auttamaan,
ja teki useita matkoja ympäri Suomenmaan.
Näihin matkoihin usein Kaisakin osallistui,
ja näin presidenttiparin suosio vahvistui.
Ulkomailla Kallio kävi vain Ruotsissa,
pohjoismaista apua sotaan toivomassa.
Viron presidentti kävi Suomessa
ainoana ulkomaisena vieraana.
Talvisodan jälkeen Kallio parahti:
”Kuivukoon käteni, joka on pakotettu tälläisen paperin allekirjoittamaan!”
Sodan jälkeen hän keskittyi kansaa rohkaisemaan
ja maata jälleen rakentamaan.
Hän näytti itse esimerkkiä evakoiden asuttamiseen,
ja antoi osan tilastaan heidän omakseen.
Kallio pyysi eroa presidentin virasta terveytensä takia,
kotiinlähtö oli ilmeistesti hänelle kovinkin makia,
mutta sitä hän ei nähnyt enää milloinkaan,
vaan kunniapartiota rautatieasemalla tarkastaessaan
Porilaisten marssia soitettaessa
hän adjutanttinsa käsivarsille tuupertui,
toinen lähden kertoo hänen kuolleen junassa,
toinen sano hänen kuolleen lähtöjuhlallisuuksissa.
Katariina (Kaisa) Kallio (o.s Nivala; syntyi 28. toukokuuta 1878 Nivalassa
kuoli – 24. marraskuuta 1954 myöskin Nivalassa.
Hänkin oli maatalon tyttö,
sisaruksista en löydä sanaakaan,
vain kerran sisaruksista mainitaan.
Kaisa Kyösti Kallion nai
ja liitosta kuusi lasta sai.
Hoiti kodin tunnollisesti,
ja vastuullinen oli myös Maan äidin pesti.
Hoiti edustustehtäviä huolella,
tahtoi varsinkin naisia suojella.
Talvisodan aikana
Kaisa kiersi sairaaloissa ja siirtoväen luona,
rohkaisten
ja toivoa tuoden.
Omasta tyylistään ja tavoistaan
hän ei ollut valmis luopumaan.
Asennutti presidentinlinnaan kangaspuut.
jolla syntyivät matot ja monet tekstiilit muut.
Näistä osa on edelleen linnassa,
vieläkin käytössä erityistilanteissa.
60-vuotislahjaksi saamilla rahoillaan,
hän Kaisankodin perusti
uupuneille
ja masentuneille,
rauhaa ja lepoa kaipaaville naisille.
Miehensä kuoleman jälkeen takaisin Nivalaan matkusti,
tavallista elämää jatkamaan.
Kaisa oli tunnetusti uskonnollinen,
rohkea ja tunnollinen.
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Eino Leino.
Eino Leino
Tämän koen jo hieman haastavana,
koska on jo kolmas runo aiheesta kirjoitettavana.
Hän syntyi 6.7.1878 nykyisessä Kajaanissa,
ja kuoli vain 47-vuotiaana, 10.1.1926 nykyisessä Tuusulassa.
Armas Einar Leopold Lönnbohm syntyi keskivarakkaassa kodissa,
kymmenlapsisen perheen kuopuksena.
Hövelön tilalla,
samalla,
jolla Elias Lönnroth asui 40-vuotta aiemmin,
liekö siinä alku innon tarinoihin ja kaskuihin?
12-vuotiaana Eino siirtyi Hämeenlinnaan,
koska perheen varallisuus romahtaa
isän kuoleman takia,
eikä nälkä lähde lukemalla lakia.
Leino valmistui ylioppilaaksi 16-vuotiaana,
ja alkoi opiskella myös yliopistossa,
mutta kirjalliset harrastukset veivät voiton opiskelusta,
jo nuorena Leino kiinnostui runoilusta.
Kajaanin linna ilmestyi jo Leinon ollessa 12-vuotias,
ja lienee äidinkielen tunnilla ollut ahkerakin oppilas,
ainakin luki siellä latinaa,
että ulkolaisista kirjailijoista jotain irti saa,
luki myös saksan-ja ranskan kielisiä tekstejä,
ja käänsi hän suomeksi myös joitakin tekstejä.
Mikko Vilkastus ja Teemu nimimerkillä kirjoitti,
ihastutti ja monta lukijaa vihastutti,
suoralla satiirillaan,
mistä venäläiset eivät pitäneet laisinkaan.
Leino kiinnostui myös teatterista,
ja hänen romaaneissaan seikkailleista satiirisista hahmoista.
Italiaan Saksan kautta matkusti,
siellä mm. Danttea opiskeli.
Leino muistetaan pyylevöityneenä boheemina
pitkine kiharoineen ja viittoineen,
mainitaan hänen nimettömänä kaupunkikulttuuria tarkkailleen.
Sisälissodan hän koki raskaasti,
Helsingissä sota-ajan oleskeli,
myöhemmin ajoi punavangeille yleistä armahdusta
ja kuolemantuomiosta luopumista.
Tahtoi kansaa näin yhdistää,
ihanteitaan ylläpitää,
vetosi kansaan rauhan ja keskinäisen ymmärryksen puolesta,
kärsi itse myöhemmin myös vuotavasta suolesta.
Eino kolmesti avioitui,
jokainen liitto pikaisesti kariutui.
Vain yksi lapsi mainitaan,
muita ei kai olekkaan.
Onervan kanssa avioitunut ei lain,
ystäviä olivatko vain?
Leinon kuolinsyystä arvaillaan,
Onervan lähteessä syfiliskin mainitaan.
Aiheesta olen kirjoittanut aiemminkin,
jos kiinnostaa, voit tutustua arkistoihin.
