Keskikesä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Toivotamme hauskaa juhannusta.

Keskikesä

Keskikesän aikaan
tehdään monenlaista juhannustaikaa.
Yksi kukkakimppua kerää,
toinen heinäpellosta herää.
Kolmas kaivon pintaan kurkistaa,
ehkä sieltä armaansa nähdä saa.
Ja jos sataakin vettä,
moni miettii silloin että
pilalle meni tämäkin Juhannus.
Ei silti aivan,
sateenvarjon vain esille kaivan,
laitan saunan päälle,
ei sentään voi lähteä jäälle.
Loma on loma,
aika ihan ikioma.
Viranomaiset voi silti helpommalla päästää,
ja höllmöilyt kuivalle maalle säästää.
Sataa tai paistaa,
makkaran kyllä voi haistaa.
Paistuuko se nuotiossa, grillissä
saunassa, onko sillä niin väliä,
kunhan lomalla voi itseänsä helliä.
Hauskaa Juhannusta kaikille,
aivan jokaiselle säädylle.

Ulla-Maija Mantere

Kotka

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tällä kertaa runoillaan kotkasta.

Kotka

Kotkana tahdon kiitää,
korkealla taivaalla liitää,
tuntea maat, metsät, veet,
havaita suon silmäkkeet.
Tuntea ilmavirran nostavan,
sen korkeuksiin kantavan.
Olen uljas,
olen suuri,
ei minua pidättele Kiinanmuuri,
voin helposti ylittää sen,
vain siipeni lentoon avaten.
Voin aistia suuren vapauden,
huomata maailman kauneuden,
myös kuinka sitä tuhotaan,
onko minulle pesäpuuta ollenkaan?
Olen monilta paikoilta kadonnut jo kokonaan,
koska luonto täyteen rakennetaan.
Tähän kaikkeen tulee vielä stoppi,
on aika ottaa muutoksesta koppi
ja voin taas vapaana kiitää,
korkealla, korkealla taivaalla liitää.

Ulla-Maija Mantere

Ihmiskauppa

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tällä kertaa runoillaan ihmiskaupasta.

Ihmiskauppa

Ihmiskauppaa – kamalaa,
miten sen voisi lopettaa?
Et saa kadulla kulkea,,
estää sen toinen ihminen julkea.
Et ihmisarvoa omistaa,
passista ei puhettakaan.
Vain ankaraa työtä,
usein jopa keskellä yötä.
Ihmisarvosi murenee,
ei se haittaa orjuuttajalle tee.
Vain vankikoppi pikkuinen
löytyy autotallista, kellarista,
auringonpaistetta vain unelmista.

Ulla-Maija Mantere

Itsensä rakastaminen

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tällä kertaa runoillaan aiheesta itsensä rakastaminen.

Itsensä rakastaminen

Voi, kuinka vaikeaa
onkaan itseänsä rakastaa!
Kuitenkin, se on erittäin tärkeää,
monta asiaa huomaamatta jää,
jos ei itseänsä rakasta.
Vedä siis jokin ässä pakasta,
ajatuksesi täysin muuta,
lakaiskoon kotiasi uusi luuta:
”Minä itseeni luotan,
kauneutta ympäristööni tuotan.
Pystyn toiveeni saavuttamaan,
sillä kykenen itseäni rakastamaan!”

Ulla-Maija Mantere

Mitä muut ajattelevat

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tällä kertaa runoillaan aiheesta Mitä muut ajattelevat.

Mitä muut ajattelevat

Mitä muut ajattelevat?
Miksi sinä siitä välität
ja oman elämäsi elämättä jätät?
Elämä on liian lyhyt murehtia moista.
kuljetaan ennemmin polkua toista
ja valitaan reitti oma,
kiemurainen tai soma,
mutta päätetään suunta aivan itse.
On toisten ongelma,
jos he eivät tajua:
Tämä on sinun elämäsi.
teet itse omat päätöksesi,
kannat itse siitä vastuun, ei kukaan toinen,
joten onkohan aika lopettaa vertailu moinen?
Ulla-Maija Mantere

Koiraruno

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tällä kertaa kuullaankoira runo.

Koiraruno

Minä sinua palvon,
päivin, öin vuoksesi valvon.
Minä nukun vain koiranunta,
olkoon sinulla rauhaisa untenvaltakunta.
Voit minulle huolesi kertoa,
kuuntelijana minulle tuskin on vertoa.
Terveyttäsi tarkkailen,
huomaan jokaisen pienen muutoksen.
Voin etsiä sinut synkästä metsästä,
minä en kärsi pimeästä.
Opeta minut toimimaan,
voin sinut kadun poikki opastaa.
Haistan rakennuksesta homeet, huumeet,
huomaan  jopa alkavat kuumeet.
Koulutettuna onnistuu moni muukin asia,
sillä minä en ole lasia.

Ulla-Maija Mantere

J. V. Snellman

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Toivotamme hyvää J. V. Snellmanin päivää.

J. V. Snellman

Snellman,
piti ihan tarkistaa,
miksi häntä juhlitaan.
Hänet filosofina tunnetaan,
suomenkielen edistäjänä muistetaan.
Hän oli myös lehtimies ja kirjailija,
tunnettiin hänet myös fennomaanina.
Hän vaikutti markan käyttöönottamiseen,
valtiomies ,ja niin edelleen.
Yhtenä kansallisista herättäjistä hänet myös tunnetaan,
häntä tänään juhlapäivällä muistetaan.

Ulla-Maija Mantere

Äitienpäivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Toivotamme hyvää äitienpäivää.

Äitienpäivä

Taas muistetaan äitiä,
kuinka hän onkaan tärkeä.
Meitä hellii, huoltaa, hoivaa niin,
hukuttaa meidät lämpöisiin ajatuksiin.
Äiti aina kannustaa ja rohkaisee,
ei itsestään liikaa numeroa tee.
Monet surut hän kuuntelee,
kyyneleet poskilta pois suutelee.
Äiti, kotiäiti tai uranainen,
jollainlailla samanlainen.
Käsipareja on kai tuhansittain,
vapaapäiväkö muka sunnuntai?
Monet hommat luontuu juoksuaskelin,
äidillä on aina syli lämpimin.
Tästä kaikesta tahdon äitiä kiittää,
kiitoksiin vielä mukaan kukkakimpun liittää.

Ulla-Maija Mantere

Rajaton

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään runoillaan aiheesta rajaton.

Rajaton

Olen ajaton,
sieluni on rajaton,
ei minua kahlitse mikään,
ei uskonto länteen tai itään.
En kuulu minnekkään
ja kuulun kaikkialle,
voin ajatuksissa lentää taivahalle,
voin nähdä linnunradan,
pikkuhiljaa tajuamaan alan,
mitä tarkoittaa olla ääretön,
mutta ei todellakaan äänetön.
Opin itseäni rakastamaan,
muille toki rakkautta jaan,
mutta niin,
etten sovi yhteenkään muottiin,
älä turhaan rajoita,
voin kyllä rakentaa pilvilinnoja.
Tiedän, luulen, tunnen
tuulen jo kutsuvan,
tunnen kiitollisuuden valtavan.
Eikä tämä tähän jää,
tämä on vasta alku, eikä mikään matkan pää.

Ulla-Maija Mantere

Hyvää vappua

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Toivotamme hyvää vappua.

Vappu

Vappu, yleensä muistetaan työläisiä, ylioppilaita ja niin edelleen, tänävuonna tiedän kaiken muuttuneen.
Nyt ei kahvilaankaan mennä saa,
ei porukalla kevään alkamista juhlistaa.
Vaan, on meillä silti kevät, ja vieläpä aikainen,
juhlitaan kotona linnun laulusta nauttien,
muistetaan ystävää,
jota tällä hetkellä ei edes nää,
tiedetään, tämäkin vaihe päättyy vielä,
siihen asti sinä kuulija siellä,
lähetän sinulle rakkautta,
toivon sen lievittävän kaipausta. Toimintoja käytettävissä

Ulla-Maija Mantere