Talvipäivänseisaus

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo talvipäivänseisaus.

Talvipäivänseisaus

Jee! Taas päivät alkaavat pidentymään,
Minä kun en totu tähän hämärään.
Kun aamulla lähtee jonnekkin, on pimeää,
illalla palatessa mitään ei silloinkaan nää.
No, lumi hieman valaisee.
Vaan luminen aika vuosi vuodelta hupenee.
Miten ihmeessä ihmiset pärjäävät Lapissa.
Siellä kun ei aurinkoa näy reilussa kuukaudessa.
Eikä revontulistakaan apua saa,
ne tuskin joka ilta loimuaa.

Ulla-Maija Mantere

Pitkävihainen

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Pitkävihainen.

Pitkävihainen

Mitä hyötyä on olla pitkävihainen,
toinen osapuoli tuskin tietää syytä sen.
Pitkävihaisuus vain omaa energiaa kuluttaa,
ja itse sen seurauksista kärsiä saa.
Tee itsellesi palvelus
ja lopeta turha murjotus,
näin on kaikkien helpompi olla,
eikä turhaan sekoa omakaan polla.
Kaikki erehtyvät toisinaan,
voi anteeksianto tapahtuman puhdistaa.

Ulla-Maija Mantere

Lucia

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Lucia.

Lucia

Luulo ei ole tiedon värtti,
sanoi mummoni aikoinaan,
ja taas kerran se huomataan.
Luulin Lucian olleen ruotsalaisen,
mutta nyt huomaan hänen olleen sisilialaisen!
Lucia on suomeksi valotar,
ei siis mikään Jumalaatar,
mutta pyhimys kuitenkin,
jonka tekstistä kovin vähän ymmärsin.
Ei tiedetä hänen syntymäaikaansa,
enkä löytänyt hänen kotipaikkaansa.
Kuolinpäivänä Lucian päivää vietetään,
ja silloin usein Lucia-neidon nään.
Hän pukeutuu aina valkoisiin,
hiuksilleen kynttiläkruunu laitettiin,
ja punainen vyö kuuluu asuun tähän,
ja kädessä oleva kynttiläkin lisää valoa vähän.
Lucia-neito valitaan vuosittain,
tämänkin tiedon netistä sain.

Ulla-Maija Mantere

Propaganda

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Propaganda.

Propaganda

Sellaista sotaa ei olekkaan,
jossa ei käytettäisi propagandaa.
Ja me uskomme kaiken, mitä hallitus määrää,
vaikka se olisi kuinka väärää.
Miten lienee oman sananvapautemme laita,
olemmeko kehityksessä pidemmällä kehitysmaita?
Muistan vielä hyvin viimeisen pandemian,
ja kaiken sen probagandan valtavan,
millä ihmisiä peloteltiin,
jokaisessa uutislähetyksessä pelkoa voimistettiin.
Minua aina surettaa,
kun ihmiset valmiiseen muottiin sullotaan.

Ulla-Maija Mantere

Sibelius

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Sibelius.

Sibelius

Johan Christian Julius Sibelius ,
eli Jean Sibelius,
tuttavallisemmin vain Janne,
jäi isästään orvoksi vain kaksivuotiaana,
valehteli sujuvasti jo pikkulapsena.
Omasi vilkkaan mielikuvituksen,
ja merimiessedän käyntikortit ruokkivat sen,
sedän nimi Johan oli kirjoitettu tyylikkäästi Jean,
ja näin hän nimesi itsensäkkin.
Janne oli varsin tuhlaavainen,
taiteellisena kai ailahtelevainen.
Hän ylellisyydestä nautti,
ja itsensä Saksaan ja Wieniin vapautti.
Yritti Wienin filharmooniseen orkesteriin,
mutta hermojen pettäminen johti omanlaiseen musiikkiin.
Palasi takaisin kotimaahan,
Tottisalmelle ja Karjalahan.
Siellä vihittiin Aino Järrefelt ja Janne,
häämätka tehtiin Suomalaiselle ”pikku Niegaralle!.
eli Imatran koskelle.
Janne vieraili Lontoossa ja Yhdysvalloissa,
luomistyö toimi hyväsä vauhdissa.
Velkapino vain jatkoi kasvuaan,
kun Janne rahoitti tuhlailuaan.
Sisällissodan aikana
perhe haettiin turvaan Ainolasta.
Janne sävelsi jääkärinmarssin,
josta punaiset hänet valkoiseksi luulivat,
ja tämän luulon onneksi jotkut viisaat kuulivat.
Sai mittavan rahasumman 60-vuotislahjakseen,
ja näin tiedetään Jannen köyhyyden päättyneen.
Hän sai aivoinfarktin 91-vuotiaana,
ja kuoli taloudellisesti rikkaana.
Hänet Ainolan pihalle haudattiin,
ehkä joskus palaamme Jannen tyttäriin.

Ulla-Maija Mantere

Suomi

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Suomi.

Suomi

”Oi maamme Suomi,
sinun päiväs koittaa!”
Tätä maata niin rakastan,
kotimaatani arvostan.
Sen kauneus, suot, järvet, veet,
ovat mieleeni tiukasti piirtyneet.
Tunturit aavat,
tai meren rannat laajat.
On täällä ihmisellä tilaa olla,
istua iltaa nuotiolla,
tai viettää aikaa kalliolla.
Tätä maata pitää arvostaa,
ei esi-isiemme työtä unohtaa saa.
He jättivät meille vapaan maan,
heidän tekojaan tulee kunnioittaa.
Tämä maa ansaitsee vapauden,
jo muinaiset viikingit kunnioittivat kansaa sen.
Täällä arvostetaan ahkeruutta,
no, siinähän ei ole kenellekkään mitään uutta.
Arvostetaan myöskin sitkeyttä kansan jalon,
joka sai itselleen maansa puolustamisen palon.
Paljon se on kokenut,
monet asiat unohtanut,
mutta sisua ei milloinkaan
tämä kansa unohtaa saa.
Vielä kerran, sinun päiväs koittaa,
valo vielä pimeyden voittaa.

Ulla-Maija Mantere

Vammaisten päivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Vammaisten päivä.

Vammaisten päivä

Oikeastaan, minusta nimi on väärä.
Voisiko nimi olla esim. Kansainväilnen erilaisuuden päivä?
No, lailla kuitenkin luvataan,
ettei ketään vammaista sorsia saa,
jokaisella on oikaus päättää omasta kehostaan,
samoin omista asioistaan.
Olemme tulleet pitkän matkan niistä ajoista,
kun vammaiset ei saanut päättää omista rajoista.
Hänet vaivaistaloon tungettiin,
tai unohdettiin omaisten hoteisiin.
’Vähän tätä vammaisuutta haluaisin laajentaa,
eihän ketään lokeroida saa.
Jos puhutaan erilaisuudesta,
puhutaan oikeasti tasa-arvosta.
Kaikkia kunnioittavasta tasa-arvosta.
jossa ihmisarvo ei riipu pelkästään teoista,
ihonväristä tai seksuaalisesta suuntauksesta,
uskonnosta tai politiisesta suuntauksesta,
mistään ulkoisista arvoista.
Ihmisten lokerointi pahinmillaan
masennusta aiheuttaa,
Ainakin minä kärsin vammaisuuden leimasta vuosikymmeniä,
ja nyt tarvitaan yhteisöllisyyttä rajat ylittäviä.
Toivon tulevaisuutta parempaa,
rakennetaan tästä maasta yhdessä oikea mallimaa.

Ulla-Maija Mantere

Sanaleikki

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Sanaleikki.

Sanaleikki

Mietin noita huolia,
en noitahuolia.
Kulkee taakse, vaikka sataa,
kulkee taakse vaikka sataa.
Olen riippumaton
ja ripustin riippumaton,
pyysin Anna-Liisan kirjan,
anna Liisan kirja.
Ei enää noitavainoja,
enkä mieti noita vainoja.
Vetinen suo,
minulle turvaa suo.
Hauska tavata kaimaani,
hauska tavata, kaimaani. (krokotiili)
Olen kuullut, että musta aurinko nousee,
musta aurinko nousee.
Auto oli pellossa,
auto oli Pellossa.
Olli jokseenkin karu selli,
oli hauska karuselli.
Sanoilla voi leikkiä loputtomiin,
vaikka nyt sanonkin kuulemiin.

Ulla-Maija Mantere

Ennen

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Ennen.

Ennen

Kun ennen meni ostamaan huonekaluja,
olivat tuotteet kaupassa valmiina.
Sama koski rautakauppaa,
autokaupasta nyt puhumattakaan.
Toisin on nyt:
Meneppä huonekaluja ostamaan,
kai kaupan jälkeen vasta puita kaadetaan.
Rautakaupan hyllyltä harvoja tuotteita saa,
autokaupassa vasta malmia louhitaan,
kun ensin tuotteen varaat,
se kuukausien jälkeen toimitetaan.
Jos nopeasti jotain tarvitaan,
suosittelen kirpputorilta katsomaan.
Vaikka maailma on muutoin hektinen,
tätä epäkohtaa ymmärrä en.

Ulla-Maija Mantere

Lasten oikeuksien päivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Lasten oikeuksien päivä.

Lasten oikeuksien päivä

Tästä on maarätty Yk-ssa,
lapsen oikeudet vain helposti unohtuvat tuskassa.
Lasten pahaa oloa ovat lisänneet pandemia, sota ja ilmastokriisi,
eikä turvallisuutta lisää, jos loppuu riisi,
tai rahaa ei riitä ruokaan ja vaatteisiin,
säästäminen kohdistuu helposti lasten tarpeisiin.
Tänä vuonna teemana on lasten turvallisuus,
uusi uhka on kuitenkin lapsiin kohdistuva seksuaalisuus:
Varsinkin tytöt ovat siitä huolissaan,
eihän kenenkään toisen kehoon kajota saa.
Tämä on hyvä muistaa jokaisen,
niin lapsen, kuin myös aikuisen.
Lapsissa on tulevaisuus,
löytyykö aikuisilta joustavuus,
pitää lapsista hyvää huolta,
ettei turvaa joudu hakemaan vaikka suolta.

Ulla-Maija Mantere