Pyyntö

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Pyyntö.

Pyyntö

Maailmankaikkeus,
avaa silmäni näkemään,
se, mikä vielä verhon taakse jää.
Auta minua ymmärtämäään,
mitä en vielä voi käsittää,
Auta minua kuulemaan,
mitä en vielä jaksa oivaltaa.
Anna minun tuntea aidosti ja syvästi,
tahdon maailmalle loistaa pyhästi.
Pyydän, poista kaikki pelkoni,
valaise kaikki varjoni.
opastaa ehkä voisit tällä tiellä,
tiedän, et minulta apuasi kiellä.
Kiitos.

Ulla-Maija Mantere

Isänpäivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Isänpäivä.

Isänpäivä

Tänään isää muistetaan,
häntä lahjoin ja kahvein hemmotellaan.
Omat kortit isälle annetaan
ja tuo kaikki kyllä ansaitaan.
Jokaisella meistä on isä,
onko hän meidän elämässämme,
vai muistoissa ehkä sydämessämme,
muistetaan häntä tänään,
ehkä hieman pidempään.
Onko kyseessä isä, vaari, pappa vai ukki,
vielä marraskuussakin lämpö sydämessä kukki.
Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa muistamiseen,
kunhan hetki keskitytään kiitollisuuteen.

Ulla-Maija Mantere

Tärkeää

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Tärkeää.

Tärkeää

Usko minua,
en huijaa sinua.
Meitä opetetaan
oma itsemme unohtamaan,
vaan kun on kovin tärkeää
nostaa ensin pystyyn oma pää.
Kaikki lähtee itsensä rakastamisesta,
ja sen jälkeen vasta
voit rakastaa aidosti myös muita,
ihmisiä, eläimiä, puita…
Ja ohimennen sanoen,
olet silloin myös terveempi ihminen.
ja olet omalla rakkaudellasi saanut aikaan sen.

Ulla-Maija Mantere

Puistojen Kotka

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Puistojen Kotka.

Puistojen Kotka

Olimme puistokierroksella,
oikeastaan aivan mahtavalla.
Vaikka itse täällä asustan,
sain puistoihin aivan uuden tuntuman.
Oikeastaan, en edes ajatellut asiaa,
jokapäivä kun niitä katsella saa.
Kotka on kuitenkin puistoja pullollaan.
oli mielenkiintoista kuunnella niiden tarinaa.
Jokaisella on oma teemansa ,
jokaisessa voi jotain uutta katsella.
Vaikka kaupunki onkin ”pussinperällä”
ja siitä helposti ajaa ohi moottoritiellä,
on kaupunki tutustumisen arvoinen,
kesäisin varsin kaunis ja merellinen.
Kotkaa puistojen Kotkaksi sanotaan,
ja tämä nimitys todellakin ansaitaan.
Löytyy monta palkittua puistoa,
merenrantaa, jokisuistoa.
Jokaisesta voisi kirjoittaa erikseen,
mutta tämäkin kai riittänee?

Ulla-Maija Mantere

Halloween kekri

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Halloween – kekri.

Halloween – kekri

Kukin tavallaan
syksyä juhlia saa.
Tänävuonna Halloween arkipäivälle sattuu,
maanantaille asettuu.
No, jos arkena juhliminen on vaikeaa,
voi pyhänpäivänä koettaa uudestaan.
Sattuvat sentään samalle viikolle,
lauantaina voi viedä kynttilöitä haudalle,
tai viettää kekriä,
ja kunnioittaa suomalaista perinnettä.
Kekrinä vietettiin vuoden suurinta juhlaa.
silloin väki ruokaa tuhlaa.
Silloin tehtiin taikoja seuraavalle sadolle,
nuoret päätyivät jopa kihloille.
Nythän voi juhlia koko viikon, maanataista lauantaihin,
tai, miksei muutenkin voi mennä naamiaisiin.

Ulla-Maija Mantere

Autoilu

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo  Autoilu.

 Autoilu

Mitä ihmeessä autokoulussa opetetaan,
Aku Ankkaako siellä nykyisin luetaan?
Meidät ohitetaan jatkuvasti oikealta,
Vanhojen oppien mukaan se tuntuu laittomalta.
Vilkkua ei osata käyttää,
nopeusrajoitukset suuntaa antavia olevan näyttää.
Tietyömaalla ovat työntekijät vaarassa,
Vika tuskin lienee kaarassa.
Pitääköhän omaat tiedot päivittää,
Kun ei liikennettä tajua enää ensinkään?

Ulla-Maija Mantere

Maailman onnellisin kansa

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Maailman onnellisin kansa.

Maailman onnellisin kansa

Maailman onnellisin kansa
harvoin tukee omiansa.
Ehkä urheilijaa, toisinaan,
entinen urheilija helposti unohdetaan,
kun hän on antanut kaikkensa,
eikä häntä voi enää juhlia.
Mutta tuetaanko laulajaa,
jota koko muu maailma arvostaa?
Kuvataitelijaa arvostetaan
vasta hänen kuoltuaan.
Vai, montako maalaria voit mainita nimeltä?
Ja vielä jos sattuu olemaan monilahjakkuus.
siinä varsinaien kummallisuus!
No, Loiri oli poikkeus säännöstä,
häntä arvostettiin jo elävänä.
Mitenkä lienee laita Laura Voutilaisen,
tai monen muun taiteellisen?
Onko maailman onnellisin kansa
samalla maailman kateellisin kansa?

Ulla-Maija Mantere

Koiran sanomaa

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Koiran sanomaa.

Koiran sanomaa

Koira silmiin katsoo ja anoo,
sen katse minulle sanoo:
”Syöt itse juustoa ja makkaraa,
enkä minä saa ollenkaan!”
Ja kun en tajua vieläkään.
minua tassulla läpsäistään.
Ohimennen korvani nuolaistaan,
samalla ruokapöytä tarkistetaan:
OK: jos et itse anna, niin voinhan minä nuo itsekkin ottaa,
no, ehkä se vähän paikkoja sottaa,
mutta minäkin tahdon syödä aamiaisen.
olen kyllä sen arvoinen!

Ulla-Maija Mantere

Aleksis Kivi

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Aleksis Kivi. Hyvää Aleksis Kiven päivää kaikille.

Aleksis Kivi

Tämähän oli jo haastavaa,
kun ei halua itseänsä toistaa.
Vanhoista runoista
löytyy enemmän tietoa Einosta.
Samoin Aleksis Kivestä,
Joka tunnetaan ennenkaikkea seitsämästä veljestä.
Ei tutkintoja suorittanut hän,
vaikka yliopiston luentoja kuuteli normaalia enemmän.
Omasta perheestä haaveili,
metsäretkillä uusia töitä suunnitteli.
Luonto oli Kivelle tärkeä.
köyhyys taisi perhe-haaveet särkeä.
Ensimmäisenä suomalaisena kirjailijana Kivi mainitaan,
mutta 7-veljestä ei ansaitsemaansa arvostusta saa.
Silloin arvostettiin kansallisromantiikkaa,
ja Kivi rehellisesti kansan tuntoja kuvaa.
Vanhempi nainen hänet vaatettaa,
hänet kotiinsa myöskin majoittaa.
Vaan kun Kivi kritiikistä masentuu
ja siitä mielisairaalaan joutuu,
rapistuu hänen terveytensä lopullisesti,
hänen elämänsä vain 38-vuotta kesti.
Hän antoi meille opetuksen tärkeän,
ja minä aion ymmärtää opetuksen tämän:
Voin itse toisen hyvänolon tunteeseen vaikuttaa,
eikä ketään toista saa nujertaa.

Ulla-Maija Mantere

Suo

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Suo.

Suo

Suo
monille lajeille turvaa suo.
Edelleen,
vaikka etelästä suot ovat lähes kadonneet.
Nitä on kuivatettu peltomaaksi,
tai turvetta on poltetu energiaksi.
Metsäteollisuuskin on kasvattanut puita siellä,
ja silloinhan suo on ihmisen tiellä.
Kuitenkin,
voiko suon arvon mitata vain rahassa?
Suolla on merkitystä ihmisten virkistyspaikkana,
monien eläinten turvapaikkana.
Hillat ja karpalot kasvavat vain soilla,
monet linnut pesivät vain paikoilla noilla.
Hirvet suolla ruokailee,
karhukin sieltä marjoja etsiskelee.
Koska ihminen tajuaa,
ettei ymparistoä tuhota saa?
Olemme osa luontoa,
siis luotoa pitää suojella.
Jos metsät ja suot tuhotaan,
onko niillä virkistyskäyttöä ollenkaan?
Suojellaan suo,
joka monille lajeille edelleen turvaa suo.

Ulla-Maija Mantere