Runoja ääneen lausuttuna ääniblogissa Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Isänpäivä. Hyvää isänpäivää kaikille kuuntelijoille!
Isää taaskin muistetaan,
keittiössä hiljaa kuiskitaan,
isä mukamas herätetään
kahvikupin helinään.
Annetaan kortti, lahja soma,
tämä päivä on isän ikioma.
Hieman haikeana sitä muistelen,
kun hautakiveä katselen,
Meitä isättömiäkin on paljon,
joilla jostain syystä isä elämästä poissa on.
Vaan ajatus lämpöinen,
kulkeutukoon taakse tähtien.
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Pyhäinpäivä.
Pyhäinpäivänä edesmenneitä rakkaita muistetaan.
kauniit muistot esiin kaivetaan.
Muistetaan,
mitä kivaa tehtiin yhdessä,
oltiinko yhdessä jo jossain leikissä,
vai onko kyseessä uudempi tuttavuus,
silti rinnassa voi olla samanlainen haikeus.
Tässä tulee esiin uskontojen ero:
kristinusko opettaa,
että tuskasta kuolema vapauttaa
ja viimeisenä päivänä
olemme kaikki taas yhdessä.
Minä taas uskon niin,
että rakkaamme ovat lähellämme,
tarkkailevat tekojamme vierellämme,
vain näkymätön verho heidät erottaa,
ei kummitusjuttu ole tämän kummempaa.
Kuitenkin, kun haudalle kynttilän sytytän,
tunnen rinnassa tunteen lämpimän.
Jonain päivänä me tapaamme vielä,
ja vaikka nyt saisin kyyneliä niellä,
tiedän sen,
että olen onnekas ihminen,
ei muistoja kukaan voi viedä,
eikä kukaan toisen surun määrää tiedä.
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Aleksis Kivi. Hyvää Aleksis Kiven ja suomalisen kirjallisuuden päivää kaikille kuulijoille.
Aleksis Kivi, oikeasti Alexis Stenvall
ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija,
kuoli liian nuorena,
vain 38-vuotiaana.
Metsiä rakasti hän,
koki siellä ympäristön terveemmän.
Aikalaiset häntä kovasti kritisoivat,
kateudestako pahat kellot soivat?
Kukaties,
Kivi kuitenkin oli herkkä mies.
Vailla säännöllisiä tuloja,
maalle pakeni velkoja.
Masentui ja alkoholisoitui,
mielisairaalaankin joutui.
Menetti sairaalassa puhe-ja liikuntakykynsä
ja hänet kotiutettiin,
kun ei sairaala pystynyt parempiin saavutuksiin.
Kivi kuoli Tuusulassa,
veljensä kodissa.
Tuusulaan hänet myös haudattiin,
mitä kaikkea kansana samalla menetettiin?
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Missasin.
Viimein kun kalenteria vilkaisin,
niin huomasin, että pari tapahtumaa missasin.
Oli Tove Janssonin päivää
ja Suomen luonnon päivää.
Ja nämä kaksi on helppo niputtaa,
koska Tove luontoa kunnioittaa.
Hän oli viisas nainen,
ehkä omanlainen,
mutta luontoa hän rakasti syvästi,
oli varmasti vaikeaa sanoa kotisaarelle hyvästi.
Tovesta voisimme kaikki ottaa oppia,
kuinka hän kunnioitti luontoa.
Luonto meitä hellii,
luonto meitä lellii.
Luonto meitä rauhoittaa,
luonto meitä parantaa.
Luonnossa voimme katsontakantaamme avartaa.
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Sadas lähetys. Juhlistetaan sadatta julkaistua runoa.
Uskomaton,
mutta sadas kerta äänirunoa tämä lähetys jo on.
Löytyy sieltä kaikenlaista,
kaikki aiheet eivät kaikille maista.
Tekijänsä näköinen
on kuitenkin runo jokainen.
Jos joku aihe ei miellytä,
sen voi helposti jättää välistä,
varmaan löytyy sopivampiakin runoja,
joissa toisenlainen on tunnelma.
On pitkää,
on pätkää,
löytyy asiaa,
tai jotain hauskempaa.
Ja ainahan voi aiheista vinkata,
katsotaan, mitä asiasta voi ”virkata”.
Parhaamme ainakin yritämme.
vaikkakin ilman palkkaa jäämme.
Näillä eväillä jatketaan,
ja runoillaan kohta taas uudestaan.
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Juhannus. Toivotamme kaikille oikein ihanaa juhannusta.
Onko aikaa suloisempaa,
kun päivä kesäinen Suomenmaan!
On aurinko jo korkealla,
Suomen lippu liehuu salossa.
On koivut hankittu ovenpieleen,
kaikkea kaunista nousee mieleen.
Onko jo mansikoita,
ainakin on uusia perunoita ja voita.
Veden äärellä tietenkin
kokee suomalainen juhannuksen parhaimmin.
Kukat, puut tuoksuvat,
nousevat pintaan omat unelmat.
Pitäisikö tehdä juhannustaikoja
ja muistella ihan vanhoja aikoja,
jolloin tulevaisuuteen kurkistettiin,
vaikka pääsisikö jo naimisiin?
Ja vaikka ei taikoja tekisikään,
juhannuksena keskikesän juhlaa vietetään.
On luonto nyt kauneimmillaan,
toivottavasti siitä täysillä nautitaan.
Varotaan hieman vesillä,
ja annetaan linnuille rauha pesillä.
Hyvää juhannusta kaikille!
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Puolustusvoimain lippujuhla. Toivotamme hyvää Puolustusvoimain lippujuhlapäivää.
Pitkät perinteet yllättivät,
ja tiedot tietysti netistä löytyivät.
Luulin aina niin,
että Puolustusvoimien lippujuhlaa Mannerheimin kunniaksi vietettiin.
Totta tietysti tämäkin,
mutta silloin myös ansiomerkkejä jaettiin.
Sotaväen lippujuhla 1919 alettiin viettämään,
ja myöhemmin päivä kesäkuulle siirretään.
Liputuspäiviä olivat kumpikin,
ja kun toukokuun kolmantena sunnuntaina Kaatuneiden muistopäivää vietettiin,
oli ehkä selvempää
siirtää Puolustusvoimien juhlaa hieman pidempään.
Kaatuneiden muistopäivänäkin liputetaan
ja tietenkin tänäänkin liput tankoon hilataan.
Tänään Puolustusvoimain lippujuhlaa vietetään,
ehkä Marskin syntymäpäivä jonkun mielessä häivähtää.
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Helluntai. Hyvää helluntaita jokaiselle.
Helluntaita vietetään 10 päivää helatorstaista,
kolmanneksi suurin kirkollisista juhlista.
Helluntai on aina sunnuntai,
mutta ennen siitä toisen vapaapäivän sai.
kun sitä kaksipäiväisenä vietettiin,
mutta 1970-luvulla se yksipäiväiseksi muutettiin.
”Jos ei heilaa helluntaina,
niin ei koko kesänä!”
Näin ennen nuoriso loruili,
helluntain tarkoitusta tuskin ajatteli.
Pyhän hengen vuodattamiselle tämä päivä omistetaan,
uudella vihdalla sitä juhlistetaan.
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Helatorstai. Toivotamme jokaiselle hyvää helatorstaita.
Åla hela natten, ålå hela dag,
ålå helatorstaita taas vietellä saa.
Tosin meinasimme tämänkin arkijuhlan menettää,
mutta nyt sitä taas vietetään.
Jaa, miksikö?
Jeesuksen taivaaseen astumisen kunniaksi sitä vietetään,
vaan tapoja siihen ei ole ensinkään.
Paikkakin vaihtelee,
sen pääsiäinen sanelee,
40 päivää pääsiäisestä,
siis torstaina,
helatorstaita vietetään aina,
jos ei hallitus sitä taas siirrä lauantaiksi,
jolloin se toisen nimen saa,
mutta helluntaina arkiviikko katkeaa.
Ulla-Maija Mantere
Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Snellman uusi. Toivotamme oikein hyvää Snellmanin päivää jokaiselle.
Kävin itseni kanssa hieman pohdintaa,
montako runoa voi kustakin ihmisestä kirjoittaa.
Totesin, että riittää yksi vain,
mutta tähän uuden näkökulman sain.
Snellman vaikutti markan vakauteen,
ja ansaitsi näin kuvansa vanhaan sataseen.
Ylimistön kielenä ruotsi oli ehdoton,
suomen kielellä eteneminen oli jopa mahdoton.
Snellman vaikutti tähänkin asiaan,
nyt jopa suomen kielellä opiskella saa.
Hän ajoi pontevasti itsenäisyyttä,
kaiketi siihen tarvittiin melkoisesti itsepäisyyttä.
Montaa muutakin tointa hoiti hän,
niistä viimevuotisessa runossa enemmän.
Snellman tärkeimmäksi valtiomieheksi mainitaan,
olisiko ilman häntä Suomi itsenäinen ollenkaan?
Ulla-Maija Mantere