Kategoria: Presidentit

Julkaistu

6. presidentti Mannerheim

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo 6. presidentti Mannerheim.

6. presidentti Mannerheim

Hieman lisää Mannerheimista:
Carl Gustaf Emil Mannerheim syntyi 4.6 Askaisessa,
hän palveli Venäjän puolustusvoimissa,
osallistui Venäjän ja Japanin sotaan.
Mannerheimin isä vararikkoon ajautui
ja rakastajattarensa kanssa Ranskaan rantautui.
Hänen äitinsä kuoli sydänkohtaukseen
ja Mannerheimin tiedetään jo nuorena kadettikouluun pyrkineen.
Hänet erotettiin Haminan kadettikoulusta,
ja häntä rangaistiin kurittomuudesta.
Hän opiskeli yksityisesti ylioppilaaksi,
ja pääsi Venäjän kadettikouluun ratsastajaksi.
Mannerheim avioitui varakkaan venäläisen perijättären kanssa,
tämä ratkaisi Mannerheimin taloudelliset ongelmat.
Avioliitto ei kestänyt pitkään,
liekö syynä ollut Mannerheimin työajat?
Hän hankki armeijalle ja hoville hevosia,
ja matkusti näin ympäri Euroopan eriosia.
Mannerheim yleni Venäjällä,
palkittiin useammalla arvonimellä,
vaan kun Venäjällä vallankumous toteutettiin,
Mannerheim sotaväestä erotettiin.
Mannerheim vastusti sisällissodan aikana
ulkomaisten sotavoimien käyttöä.
Apua kuitenkin Saksalta pyydettiin
ja Mannerheim jälleen syrjäytettiin.
Toisen maailmansodan syttyessä hänet taas päälliköksi pyydettiin,
Venäjän tuntemusta varmasti nyt tarvittiin.
Hänestä tuli Suomen kuudes presidentti 1944,
1945 Mannerheimillä todettiin mahahaava,
ja tilanne oli leikkaukseen johtava.
Hän erosi presidentin tehtävistä,
ja vietti loppuelämänsä Sveitsissä.
Mannerheimin lastensuojeluliiton ehti kuitenkin perustaa,
tekevänä miehenä myöskin paljon aikaan saa.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

2. presidentti Relander

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo 2. presidentti Relander

2. presidentti Relander

Lauri Kristian Relander syntyi 31.5.1883 Laatokan rannalla,
Kurkijoen kunnassa.
Hänkin suoriutui ylioppilaskirjoituksistaan,
ryhtyi maanviljelyskemiaa ja maataloutta opiskelemaan.
Valmistui filosofian kanditaatiksi,
myöhemmin myös maisteriksi.
Hänen oppejaan kuitenkin kritisoitiin,
ja näin hänet yliopistosta sivuutettiin.
Relander siirtyi politiikkaan,
ja Viipurin maaherrana häntä tarvitaan.
Maalaispuolueella oli miehelle käyttöä,
jonka kielitaidosta, esiintymiskyvystä ja korkeasta koulutuksesta oli näyttöä.
Kun Ståhlberg kieltäytyi asettumasta ehdolle toiselle kaudelle,
päätyi Relander nuoren valtion toiseksi presidentiksi.
Virkaan astuessaan Relander oli 41-vuotias,
oikeastaan hän oli aika onnekas.
Häntä paljon arvosteltiin,
Ståhlbergiin verrattiin.
Miehet olivat samasta puolueesta,
mutta erimielisiä lähes kaikesta.
Relander herkästi mielensä pahoitti,
kansa ja ulkomaat hänen esiintymistaitoaan arvosti.
Kaikki pääministerit olivat häntä vanhempia,
ja politikot olivat myös keskenään riitaisia.
Relander otti tavakseen hyvien ulkosuhteiden luomisen,
”Reissu-Lasse” esiintyi ulkomailla edukseen.
Vain viisi matkaa hän matkusti
ja Suomea näin edusti.
Hän suhtautui uskontoon vakavuudella,
vaikeina hetkinä suhtautui suurella hartaudella.
Korkeimman opastukseen,
osallistui hän myös usein Jumalanpalvelukseen.
Hänen puolisonsa Signe Relander, oli edustava näky puolisonsa rinnalla,
kotimaassa ja ulkomaan matkoilla.
Signe käsitti roolinsa olevan vain edustaa,
politiikkaan hän ei puuttunut ollenkaan.
Relanderin kuoleman jälkeen Signellä oli taloudellisesti vaikeaa,
koska puolisolle ei annettu eläkettä laisinkaan.
Hänen lastensa ansiosta Signe sai pienen eläkkeen,
ja kerrotaan hänen suuresti lapsenlapsistansa iloineen.

Ulla-Maija Mantere

Julkaistu

1. presidentti Ståhlberg

1. presidentti Ståhlberg

Kaarlo Juho Ståhlberg oli Suomen ensimmäinen presidentti.
Hänen koko lapsuusperheensä oli suomenmielinen,
kuten myöskin suomenkielinen.
Ståhlberg syntyi 1865 Suomussalmella.
Yksityiskoulussa
Kaarlo oli mallioppilas.
Hän peitti änkytyksensä muodollisuuteen,
tämä taito johti vielä moneen mahdollisuuteen.
Hän opiskeli Helsingissä lakia,
ja vielä vanhanakin häneltä kysyttiin neuvoa tämän takia.
Valmistui filosofian kanditaatiksi,
ja molempien oikeuksien tohtoriksi.
Opintojen päätyttyä Ståhlberg meni naimisiin,
mutta vaimo Hedvig alle 50-v. hautaan saatettiin.
Kuuden lapsen yksinhuoltajana,
ei varmasti ollut helppoa.
Hallitusmuodon valmistelu oli hänen tärkein yhteiskunnallinen tehtävä,
toki paljon muutakin oli vielä jäljellä.
Ståhlberg ei halunnut presidentiksi,
mutta hänet saatiin ylipuhutuksi.
Presidenttiaika oli vaikeaa,
sisällissodan jälkeen yhtenäistä maata rakentaa.
Hallitukset olivat lyhytikäisiä,
eikä maassa oikein ollut yhtenäistä lakia.
Toisena presidenttivuotenaan
Ståhlberg uuden rakkauden saa,
ja Ester Hållströmistä tuli valtion ensimmäinen presidentin vaimo,
jonka perustama Pelastakaa Lapset ry on,
tosin silloin toisella nimellä.
Koteja kodittomille lapsille,
Ester loi myös mallin monille linnan tavoille.
Hän pehmensi miehensä jylhää olemusta,
opettajana ja kirjailijana nautti arvostusta.
Tosin miehensä lapset häntä aluksi kovin kritisoivat,
ja jälkeenpäin käytöstään kohtuuttomaksi nimittää voivat.
Uskonto oli tärkeää Esterille,
ja varmasti nuoren valtion tulevaisuudelle.

Ulla-Maija Mantere