Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo 9. presidentti Koivisto.
9. presidentti Koivisto
Mauno Henrik Koivisto syntyi 25.11 1923 Turussa,
hän kuoli 12.5 2017 pääkaupungissa.
Mauno syntymäån aikaan perhe asui pienessä hellahuoneessa,
Turun keskustassa.
Maunon ollessa 10-vuotias,
lienee ollut kolmella lapselle kohtalokas,
heidän äitinsä menehtyi,
ja laivapuuseppä-isä perheineen jotenkin menestyi.
Jo nuorena poikana
Mauno oli kirjakaupan juoksupoikana.
15-vuotiaana hän pääsi apupojaksi telakalle,
siltäkö johtui poliittinen suuntaus vasemmalle?
Toimi talvisodan aikana 16 vuotiaana vapaaehtoisena
kotirintamalla sammutusyksikössä.
Siltä hän lähti varusmiespalvelusta Hyrylään suorittamaan,
puolen vuoden koulutuksen jälkeen siirtyi Lauri Törnin jääkärikomppaniaan,
Sotilasarvoltaan hän oli alikersantti,
ja jälkeenpäin viisaita sodasta lausahti:
”Kun on ollut mukana pelissä,
missä oma henki on panoksena,
niin kaikki muut pelit ovat sen kokemuksen jälkeen pieniä!”
Puumies-nimimerkillä lehteen kirjoitti,
ja satamassa satamakonttorinhoitajana kommunistien ylivaltaa murensi.
Mauno kävi iltaoppikoulua työn ohessa,
opiskeli lukiossa ja Turun yliopistossa,
valmistui filosofian kandidaatiksi ja lisenssiaatiksi,
ja siitä vielä tohtoriksi.
Opiskelujen ohessa
hän oli ahtaajana satamassa.
Työskenteli hetken opettajana
ja ammatinvalinnanohjaajana.
Mauno siirtyi Helsinkiin Työväen Säästöpankin toiseksi johtajaksi,
parin vuoden jälkeen hän nousi pankin toimitusjohtajaksi.
Sosiaalidemokraattisen puolueen hajaannuksen aikana
Mauno ajoi suhteiden solmimista
presidentti Kekkoseen, Neuvostoliittoon ja kommunisteihin,
ja pääsi näin valtakunnan sisäpiireihin.
Valtiovarainministerinä Koivisto sai kritiikkiä osakseen,
Koiviston keskittyessä markan arvon vakauttamiseen.
Hallitusneuvottelijan tehtävät Koivistolle vähän vahingossa tulivat,
kun kokeneempien ehdokkaiden luottamukset sulivat.
Hän nousi nopeasti Suomen suosituimmaksi poliitiikoksi,
koska esiintyi arkisesti ja kansanomaisesti.
Presidentti Kekkonen olisi halunnut Kalevi Sorsan seuraajakseen,
mutta Koiviston huomattiin presidentin tehtäviä tuuranneen
Kekkosen dementtian aikana,
Koivisto oli pääministerinä vallassa.
Hänellä oli näin etulyöntiasema nousta maan presidentiksi,
jota vielä Neuvostoliittokin pönkitti.
Koiviston aikana
vahvistettiin Suomen demokratiaa,
jo pääministerikaudella Koivisto uudistuksia aikaan saa.
uudistettiin rikoslaksia,
aborttil laillistettiin
ja tuotiin keskiolut maitokauppaan.
Manu mielellään taka.alalla pysytteli
ja tilannetta tarkkaili.
Hän tarttui itse ohjaksiin
vasta kun häntä tarvittiin.
Idänänsuhteita aluksi vaali niin,
että hänet Leninin kunniamerkillä palkittiin.
Suomen hakemus Euroopan Unioniin jätettiin,
ja presidentin toimikaudet kahteen kauteen rajattiin.
Koiviston presidenttikaudella Suomesta tuli EFTA:n täysjäsen
ja Euroopan neuvoston jäsen.
Koivisto suhteita länteen lämmitti
ja varovaisuutta idän suhteissa noudatti.
Kekkonen nimitti tehtäviin kavereitaan,
ja Koiviston mielestä tähän muutosta tarvitaan.
Vain kerran
hän antoi periksi sen verran,
että tuki Holkeria pääministeriksi,
ja sekin vain siksi,
että ns. kassakaappisopimus oli paljastunut,
ja siitä Koivisto oli suuttunut.
Tarkoitus kun oli maahan porvarihallitus muodostaa,
ja tämä ei Koivistolle sopinut laisinkaan.
Koivisto maan demokratiaa vahvisti,
ja maan yhtenäisyyteen vaikutti.
Manu joutui usein fundeeraamaan
ja sanansa tarkkaan asettamaan.
Maailma oli muuttumassa,
Neuvostoliitto hajoamassa,
USA.n presidentti oli vaihtunut,
Berliininmuuri oli sortunut,
Balttianmaat olivat itsenäistyneet,
ja suurvaltojen välit olivat kitistyneet.
Koivisto teki lopun Neuvostoliiton Suomen asioihin puuttumisesta,
vaikka ystävän saikin Mihail Gorbatdovista..
Neuvostoliiton hajoamisen aikana sanottiin irti YYA-sopimus,
sekä Pariisin sopimuksen aserajoitukset.
Hän ajoi Suomen liittymistä Euroopan unioniin,
sopimus Manun presidenttikauden jälkeen ratifioitiin,
tosin samana vuorokauden aikana,
vaikka Ahtisaari olikin jo vallassa.
Manu pelasi vielä lentopalloa,
ikämiesluokasa.
Koiviston isä oli uskovainen,
ja Manu oli saanut uskonnollisen kasvatuksen.
Titteli presidentinkään,
ei voi suojata sairauksilta mitenkään:
Manu altzheimarin tautiin sairastui,
ja lopulta hoitokotiin joutui.
Manu kuoli 93-vuotiaana,
Meilahden sairaalassa.
Hänetkin Hietaniemen hautasusmaalle haudattiin,
ja hänen kunniakseen erilaisia patsaita ja paikkoja nimettiin.
Taimi Tellervo Koivisto,
omaa sukuaan Kankaanranta
syntyi 2.tammikuta 1929 Punkalaitumen kunnassa,
vaikuttaa kai vieläkin pääkaupungissa.
Hänestä löytyy tietoa todella vähän,
joten meidän on tyydyttavä tähän.
Koulumatkaa piti kymmenen kilometriä taivaltaa,
ennenkuin pääsi matkaa bussikyydillä jatkamaan.
Telle luki itsensä ylioppilaaksi,
ja valmistui aikanaan ekonoomiksi.
Miehensä perutuissa tanssiaisissa tapasi,
ja melko nopeasti Manu Tellen kihlasi.
Vain yhden tyttären pari sai,
oli muutto Turusta Helsinkiin syynä kai?
Tellervo sukupuolten tasa-arvoa puolusti,
Suomen Kuvalehdessä pakinoita kirjoitti,
Rouva Koiviston päiväkirjaa julkaisi.
Telle kansanedustajaksi valittiin,
ja eduskuntatyö yhden kauden jälkeen lopetettiin.
Pyrki ja pääsi Helsingin kaupunginvaltuustoon,
oli hänellä kiinnostusta asioiden hoitoon.
Miehensä presidenttikauden aikanaan
Tellervo oli valitsijamiesten ääniharava.
Hän omat luottamustehtävänsä lopetti
kun Manu presidentin tehtävät aloitti.
Telle hyväntekeväisyyteen suuntasit tarmoaan,
etsinnöistä huoimatta, tästä en löydä sanaakaan.
Tellervo kesämökilleen karkasi,
kun presidentinlinnan virallisuutta vierasti.
Hänen huumorintajuaan kehutaan,
ihastutti monia suorasukaisuudellaan.
Manu ja Tellen Inkoon kotinsa Tähtelä
on nyt Asiin ja hänen perheensä käytössä-
Tellervo ensimmäisenä julkisuuden henkilönä mainitaan,
joka suostui masennuksesta ja koulukiusaamisesta puhumaan.
Häntä uskonnonopettaja pappilassa remmillä löi
ja tämä Tellen voimia söi,
Joutui aikuisena käymään terapiassa,
masennustaan hoitamassa.
Silloin vielä Manu häntä tuki,
myöhemmin oli Tellervon huki
tukea sairasta puolisoaan,
joka ei ilman Telleä mennyt edes nukkumaan.
Kirjoittaminen pelasti hänet kotirouvan titteliltä,
oli konsti purkaa tuntoja ja pelasti samalla ties miltä.
Maunon kuoleman jälkeen Tellervo vetäytyi julkisuudesta,
ja viettää nyt eläkepäiviä Helsingissä.
Ulla-Maija Mantere